Tampere
30 Jan, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on yrittäjyyskasvatus ja miksi se on tärkeää?



Kirjoittanut: Santeri Simonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
-
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kansallisesti Suomessa toimiva Nuori Yrittäjyys ry. täyttää tässä kuluvassa kuussa – eli lokakuussa 2022 – itsenäisesti toimivana yhdistyksenä 20-vuotta. Minä ja moni muu suomalainen nuori on päässyt osaksi NY-ohjelmia näiden vuosien aikana ja saanut erilaisia oppimisen kokemuksia. Osallistuin NY 20-vuotisjuhliin ja niiden jälkimainingeissa aloin pohtimaan, että olisi syytä kirjoittaa siitä mitä yrittäjyyskasvatus on 2020-luvulla ja miksi se on yhteiskunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta elintärkeää.

Mitä on yrittäjyyskasvatus ja mihin sillä tähdätään

Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan opetuksessa toteutuvaa kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on rakentaa lapsille ja nuorille yrittäjämäistä asennetta (YES-verkosto 2022). Sen määritelmä perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Koulutuksen yrittäjyyslinjauksiin vuodelta 2017 (Opetushallitus 2022.)  Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena ei ole tehdä jokaisesta siihen osallistuvasta yrittäjää vaan tavoitteena on kehittää oppijan taitoja sekä asennetta työ- ja yrityselämää kohtaan kokonaisvaltaisesti. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan ja vahvistaa sen näkemistä tulevaisuuden uravaihtoehtona, lisätä valmiuksia toimia yrittäjänä tietojen sekä taitojen osalta, antaa työkaluja tunnistaa omaa osaamista ja luoda yrittäjämäistä toimintaa ja kulttuuria. Ja toki tavoitteena on myös synnyttää Suomeen uutta yrittäjyyttä. (Opetushallitus 2022; YES-verkosto 2022.)

Yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa kaikissa oppiaineissa laaja-alaisena oppimiskokonaisuutena ja kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. (Opetushallitus 2022.) Yrittäjyyskasvatus perustuu paljolti käytännössä oppimiseen ja kokeilemiseen, mikä tarkoittaa esimerkiksi projekteja sekä yritys- ja työelämäyhteistyötä. Se siis lähentää myös opetusmaailmaa sekä elinkeinoelämää, joka parantaa koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuutta (Opetushallitus 2022.) Tähän on pyritty 2000-luvun alusta lähtien myös hallitusohjelma tasolla (Möttönen, T. 2019, 165)

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön yrittäjämäisiä valmiuksia, jotka pohjautuvat eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin, Euroopan Unionin EntreComp linjauksiin sekä OKM Yrittäjyyslinjauksiin. EntreCompissa määritellään yrittäjyys erilaisina osaamisina. Yrittäjämäisiä valmiuksia ovat Opetusministeriön mukaan ovat (2022.):

  • mahdollisuuksien havainnointi ja hahmottaminen sekä niihin tarttuminen
  • luovuus
  • aloitteellisuus
  • tavoitteellisuus
  • kyky muuttaa ideat toiminnaksi
  • omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
  • sisukkuus
  • vastuunottaminen
  • rohkeus
  • kyky ymmärtää, tunnistaa ja hallita riskejä
  • kyky tehdä päätöksiä
  • epävarmuuden ja pettymysten sietokyky
  • kyky ymmärtää taloutta ja sen toimintaa

Historia

Yrittäjyyskasvatus on ollut osa valtakunnallista opetussuunnitelmaa 1990-luvulta lähtien. Merkittävänä tekijänä yrittäjyyskasvatuksen nousemiseen osaksi opetussuunnitelmaa pidetään 90-luvun lamaa ja sitä, että työllistämiskeinojen lisäämiselle oli huutava tarve. (Möttönen, T. 2019, 47.) Opetusministeriössä asetettiin vuonna 1992 ensimmäistä kertaa yrittäjyyden neuvottelukunta, jonka vaikutuksesta yrittäjyys tuli mukaan kaikkiin opetussuunnitelmiin vuoteen 1995 mennessä. Samalla esiin nousivat myös opettajien kouluttaminen ja ympäri Suomea aloitettiin monia kehitysprojekteja. (Möttönen, T. 2019, 52-53)

Yhtä lailla yrittäjyyskasvatusta on pohjustanut yrittäjyysyhteiskunnan kehittyminen, johon liittyy mm. palveluyhteiskunnan kehittyminen sekä yleisen yrittäjämyönteisen asenteen voimistuminen sotien jälkeisestä ajasta 90-luvun alkuun (Möttönen, T. 2019, 49). Yrittäjyyskasvatus juontaa juurensa yrittäjäkoulutukseen, jossa opetetaan yrittäjyyden kovia substanssitaitoja, kun taas yrittäjyyskasvatus tähtää pääasiassa asenteen sekä metataitojen kehittämiseen. Suoranaista yrittäjäkoulutusta tänä päivänä ovat esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa annettavat ammatti- sekä erikoisammattitutkinnot. Yrittäjäkoulutuksen ja kasvatuksen välimaastossa toimivat esimerkiksi Proakatemia, Tiimiakatemia sekä erilaiset korkeakoulujen yrittäjäyhteisöt. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite on olla mahdollisimman pitkäjänteistä ja siksi sitä toteutetaan kaikilla suomalaisen koulutuksen asteilla. (Möttönen, T. 2019, 49).

Suomessa toimivista merkittävistä yrittäjyyskasvatustoimijoista Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on perustettu jo vuonna 1949. Nuori yrittäjyys ry. toiminta on aloitettu Suomessa vuonna 1995 ja toiminnan idea saatiin Ruotsista. Seitsemän ensimmäistä toimintavuotta NY toimi osana Hankenia ja itsenäistyi omaksi yhdistyksekseen vuonna 2002.

Nykytila

Opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus sijoittuu tänä päivänä osaksi kaikki oppiainerajat ylittäviä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia sekä perusasteella että toisella asteella. Lisäksi oppilaitoksia veloittavat myös OKM vuonna 2017 julkaisemat yrittäjyyslinjaukset. (OKM 2017.)

Suomesta on 2020-luvulle kehittynyt yrittäjäyhteiskunta ja olemme myös kansainvälisesti yrittäjyyskasvatuksen kärkimaa. Global Entrepreunership Monitorin (GEM) raportin mukaan Suomi sijoittuu parhaaksi 50. maan välisessä tarkastelussa yrittäjyyskasvatuksen saralla. (GEM 2022, 87.) Vaikka Suomi on saanut huippusijoituksen yrittäjyyskasvatuksen taso, vaihtelee suuresti alueellisesti sekä koulusta riippuen, vaikka yrittäjyyskasvatus on valtakunnallisesti osa opetussuunnitelmaa (YES-verkosto 2022. Yrittäjyyskasvatusta toteuttaa Suomessa valtakunnallisesti kaksi isoa toimijaa; Nuori Yrittäjyys ry. eli NY sekä Talous ja nuoret entinen Taloudellinen tiedotustoimisto eli TAT. Valtakunnallisina yrittäjyyskasvatustoimijoiden verkostoina ja alustoina toimii YES-verkosto, Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura sekä Tralla.

Nuori yrittäjyys ry. on rakentanut koko koulupolun kattavan yrittäjyyskasvatuksen polun, joka kattaa koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Se kuuluu osaksi maailman laajinta yrittäjyyskasvatusorganisaatiota JA worldwideä. Tunnetuimpia ja tällä hetkellä laajimmin käytössä NY ohjelmista on peruskoulun yläluokista aina korkea-asteelle suunnattu Vuosi Yrittäjä ohjelma sekä peruskoulun alaluokille suunnattu Pikkuyrittäjät ohjelma, mutta yhdistyksen ohjelmavalikoimassa on mukana myös esimerkiksi erilaisia innovaatioleirejä. (Nuori Yrittäjyys 2022.) Nuori yrittäjyys ry:n ohjelmat tavoittivat lukuvuonna 2021-2022 60 000 nuorta eri kouluasteilla ja NY-ohjelmia käytetään yli 60 prosentissa Suomen kaupunkeja & kuntia. Nuori yrittäjyys täytti syksyllä 2022 itsenäisenä yhdistyksenä 20-vuotta (NY vuosikertomus 2022.)

Talous ja nuoret on rakentanut peruskoulusta toiselle asteelle ulottuvan koulutuspolun. TAT ohjelmista tunnetuimpia ovat peruskoulun ala- ja yläluokille suunnattu Yrityskylä sekä toisen asteen Bisneskurssit. Yrityskylä konseptissa vieraili 2021 lähes 100 000 lasta ja nuorta valtakunnallisesti ja Bisneskursseja käytti lähes 15 000 opiskelijaa valtakunnallisesti (TAT vuosikertomus 2021.)

Merkittävää toimijoiden toiminnassa on, että niiden toiminta mahdollistuu pääasiallisesti erilaisten institutionaalisten toimijoiden, säätiöiden, yritysten sekä yksityishenkilöiden rahoituksen turvin eli pääosa kaikesta oppilaitoksille suunnatusta materiaalista sekä koulutuksesta on maksutonta.  (NY vuosikertomus 2022; TAT vuosikertomus 2021.) Molemmat toimijat toimivat valtakunnallisesti ja pyrkivät aktiivisesti kehittämään toimintaansa maakunnissa perustamalla mm. aluetoimistoja.

Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää

Kouluissa opetetaan merkittävä määrä myös muita tärkeitä asioita, mutta miksi yrittäjyyskasvatuksen täytyy ehdottomasti kuulua tähän joukkoon? Syitä on monia ja niillä on painoarvoa.

  1. Yrittäjyys tuottaa hyvinvointia (Möttönen, T 2019, 41)
  2. Yrittäjyyskasvatus luo tasaveroisemmat mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle työllistyä sekä kehittää työelämä- ja yrittäjyystaitoja taustausta riippumatta. (Nuori Yrittäjyys 2022.)
  3. Yrittäjyyskasvatus ehkäisee syrjäytymistä, sillä se vahvistaa erilaisia minäpysyvyyden taitoja (Minä pystyn! 2018, 27).
  4. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan elinikäistä oppimista sekä yrittäjämäisiä valmiuksia, jotta voidaan ratkaista tulevaisuuden viheliäisimpiä haasteita. Yrittäjyyskasvatus opettaa metataitoja, kuten tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, joustavuutta, riskinottoa, resilienssiä sekä epävarmuuden sietämistä. Maailma ja erityisesti työ- ja yritysmaailma elää murroksessa, jossa yrittäjyyskasvatus antaa lapsille ja nuorille eväitä pärjätä. (YES-verkosto 2022.; ICEE 2018, 13.)
  5. Yrittäjyyskasvatus parantaa oppimistuloksia myös muissa oppiaineissa ja lisää ymmärrystä muiden oppiaineiden merkityksestä. Koulumotivaatio lisääntyy sekä poissaolot vähenevät. (ICEE 2018, 12.)
  6. Yrittäjyyskasvatus luo uutta yrittäjyyttä ja uusia yrityksiä sekä lisää alueiden elinvoimaa.
  7. Suomessa tulee olemaan merkittävä tarve saada vanhoille yrityksille uusia yrittäjiä eli tehdä omistajanvaihdoksia. Yrityksiä, joille asia on ajankohtainen on Suomessa kymmeniä tuhansia. Yritysten jatkaminen on tärkeää myös työpaikkojen säilymisen kannalta. (Suomen Yrittäjät, 2021.)
  8. Yrittäjyyskasvatus parantaa elinkeinoelämän ja koulutusmaailman kohtaanto ongelmaa ja yrittäjyyskasvatuksella alueilla oleviin tarpeisiin pystytään adaptoitumaan (ICEE 2018, 14).
  9. Euroopan unioni on määrittänyt yrittäjyyspoliittisessa ohjelmassaan vuodelta 2013 todennut, että yrittäjyyskoulutus on yksi tuottavimmista investoinneista, joita Euroopassa voidaan tehdä. Jokaisen nuorten tulisi saada mahdollisuus osallistua yrittäjyyskasvatukseen viimeistään toisella asteella. Yrittäjyyskasvatus nähdään merkittävänä Euroopan hyvinvoinnin turvaajana. (Möttönen, T 2020, 165.)
  10. Työnteon tavat moninaistuvat ja työelämästä tulee koko ajan rikkonaisempaa. Yhä useammalla on tarve toimia yrittäjä saadakseen elantonsa. (Työn tulevaisuudet megatrendien valossa 2021.)

Pohdinta

Olen itse yrittäjyyskasvatuksen tuote. Vaikka uskonkin, että omassa tarinassani merkitystä on todella paljon hyvällä kotitaustalla sekä siellä vallitsevalla kannustavalla sekä sallivalla ilmapiirillä koen, että yrittäjyyskasvatuksella on ollut merkittävä vaikutus omassa tarinassani. Ajattelen sen vaikuttaneen ainakin seuraaviin seikkoihin:

  1. Uusien verkostojen rakentamisen mahdollisuus sekä ylipäätään niiden merkityksen ymmärtäminen elämässä missä ikinä toimitkaan.
  2. Ymmärrys siitä miten asiat vaikuttavat systeemissä ja miten jokaisessa hetkessä piilee mahdollisuus kehkeytyä jotakin uutta ja mielenkiintoista. Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, jos resurssit sen vain suinkin sallivat.
  3. Innostumisen ja merkityksellisyyden voiman ymmärtäminen oman toiminnan motivaattorina.
  4. Yhdessä tekemisen voima sekä tiimin merkitys. Oman toiminnan ja asenteen vaikutus tiimin toimintaan. Samanhenkisten, mutta ei kuitenkaan samanlaisten ihmisten rinnalle löytäminen.
  5. Se, että yrittämällä ja yrittäjyydellä voi vaikuttaa merkittävästi sekä omaan, että ympärillä olevien ihmisten elämään positiivisesti. Maailman viheliäisimmät ongelmat ratkaisevat yrittäjät.
  6. Yrittämisen positiiviset vaikutukset hyvinvointi yhteiskunnan jatkumon turvaajana.
  7. Yrittäjämäisen asenteen merkitys kaikessa tekemisessä. Merkittävää ei ole se oletko yrittäjä vai työntekijä vai joku muu vaan se millaisella ajatusmaailmalla teet sitä mitä ikinä oletkaan tekemässä.

Euroopan unioni, Suomen valtio ja sen ministeriöt sekä erityisesti erilaiset yrittäjyyskasvatusorganisaatiot tekevät erinomaista työtä yrittäjyyskasvatuksen eteen Suomessa. Vaikka olemme mittareiden mukaan maailman kärkeä siellä pysyminen ja tulevaisuudessa vielä parempien tuloksien saaminen vaativat edelleen aktiivista yrittäjyyskasvatustyötä. Hyvinvointi yhteiskunnan jatkuvuuden turvaaminen vaatii sekä yrittäjiä, että yrittäjämäisellä asenteella toimivia työntekijöitä. Meistä jokainen yrittäjä ja työntekijä voi olla myös mukana mahdollistamassa tätä ja tavalla tai toisella olla mukana yrittäjyyskasvatustoiminnassa. Siinä haastetta meille kaikille.

 

Eperusteet. 2022. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Opetushallitus Verkkosivu. Viitattu 23.11.2022.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukiokoulutus/6828810/tekstikappale/6828938

Euroopan Unioni. 2022. The European Entrepreneurship Competence Framework (EntreComp). Verkkosivu. Viitattu 23.11.2022.
https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1317&langId=en

Global Entrepreneurship Monitoring. 2022. Global report. Tutkimus. Viitattu 23.11.2022.
https://gemconsortium.org/reports/latest-global-report

Innovation cluster for entrepreneurship education. 2018. A Summary of the key findings from the ICEE research project on the impact of entrepreneurship education. Tutkimus. Viitattu 23.11.2022.
http://icee-eu.eu/component/attachments/?task=download&id=624:ICEE-Summary-of-findings-web

Jyväskylän yliopisto. 2019. Yrittäjyyskasvatuksen historialliset juuret. Artikkeli. Viitattu 23.11.2022.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/67748/Mottonen_Yrittaajyyskasvatus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Möttönen, T. 2019.  Yrittäjät Suomessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 268. Jyväskylä: JAMK.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/227694/JAMKJULKAISUJA2682019_web.pdf?sequence=11&isAllowed=y

Nuori Yrittäjyys ry. 2022. Opettajalle. Viitattu 23.11.2022.
https://nuoriyrittajyys.fi/opettajalle/

Nuori Yrittäjyys ry. 2022. Miksi yrittäjyyskasvatusta. Viitattu 23.11.2022.
https://nuoriyrittajyys.fi/opettajalle/miksi-yrittajyyskasvatusta/

Nuori Yrittäjyys ry. 2022. Vuosikertomus 2021-2022. Viitattu 23.11.2022.
https://nuoriyrittajyys.fi/vuosikertomus-2021-2022/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Yrittäjyyslinjaukset. Helsinki: OKM.
https://okm.fi/documents/1410845/4363643/yritt%C3%A4jyyslinjaukset-taulukko.pdf/efb8e31e-4420-45ba-99e9-062b6e388933/yritt%C3%A4jyyslinjaukset-taulukko.pdf?t=1490700636000

Opetushallitus. 2022. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: OPH.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet

Suomen Yrittäjät. 2021. Valtavasti yrityksiä tulossa myyntiin – yrityskaupat saatava yhtä arkisiksi kuin autokaupat. Uutinen. Viitattu 23.11.2022. https://www.sttinfo.fi/tiedote/valtavasti-yrityksia-tulossa-myyntiin—yrityskaupat-saatava-yhta-arkisiksi-kuin-autokaupat?publisherId=1624&releaseId=69901701

Suonpää, M. & Römer Paakkanen, T. 2018. Minä pystyn!. – Pitkäkestoinen yrittäjyyskasvatus nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnin perustana. Helsinki: Haaga-Helia.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/227918/Mina_pystyn.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sitra. 2022. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Verkkosivu. Viitattu 23.11.2022.
https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

Talous ja nuoret. 2022. Vuosikertomus 2021. Viitattu 23.11.2022.
https://tat.fi/wp-content/uploads/2022/06/Vuosikertomus-2021_TAT-1.pdf

YES-verkosto. 2022. Selvitymisopas. Verkkosivu. Viitattu 23.11.2022.
https://yesverkosto.fi/selviytymisopas

Kuva: Simonen, S. 2022.

Kommentit
  • Tutta

    Loistava akateeminen essee! Olet käyttänyt tekstiviitteitä todella paljon, mikä on hienoa ja osoittaa, että olet oivaltanut akateemisen kirjoittamisen salaisuuden: kirjoitat useisiin lähteisiin pohjautuen yhtä tarinaa kiinnostavalla tavalla. Hyvää työtä!

    13.12.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close