Inspiroiduin Malcolm Gladwellin Leimahduspiste kirjasta, joten kirjoitan tämän esseen sellaisessa inspiraatiohöyryssä. Se mitä haluan sanoa ja mistä olen innoissani tällä hetkellä on pointti siitä, että leimahduspiste on sosiaalinen ja vuorovaikutuksellinen ilmiö. Gladwell kirjassaan tutkii ja pohtii erilaisia sosiaalisia epidemioita, kuten miksi jostakin vaatebrändistä tulee ilmiömäinen – jotakin tavoittelemisen arvoista. Ja tämä leimahduspiste on jaettu erilaisiin vaikuttaviin tekijöihin. Siis siten millä tavalla erilaiset ihmisryhmät ovat siihen vaikuttaneet. Bisneskirjaksi suosittelen tätä kirjaa lukemaan, ihan ei pelkästään leimahduspistettä tavoittelemiseksi mutta myöskin oman ymmärryksen laajentamiseen, sillä usein siitä on jotakin hyötyä. Ehkä siitä seuraa jokin ajatuksellinen leimahduspiste, haha.

Eli siis Gladwell tunnisti leimahduspisteelle joitakin tekijöitä ja ne ovat tietyt ihmisryhmät. Ne jakautuvat yhdistäjiin, tietäjiinja myyntimiehiin(jatkossa käytän tässä esseessä sanaa ”myyjä”). Kerron seuraavaksi suoraan kirjasta lainaten, mitä nämä ihmistyypit siis ovat ja miksi ne ovat kyseiselle leimahduspisteelle tärkeitä. Vedän hieman mutkia suoriksi ja otan vain pääpointit jokaisesta ryhmästä. Jos haluat ymmärtää kokonaisvaltaisemmin ja laajemmin näistä seuraavista ryhmistä, sinun kannattaa lukea koko kirja (Kirjassa näiden kertomiseen on käytetty yli 60 sivua).

Yhdistäjät

”Sosiaalisen epidemian menestys riippuu vahvasti sellaisten ihmisten mukanaolosta, joilla on aivan erityistä ja harvinaista sosiaalista lahjakkuutta.” (Gladwell, M. 2015, 38.) ”Nämä esittelevät meidät heidän sosiaalisille piireilleen. Yhdistäjät tuntevat paljon ihmisiä ja he ovat sentyyppisiä ihmisiä, jotka tuntevat kaikki” (Gladwell, M. 2015, 43.) ”He ovat ihmisiä, jotka me kaikki saavutamme vain muutamalla askeleella, koska syystä tai toisesta he onnistuvat liikkumaan monissa erilaisissa maailmoissa, alakulttuureissa ja monilla erilaisilla erityisalueella (Gladwell, M. 2015, 54.) Yhdistäjillä on ehkäpä kyky luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tai ehkä jotakin sellaista, että tuntuu jäävänsä paitsi jostakin, jos ei ole sellaisessa mukana mitä kautta yhdistäjän voi päästä.

Kirjan mukaan voimme tehdä omasta sosiaalisesta piiristämme kartan ja miettiä, millä tavalla on tutustunut kehenkin ja kenen kautta. Tai miettiä omia ammatillisia verkostoja ja miten sitä on itse kasvattanut. Tällä tavalla saamme omasta lähipiiristämme selville, kuka saattaisi olla yhdistäjä. Belbinin tiimirooleista minulle tulee mieleen Resource Investigator. Tiimiroolina RI on se, ketä pitää yhteyttä ulkomaailmaan ja on taitava vuorovaikuttamaan, yhdistelee ideoita ja katselee asioita sisältä ulospäin.

Tietäjät

”Oleellinen asia tietäjissä on se, että he eivät ole passiivisia informaation kerääjiä. Heidät erottaa muista se, että kun he keksivät kuinka hankkia halpa ostokseksensa, he haluavat kertoa siitä myös sinulle. Tietäjä on henkilö, jolla on tietoa monista erilaisista tuotteista, hinnoista tai paikoista. Tämä henkilö aloittaa mielellään keskusteluja muiden kuluttajien kanssa ja vastaa kyselyihin.” (Gladwell, M. 2015, 68.) ”Miksi nämä ihmiset ovat niin tärkeitä epidemioiden aloittajina? Aivan ilmeisesti he tietävät asioita, joita me muut emme tiedä. He lukevat enemmän aikakausilehtiä kuin muut ja enemmän sanomalehtiä kuin muut.” (Gladwell, M. 2015 73.) Tietäjät haluavat myöskin kiinnittää huomioita siihen, miten he siirtävät tietoa, ei pelkästään päällepäsmäröinti ole se juttu. He ovat välittäviä ja kiinnostuneita muista ihmisistä.

Myyjät

”Tietäjät eivät ole suostuttelijoita. Jotta sosiaalisia epidemioita lähtisi käyntiin, joitakin ihmisiä pitää todella suostutella tekemään jotakin” (Gladwell, M. 2015, 76.) ””Sosiaalisessa epidemiassa tietäjät ovat tietopankkeja. He tuottavat sanoman. Yhdistäjät ovat sosiaalinen liima: he levittävät sitä. Mutta on myös valikoitu joukko, joilla on taito taivutella meidät, kun emme ole vakuuttuneita siitä mitä kuulemme, ja he ovat aivan yhtä elintärkeitä viidakkorumpuepidemioiden leimahtamiselle kuin kaksi muuta ryhmää. ”(Gladwell, M. 2015, 76.)

Myyjät taitavat siis vuorovaikutuksellisen vaikuttamisen. Mieleeni tulee eräs tiimiläinen joka on uskollinen eräälle automerkille niin, että on saanut koko muun perheensäkin ostamaan kyseistä automerkkiä. Tämä tiimiläinen sopisi myös kyllä tietäjiin, sillä hän on usein aallonharjalla erilaisista tuotteista ja on valmis tarjoamaan apuaan.

Pohdintaa

Kirjassa on monien esimerkkien kautta tuotu näitä kolmea ryhmää esille sekä myöskin erilaisia liiketoiminnallisia leimahduksia. Mietin, kuinka tämä yhdistyy kaikkeen jo mitä olen lähiaikoina lukenut eri lähteistä, yritän hahmottaa kokonaisuutta. Mieleeni tulee vain vuorovaikutuksen merkitys sekä se kuinka tärkeää on – ilman mitään bisnestäkin. Onneksi opiskelemme vuorovaikutuksellisessa yhteisössä ja harjoittelemme dialogisia taitoja.

Toisaalta, tässä on tietyllä tapaa vastauksen aineksia kysymykseen minkä esitin esseessäni ”Mitä Proakatemia merkitsee”. Kysymykseni siellä oli ”Mitä tapahtuu, kun alkaa tapahtua”. Ehkäpä nämä ihmisryhmät tapahtuvat.