Olen aina ollut sen kannalla, että projektit, joihin lähden pitää yhdistyä arvomaailmat omieni arvojen kanssa. Niiden ei tarvitse mennä yksi yhteen, mutta niissä täytyy olla samansuuntaisia ajatuksia. Toki ymmärrän myös sen kaltaiset projektit, joissa on vain tarkoituksena kerätä rahaa, eikä niissä ole kauaskantoisempaa suunnitelmaa, tällöin ei pysty täysin miettimään arvojen pohjalta. Minua on alkanut enemmän ja enemmän kiinnostamaan yritysvastuu, kun olen lähtenyt rakentamaan Tila Ihmiselle -projektia. Haluan luoda alusta alkaen yritysvastuuta. Emme ole projektitiimissä siitä sen erityisemmin puhuneet, mutta tekemisen kautta yritysvastuuta on jo nyt havaittavissa. Näiden ajatusten pohjalta halusin lähteä avaamaan mitä se on.

On näkyvästi nousussa yrityksillä nykyään myös voitontavoitteen lisäksi se, mitä arvoa yritys luo toiminnallaan ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Vastuullinen yritystoiminta heijastuu myös positiivisesti tulokseen. Vastuullisilla yrityksillä on mahdollisuus olla edelläkävijöitä ja tulevaisuuden suunnannäyttäjiä. Yritysvastuu on avannut yrityksille runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia, jotka esimerkiksi innovoivat erilaisia ympäristön kuormitusta estäviä ratkaisuja ja kehittävät vaihtoehtoja ehtyville raaka-aineille sekä luovat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia parantavia tuotteita ja palveluita. Nykyään monesta suunnasta kuulee, kuinka yrityksiltä odotetaan vastuullista liiketoimintaa. Näiden vastuullisvaatimusten taustalla ovat usein suuret globaalit muutokset ja ongelmat, jotka ovat synnyttäneet uudenlaisia uhkia ihmisille ja yhteiskunnalle. Ympäristömuutokset ja muut kestävyyshaasteet muuttavat yritysten toimialaa ja tuovat yrityksille uusia liiketoimintariskejä (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 1.) Yritysvastuun keskeisenä tavoitteena on osallistaa yritykset yhteiskunnalliseen vastuunkantoon. Vastuulliset yritykset huolehtivat kaikenlaisten yritystoiminnasta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten minimoinnista ja estämisestä (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 2.)

Teknologian avulla on mahdollista ratkaista monia kestävyyshaasteita, muun muassa löytää ratkaisu globaaleihin rahahuollon haasteisiin, kehitetään ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja ja hillitään ilmastonmuutosta. Kehittyvä teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ja haasteita yritysvastuuseen. Digitalisaatio ja erityisesti tekoälyteknologiat ja niiden hyödyntäminen ovat lähitulevaisuuden tärkeitä yritysten toiminnan tehostajia ja uusien liiketoimintamallien mahdollistajia (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 2.) ”Tulevaisuus on vastuullisten yritysten” Yritysvastuusta on kovaa vauhtia tulossa liiketoiminnan perusedellytys (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 4.)

Yritysvastuun perustana on kivijalka, johon kuuluvat yrityksen arvot ja yrityskulttuuri. Yrityksen kulttuurin, toimintatapojen ja päätöksentekorakenteiden tulisi aina olla linjassa yrityksen arvojen kanssa. Kivijalan päälle rakentuvat talon seinät eli varsinaiset yritysvastuun sisältöelementit, jotka jaotellaan taloudellisiin, ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 8.) Yritysvastuu saa loppusilauksensa, kun päälle rakentuu kattoelementti eli aktiivisilla sidosryhmätyöllä ja viestinnällä. Sidosryhmillä tarkoitetaan niitä tahoja ja toimijoita, jotka vaikuttavat ja joilla on kiinnostusta yrityksen toimintaan. Sidosryhmät voivat olla yksilöitä, ryhmiä, organisaatio tai viranomaistaho. Tärkeä osa yritysvastuun toteuttamista on sidosryhmien tunnistaminen ja niiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen sekä kommunikointi. Yritysvastuu ei konkretisoidu ilman viestintä. Viestintää tarvitaan yrityksen sisällä yritysvastuun jalkautumiseksi yrityksen toimintakulttuuriin. Viestinnällä yrityksen vastuulliset teot, tuotteet ja palvelut tehdään näkyviksi yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 9.)

Tärkeintä on löytää kussakin yrityksessä se fokus, johon yrityksen on syytä panostaa ja tehdä vastuullistyön priorisoinnit sen mukaan. On hyvä keskittyä ensin yrityksen oman toiminnan kannalta tärkeimpiin kysymyksiin, eli niihin aiheisiin, joihin yritys voi toiminnallaan eniten vaikuttaa (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 10.)

Vastuullisena yrityksenä on huomioitu ihmisten hyvinvointi, ympäristön muutokset, yrityksen kannattavuus ja varallisuus. Kun edellä mainitut ovat tasapainossa, yrityksen talous on kestävällä pohjalla, työntekijät ovat motivoituneita eikä resursseja hukata. Vastuullinen yritys turvaa oman liiketoimintansa jatkuvuuden, koska saa parhaat työntekijät ja sitoutuneet asiakkaat (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 25.) Henkilöstön hyvinvointi nostaa tutkitusti yrityksen tuottavuutta. Kustannuksia säästetään, kun työntekijät eivät jää huonon työilmapiirin takia sairauslomalle eikä työntekijä vaihtuvuus ole suurta. Jatkuvalla vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa yritys pystyy paremmin ennakoimaan ja reagoimaan ympäristöä koskeviin, taloudellisiin, yhteiskunnallisiin sekä sääntelyyn liittyviin muutoksiin. Asiakkaiden sitoutuminen on yksi selkeistä yritysvastuun hyödyistä. Nykypäivänä kuluttajat odottavat yrityksiltä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 29.) Tila Ihmiselle -projekti on kuluttajarajapinnassa oleva projekti ja olemme luontevasti lähteneet alusta alkaen työstämään sitä läpinäkyvänä liiketoimintana. Haluamme luoda aidon kuvan, josta saa helposti lähestyttävän kuvan. Yritysvastuu on projektissamme erityisen tärkeää, sillä tämä on projekti, joka syntyy luottamuksen pohjalta.

Millä tavoin saisin yritysvastuun projekteissani näkyviin asiakkaille? Ehkä on helppoa saada ne näkyviin, mutta luottamuksen rakentaminen yritysvastuun ympärille voi olla se haasteellisin vaihe. Yritysvastuuntyö lähtee tyypillisimmin liikkeelle tarpeesta tai paineesta, joka voi tulla joko yhtiön sisältä tai sen ulkopuolelta (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 188). Yritysvastuutyön kokonaisuus voidaan kuvata viisivaiheisena prosessina, jossa eri vaiheet seuraavat toisiaan.

1. Sitoudu ja sitouta arvojen pohjalta.
2. Organisoidu ja kartoita.
3. Suunnittele tavoitteet ja toimi.
4. Mittaa ja seuraa.
5. Korjaa ja paranna

Yritysvastuutyöhön kuuluvat keskeisesti sidosryhmien osallistaminen ja viestintä. Sidosryhmien toiveet ja näkemykset antavat arvokasta tietoa yrityksen yritysvastuutyön ohjaamiseen. Yritysvastuutyö on jatkuva prosessi, jossa tekemistä parannetaan koko ajan, ja silti ei olla koskaan täysin valmiita. Esimerkiksi ympäröivästä yhteiskunnasta nousee jatkuvasti uusia kysymyksiä, joihin yritysten odotetaan kiinnittävän huomiota (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 190.) Yritysvastuukartoituksella selvitetään yrityksen omien toimintojen pohjalta yrityksen lähtötilanne. Yritysvastuuta kartoittaessa on hyviä pysähtyä miettimään seuraavia kysymyksiä:

• Millaisia negatiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan? Miten näitä voidaan pienentää?
• Millaisia positiivisia vaikutuksia yrityksellä on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan? Miten näitä voidaan vahvistaa?
• Mitä vastuullisuusriskejä ja -mahdollisuuksia yrityksen toimintaan liittyy?

Kysymyksiin on hyvä saada vastauksia yrityksen sisältä, koska oma henkilöstö tuntee lähtökohtaisesti yrityksen prosessit ja ihmiset, mikä voi nopeuttaa kartoitusta (Liappis, Pentikäinen ja Vanhala 2019, 197.) Edellä olevien ohjenuorien pohjalta koen olevan paljon helpompaa lähteä miettimään yritysvastuuta. Konkreettiset välistepit selkiyttävät tavoitteeseen pääsyä. Kun olemme saaneet luotua Tila Ihmiselle -projektille pohjan, aion alkaa panostamaan yritysvastuuseen ja miettimään keinoja kehittää sitä. Alkuvaiheessa olevalle projektille näen vain todella paljon mahdollisuuksia päästä yritysvastuussa pitkälle, kun niitä alkaa heti alussa miettimään.