Johdanto

On kirja mieheltä nimeltään Bruce Dickinson. Bruce on kirjoittanut huvittavan, mielenkiintoisen ja inspiroivan omaelämäkerran. Monille heavy metallin kuuntelijoille Bruce Dickinson on tuttu nimi laulajana Iso-Britannialaisesta yhtyeestä, joka on porskuttanut jo yli 40 vuotta rockin kirkkaalla tähtitaivaalla. Yhtye on myynyt maailman laajuisesti yli 100 miljoonaa kappaletta tuotantoaan ja on vielä tänäkin päivänä yksi metallimusiikin kovia uranuurtajia vetäen isoja keikkalavoja täyteen pitkin maailmaa. Tämän yhtyeen nimi on Iron Maiden!

Ei ole mikään ihme, että kirja päätyi lukulistalleni heti ilmestymisestä. Olen n. 10 vuotiaana aloittanut kuuntelemaan Iron Maidenia ja olen seurannut sitä aina siitä päivästä lähtien kun ensimmäistä kertaa kuulin heidän kappaleen The Trooper albumilta Piece of Mind. Se hetki leimasi minut ikuisesti faniksi, ja aina kysyttäessä lempi bändiä/artistia vastaan oitis Iron Maiden. Fanituksen määrästä kertoo myös hyvin se, että kun Bruce Dickinson julkaisi omaelämäkertansa hän lähti kirjakiertueelle nimikirjoitusten jakoon. Minä ja kaverinihan olimme tottakai jonottamassa pakkasessa Helsingin  akateemiseen kirjakauppaan saadaksemme nimikirjoitukset kirjaan, ja näin myös kävi.

Iron Maiden -lyhyt historiikki

Ennen enempää itse kirjaan paneutumista on hyvä käydä lyhyt historian tunti Iron Maidenista. Iron Maiden on perustettu Lontoossa vuonna 1975 basisti Steve Harrisin toimesta. Iron Maiden on julkaissut 15 studioalbumia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1980. Muita julkaisuja on livealbumeita 6 kappaletta, kokoelmia 5 kappaletta, 16 videoitua konserttia ja dokumenttia sekä 36 musiikkivideo. Bruce tuli bändiin laulajaksi kolmannelle studioalbumille The Number of the Beast vuonna 1982. Bruce on pysynyt Iron Maidenin pääsolistina aina tähän päivään asti muutaman vuoden tauolla vuosina 1994 – 1999. Bruce on säveltänyt ja sanoittanut lukuisia Iron Maidenin kappaleita.Iron Maidenilla on niin pitkä historia, että siitä voisi kirjoittaa oman esseensä. Varsinkin, koska Iron Maidenista on kirjoitettu kirja nimeltä Run to the Hills.

Alkulaulu

Tämä kirja on kuitenkin Bruce Dickinsonin omasta elämästä joten palataan siihen. Bruce on ihmisenä ilmiömäinen monitaituri. Elämällään Bruce Dickinson tunnetaan yleisimpänä laulajana Iron Maidenista ja omasta soolourastaan, mutta Bruce on myös lentokapteeni, ilmailuyrittäjä, kansainvälisen tason miekkailija, puhuja, oluenpanija, kirjailija, radiojuontaja ja elokuvakäsikirjoittaja. Paul Bruce Dickinson syntyi Englannissa vuonna 1958 Nottinghamshiren Worksopin kylään. Brucen äiti työskenteli kenkäkaupassa ja isä oli armeijan mekaanikko. Nuorempana Bruce joutui muuttamaan isovanhemmilleen, koska Brucen vanhemmilla ei ollut varaa huolehtia pojastaan. Bruce innostui musiikista jo nuorena kuullessaan isovanhemmillaan kappaleen The Twist yhtyeeltä Chubby Checker. Brucen isoisä osti hänelle The Beatlesin She Loves You -singlen, josta Bruce innostui enemmän musiikista ja rupesi soittamaan kitaraa. Kitaran soitto jäi nopeasti, koska se oli liian monimutkaista.

Dickinson aloitti laulajan uransa yhtyeessä Styx, josta siirtyi yhtyeisiin Speed ja Shots. En tiedä perustetaanko paljon yhtyeitä nykypäivänä samalla tavalla kuin Speed perustettiin, mutta Brucen mukaan hän oli vain pysäyttänyt kadulla kaverin joka oli kantanut kitaraa kädessä ilman kantolaukkua. Bruce oli kehunut kitaraa ja kysynyt mitä musaa soittaa. Vastaus oli, että Priestiä, Sabbathia ja Purplea. ”Ja niin olimme puolessa minuutissa perustaneet yhtyeen.” (Dickinson 2017, 74.) Laulajan ura otti kunnolla tuulta alleen vasta Samson nimisessä yhtyeessä vuonna 1979, ja kaksi vuotta siinä laulettuaan Brucelle tarjottiin paikkaa Iron Maidenissa.

Monesti kuulee, että nöyryys oppiin ja kokemukseen on nykypäivän edellytys menestymiseen. 80-luvulla asiat taisi olla toisin, koska Iron Maidenin manageri Rod Smallwood kun tarjosin Brucelle paikkaa Iron Maidenissa ”koelaulu” -mielessä, niin Bruce Dickinson ei ollutkaan kovin nöyrä. Brucen omin sanoin Rod Smallwoodille. ”Ensinnäkin tiedät, että saan homman, sillä et sinä muuten kysyisi. Toiseksi, mitä tapahtuu Paulille, nykyiselle laulajalle, ja tietääkö hän joutuvansa lähtemään? Kolmanneksi, kun saan paikan, minähän saan, oletko valmis täysin eri tyyliin ja mielipiteisiin ja henkilöön, joka ei aina tottele? Voin olla hankala, mutta olen sitä hyvistä syistä. Jos et halua sitä, kerro se nyt minulle ja minä poistun paikalta.” (Dickinson 2017, 119). Tähän asti kun oli kirjaa lukenut olin huomannut jo, että Bruce ei tee mitään muiden ehdoilla. Bruce Dickinson ei silti ole itsekäs kaveri, vaan ymmärtää sen, että bändissä soittaminen on kuin tekisi töitä tiimissä. Asioista neuvotellaan ja puhutaan yhdessä sekä tehdään päätökset yhdessä. Silti solisti on usein bändin keulakuva, ja solistilla pitää olla tietynlaista egoa oman tekemisen esille tuomiseen, koska se on yksi isoimpia asioita mikä näkyy yleisölle.

Miekkailu ja lentokoneet

Niin kuin tuli mainittuakin, Bruce Dickinson on monella alalla kova tekijä. Kaiken mitä hän on kerennyt elämässä tekemään ja saavuttamaan on vaatinut helkkarinmoista intohimoa ja paloa sekä mielettömiä ajanhallinta taitoja. Dickinson aloitti harrastamaan 80-luvulla aktiivisesti miekkailua, ja olikin monen meikkailutaitajan opetuksessa eri puolella maailmaa. Tässä huomaa hyvin kyllä myös sen, että kun menestys tuo vähän rahaa taskun pohjalle, niin pystyy myös sijoittamaan erilaisiin asioihin. Bruce miekkaili aina kiertue tauoilla, levytysten yhteydessä sekä kiertueilla armottomasti. Miekkailu varusteet tuli aina mukana minne mies menikään, ja hän etsi aina valmentajan ja salin sieltä missä oli kyseisellä hetkellä. Tällä mikstuuralla Bruce ylsi Iso-Britannian ranking-listalla seitsemälle sijalle.

Dickinson myös lapsuudesta asti on ollut innokas lentokone harrastaja. Jo pienenä hän kokosi pienoismalleja toisen maailmansodan aikasista hävittäjä lenkokoneista. Ei siis ihme myöskään, että intohimo muuttui harrastukseksi. Bruce hankki itselleen lentolupakirjan 1992 pienlentokoneeseen ja aloitti lentämisharrastuksen. Myöhemmin hän hyödynsi lentämisentaidon ylläpitoa kiertue siirtymisiin Amerikassa, lentäen kaupungista toiseen ja hankkien lentomaileja samalla. 90-luvulla Dickinson oli lähtenyt Iron Maidenista, koska ei enää kokenut paikkaa omakseen, eikä musiikin kehittymiseen. Epävarmalla pohjalla oleva sooloura myöskään ei aina innostanut, joten hän päätti hakea lentoyhtiöihin töihin. Päästyään perämieheksi muutamassa yhtiössä lopulta British World-yhtiö koulutti hänet Boeing 757-koneen lentäjäksi. Lentokapteenin pätevyys tuli samoihin aikoihin kun hän palasi Iron Maideniin. Myöhemmin Bruce teki reittilentoja Iceland Expressille, lauloi maailman kuuluisassa yhtyeessä ja teki monen moista muuta juttua samaan aikaan. Bruce, Iron Maiden ja  Astraeus-lentoyhtiö tekivät diilin vuonna 2007 lentokoneen Boeing 757 vuokrauksesta kiertuekoneeksi, johon suunniteltiin tila kiertuetavaroille, henkilökunnalle ja bändille. Diili on siitä mielenkiintoinen, että keikat ajoittui eteläiselle pallonpuoliskolle parhaaseen sesonki aikaan, jolloin pohjoisella pallon puoliskolla lentosesonki oli heikoimmillaan. Iron Maidenilla oli tarkoitus kiertää maapallo kerran koneella kiertueen merkeissä, ja tehdä faninsa onnelliseksi keksimällä jotain uutta. Näin syntyi Ed Force One -kone ja kiertue siinä mukana. Konsepti oli niin menestyksekäs, että Iron Maiden kiersi maapallon kolmesti kyseisellä kiertue konseptilla.

Loppusanat

Yli 400 sivuisesta kirjasta löytyi vaikka kuinka paljon hienoja tarinoita Brucen elämästä, ja kirjan intohimo vetää puoleensa. Tästä esseestä en osaa sanoa onko tämä kokemuksellista kerrontaa miten voi menestyä vai onko tämä esimerkkiä ajanhallintaa. Sen verran kyllä sain itse kirjasta, että mikäli meinaa menestyä elämässä, niin pitää todellakin tietää mitä haluaa tehdä. Dickinson ei ole ainakaan kirjan mukaan koskaan halunnut menestyä rahan takia. Enkä usko, että kukaan hullu kaikkia noita asioita tekisi mistään muusta syystä kuin mielenkiinnosta ja intohimosta. Menestymiseen tarvitaan taistelijan sielu ja pirun paljon työtä. Sillä se vaan tulee. Tästä esseestä jäi muutenkin pois todella paljon asioita kuten heavy metal -radio-ohjelman juontaja, elokuvan käsikirjoitus ja tv-kasvona esiintyminen. Myös jätin pois vuonna 2014 todetun kielisyövän, ja siitä parantumisen vaiheet. Bruce myös itse on huomannut, että mikään ei tule vähällä. Hänen sanoihin siis loppu. ”Mikään ei tuo ihmisten parhaita puolia esiin paremmin kuin vastoinkäymiset, ja minä olin käynyt läpi oman uudelleensyntymiseni.”(Dickinson 2017, 317.)