Tampere
26 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet?



Kirjoittanut: Toni Ryöppy - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet?
Atte Jääskeläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet?

Esseen tekijä: Toni Ryöppy

Johdanto
1.Omenalla kuuhun.
2.Robotiikka + Tekoäly = EASYLIFE?
3.Data ja Algoritmit käsi kädessä.

Huhtikuu 2019
Proakatemia
Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus

Johdanto

Tekoälystä ja teknologiasta kiistelevät voi pääsääntöisesti jakaa kahteen eri leiriin. Niihin, jotka uskovat tekoälyn olevan suuri uhka tulevaisuudessa ihmiskunnalle, jonka kehityksen seurauksena robotiikka ja tekoäly tulevat syrjäyttämään ihmiskunnan, mikäli toimimme huolettomasti. Voi myös olla mahdollista, että avaamme ”Pandoran” lippaan kehittämällä tekoälyn siihen pisteeseen, että se kasvaa liian älykkääksi ja kokee ihmiskunnan hyödyttömäksi, mikä koituu ihmiskunnan kohtaloksi. Ja niihin toisiin, jotka suhtautuvat siihen ehkäpä mielestäni liian villaisesti ja ajattelevat tekoälyn vain olevan ihmisten ”orja” mitä se ehkä nyt toistaiseksi vielä onkin, kuuntelee ja seuraa ihmisten käskyjä moitteettomasti.

Tekoäly, robotiikka ja ylipäätänsä teknologia on kuitenkin kehittynyt viime vuosina huomattavasti, sen kehitys olisi voinut olla vieläkin tehokkaampaa, mikäli olisimme huomanneet sen valtavat taloudelliset hyödyt aikaisemmin, tai ehkä ei ollut siitä kyse vaan siitä, että meidän moraalimme ei ollut valmis jonkin niin epäinhimillisen olevan tietyllä tapaa niin inhimillinen kun puhumme tekoälystä.

Omenalla kuuhun

Kirjassa mainittiin mielenkiintoinen kohta, jossa kerrottiin siitä, kuinka paljon tietokoneiden prosessointiteho on kasvanut viime vuosikymmenten aikana. Pelkästään jos vertaa viimeistä kuutta-seitsemää vuotta tietokoneiden kehitystä, niin seitsemän vuotta vanha kannettava tietokoneeni on aivan ikäloppu vanha pieru verrattuna nykyajan versioihin. Ja sillä rahalla mitä maksoin aikoinaan ”High end” kannettavasta tietokoneestani (1400euroa). Niin samalla rahalla saisi miltein kymmenkertaisesti tehokkaamman tietokoneen nykypäivänä.

Kehitys on niin valtavaa, että tietokoneiden käyttöikä on laskenut ja matkapuhelin/älypuhelinmarkkinoilla puhelimen kaupallinen käyttöikä on sitäkin pienempi. Nimittäin se ei ole muutamaa vuotta suurempi, toki se voi kestää pidempään, mutta siihen sitä ei ole suunniteltu ja jotkin puhelinvalmistajat ovatkin jääneet kiinni siitä, että puhelimiin syötetään päivityksiä, jotka hidastavat itse puhelimen toimintaa, jonka seurauksena kuluttajat ostaisivat uutta. Toki tämä ei itsenään liity itse komponenttien käyttöikään, mutta tuskin kukaan on siitä tosiasiasta eri mieltä, että se 70-luvun mummon vanha putkitelevisio toimii vieläkin vaikkei virtapiuha olisikaan seinässä ja se oma

Gigantista vimosenpäälle kolme vuotta vanha 55-tuuman taulutelevisio huutelee jo romulavalle. Se on karu fakta se, että nykyajan kuluttajamallin mukaan mitään ei ole tehty kestäväksi ja ne iänikuiset tavarat, mitä isovanhempiemme aikaan tehtiin kestävät heidän koko eliniän.

Kehitys oli huimempaa ja moninkertaisempaa kaksituhatta luvun murroksessa, kun taas verrataan viimevuosia. Prosessointitehot ovat kasvaneet niin valtavasti, ettei kuluttajakäytössä enää ole tarvetta tai hyötylaatusuhteeltaan mitään vastinetta rahalle. En usko, että kukaan tarvitsee prosessoria tai näytönohjainta, jolla pystyy pyörittämään kymmentä videopeliä samanaikaisesti. Tai nykyisillä tehoilla tuskin edes löydy markkinoilta videomateriaalia tai pelejä, jotka vaatisivat niin valtavasti prosessointikykyä. Kuluttajamarkkinoilla kehitys on ollut hieman laskuun päin ja ehkä se on sen seurauksena, että kuluttajamarkkinoilla ei vaadita tähtitieteellisiä prosessointikykyjä tietokoneelta. Toki on olemassa kaiken maailman hifistelijöitä ja instituutioiden ja valtioiden käyttämät supertietokoneet ovat kasti erikseen, mutta sen mitä haluan sanoa, on, että ”iphonella voisi mennä kuuhun”.

”Apollo Guidance Computer (AGC), AGC wasn’t particularly powerful having 64Kbyte of memory and operating at 0.043MHz. In fact, it was less equipped than a modern toaster!” -Tibi Puiu February 15, 2019 in News, Technology, zmescience.com

”Today, however, even a simple USB stick or WiFi router is more powerful, let alone an iPhone. The iPhone 6 uses an Apple-designed 64 bit Cortex A8 ARM architecture composed of approximately 1.6 billion transistors. It operates at 1.4 GHZ and can process instructions at a rate of approximately 1.2 instructions every cycle in each of its 2 cores. That’s 3.36 billion instructions per second. Put simply, the iPhone 6’s clock is 32,600 times faster than the best Apollo era computers and could perform instructions 120,000,000 times faster. You wouldn’t be wrong in saying an iPhone could be used to guide 120,000,000 Apollo era spacecraft to the moon, all at the same time.” -Tibi Puiu February 15, 2019 in News, Technology, zmescience.com

Robotiikka + Tekoäly = EASYLIFE?

Ihmiset pelkäävät sitä, että tekoäly vie heidän työpaikkansa. Ihmisten pitäisi ajatella, että tekoäly ja koneet mahdollistavat ihmisten työskentelyn heille soveltuvammassa tehtävässä, esimerkiksi sen laisissa työtehtävissä, jossa vaaditaan kognitiivisia kykyjä. Esimerkiksi taiteen parissa, arkkitehtuurissa ja psykologisissa, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi, mutta jokainen varmaan ymmärtää, että koneet tai tekoäly eivät vielä ainakaan yllä inhimillisyydeltään ihmisen tasolle tai vastaavanlaisiin kognitiivisin kykyihin.

Kysymys kuitenkin, joka herää minun päässäni on, että jos tekoäly ja robotiikka korvaa tietyn työvoiman niin mikä korvaa sen menetetyn ostovoiman ja markkinoiden turvaamisen sillä hetkellä? Se ei ole ongelma, kun robotiikan myötä tietyt kuluttajat menettävät työpaikkansa väliaikaisesti, koska työpaikkoja riittää sen jälkeen ohjelmointikehityksessä, robottien korjaamisessa ja suunnittelussa yms.

Mutta kun robotiikka korvaa ”20snt/h” työskentelevän, Kiinalaisen! Mitä tapahtuu kilpailukyvylle? Tuotteiden hinta valmistus hinta tullaan puskemaan äärettömän alas ja tämän seurauksena kaikkien on korvattava miestyövoima robotiikalla, jotta he pystyvät kilpailemaan keskenään.

Tästä mahdollisesti seuraa valtava väliaikainen työttömyyden aalto, joka näkyy joka puolella maailmaa omine seurauksineen. Maailman suurimmat ongelmat on luonut kuitenkin teknologia ja se myös on korjannut ne ja tulee korjaamaan ne tulevaisuudessakin.

”Kognitio (< lat. cognosco, 'havaita, tunnistaa' < kreik. γνώσις ’tieto’) on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen liittyvä puolitekninen termi, jolla tarkoitetaan niitä mielen ilmiöitä joita voi kuvata/selittää informaation prosessointina. Väljemmin ymmärrettynä "kognitio" tarkoittaa "tietokykyyn" liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja, ilman informaatio-konnotaatioita ja sulkematta pois emootioita tai havaintokykyä.” -Wikipedia

Data ja Algoritmit käsi kädessä

Algoritmit tekevät miljoonia eri variaatioita ja vaihtoehtoja tilanteista ja ratkaisuja mitä ihmismieli ei edes osaa ajatella tai laskea päässään. Tulevaisuudessa algoritmit tulevat vaikuttamaan valtavasti päätöksentekoihin, koska ne tulevat luomaan ”perus raamit” päätökselle ja antamaan mahdollisesti, esimerkiksi parhaat vaihtoehdot päätökselle ja mitä seuraamuksia mistäkin päätöksestä on. Ne tulevat helpottamaan elämäämme ja vaikuttamaan jokapäiväisissä askareissamme. Nyt ne jo vaikuttavat jokapäiväisessä elämässämme, mitä monet eivät ehkä tule ajatelleeksi. Olemme lähdössä aamulla uuden työpaikan työhaastatteluun, laitamme Google maps:in navigaattoriin uuden työpaikan osoitteen, maps:in algoritmit laskevat nopeimman reitin meille ja hakevat datakannasta mahdolliset liikenneruuhkat, kolarit tai säämuuntelut. Tulevaisuudessa meiltä on loppumassa ruoka jääkaapista, pitää käydä kaupassa. Algoritmit laskevat ihmisen kehon mukaan minkälaista ruokaa pitäisi ostaa ja valmistaa. Saat älypuhelimellesi appiin valmiiksi tehdyn ruokalistan tai ihanteellisessa tilanteessa Amazonin drone tuo kauppatavarasi kotiovellesi, ai että tätä tulevaisuuden ihanuutta ja helppoutta.

Data ja tekoäly ovat paras työpari, jos ne saavat työskennellä vapaasti. Tekoälylle pitää syöttää dataa, että se oppii ja mitä enemmän syötät sille dataa, sitä enemmän se oppii.

Ihmisen ohjelmoimat algoritmit ja tekoäly ovat toimineet ihmisten valintojen ja koodauksien mukaan. Hyvänä tapauksena voimme mainita Yhdysvalloissa liikennevalot, jotka ohjelmoitiin vaihtumaan algoritmin päätösten mukaisesti. Päästöt ja ruuhka-ajat vähenivät, kun tekoäly osasi optimoida liikennevalojen toimintaa sen seurauksena, kun se sai seurata ja kerätä dataa liikenne virroista ja mihin aikaan oli eniten tai vähiten, liikennettä. Laskutoimituksien jälkeen se kontrolloi liikennevaloja siten, miten liikenne kulkisi parhaiten.
Jopa suomessa Ylen tekoäly poistaa nettipalstoillaan kommenteista epäasiallisuudet

Huonona esimerkkinä voimme mainita Yhdysvalloissa sattuneen ilmastokatastrofin, jolloin hurrikaani iski tiettyihin osavaltioihin. Lentoyhtiöiden nettisivujen algoritmit huomasivat valtavan kävijäryntäyksen heidän nettisivuillaan, koska ihmiset halusivat lentää turvaan.

Algoritmit nostivat tämän seurauksesta lentojen hintoja huimasti, johon monilla ei ollut varaa ja siitä repesi valtava raivo, jota uutisoitiin kansainvälisesti, että tietyt lentoyhtiöt käyttävät hädän tarpeessa olevien hätää hyväkseen. Tämä oli kuitenkin vain ihmisten ohjelmointien vika eikä itse algoritmien tai tekoälyn. Ne vain seurasivat ihmisten komentoja. Olet varmasti itsekin katsonut lentoja koneeltasi moneen kertaan ennen lomamatkan varaamista ja hinta on kallistunut, kun taas kaverisi koneella ensimmäistä kertaa katsoessa hinnat ovat pysyneet entisellään.

Monet eivät ehkä tule ajatelleeksi tekoälyn etiikkaa enkä ole itsekään pahemmin ajatellut ennen kuin luin kyseisen kirjan. Me itsehän olemme vastuussa tällä hetkellä, siitä onko tekoäly ”paha” vai ”hyvä”. Tekoäly seuraa koodia ja meidän ohjelmointia ja jos tekoäly oppii meidän tekemisistä ja sanomisista ja sen jälkeen sanomme tekoälyn tekeviä päätöksiä moraalittomaksi, niin eikö se tee meistä juuri pahoja eikä tekoälystä. Leikimme tällä hetkellä tietynlaista ”jumalan” työtä ja olemme luomassa jotain niin ”elävää”, epäinhimillistä ja kuitenkin inhimillistä. Kun luomme robotteja teemme niistä ulkonäöllisesti peilikuviamme, haluamme heidän olevan mahdollisimman samanlaisia kuin me itse, onko se hyvä vai huono asia? Mikä on muiden lajien tilanne tällä hetkellä planeetalla? Jos he osaisivat sanoa sen, niin ei hyvä. Jos tekoäly pystyy ikinä kehittymään sille tasolle tai meidän tasomme yli, pitävätkö he meitä itse ihmisrotua maapallon vitsauksena?

Datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi, se on meille itsellemme ja varsinkin tekoälylle valtava voimavara.

Lähteet:

Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet?
WSOY, Atte Jääskeläinen, 2019

Your smartphone is millions of times more powerful than the Apollo 11 guidance computers


Tibi Puiu February 15, 2019

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close