Tiimioppiminen

Tiimioppimisella tarkoitetaan pedagogista lähestymistapaa, jossa opettaja rakentaa oppimistilanteen niin, että ryhmän jäsenet tarvitsevat toisiaan päästäkseen yksilöllisiin oppimistavoitteisiinsa (Repo-Kaarento 2009). Yhteistoiminnallisessa eli tiimioppimisessa opiskelijoiden omat oppimistavoitteet nivotaan ryhmän yhteisiin tavoitteisiin. Ryhmän jäsenet eivät ole vastuussa ainoastaan omasta oppimisestaan vaan myös muiden ryhmään kuuluvien opiskelijoiden oppimisesta. Prokatemialla tiimioppimista eli yhteistoiminnallista oppimista harjoitetaan paja- tilanteissa, jossa tiimioppimisen menetelmänä on dialogirinki.

Yksilön vastuu

Yksilön vastuu korostuu tiimioppimismallissa. Jokaisen ryhmän jäsenen tulee olla sitoutunut ryhmän oppimistavoitteisiin. Ryhmän oppimistavoitteina voi olla käytännössä mitä tahansa, mutta jokaisen jäsenen tulee olla sitoutunut näihin. Tavoitteet ja niiden muodostaminen ovatkin Proakatemialla keskeisessä roolissa jokaisen tiimin ja yksilön matkalla koulun läpi. Tavoitteita tiimille on kuitenkin hankala muodostaa siten, että ne sopivat jokaiselle yksilölle.  Tästä muodostuu suurin ongelma siihen miksi yhteistoiminnallinen oppiminen ei toimi Proakatemialla niin kuin sen oikeasti tulisi toimia. Jokaisella yksilöllä on henkilökohtaisesti omat oppimistavoitteet, joita haluaa itsessään koulun aikana kehittää. Tämän takia ryhmien voi olla todella haastavaa muotoilla tavoitteet, joihin jokainen on sitoutunut.

Esimerkkinä voidaan käyttää joukkueurheilusta tuttua voittamista ja menestymistä. Jokainen huippu-urheilija joukkuelajeissa on sitoutunut tekemään töitä joukkueen menestymisen ja voittamisen eteen omalla tavallaan. Kuitenkaan Proakatemialla ei ole niin kutsuttua voittamisen tai menestymisen tavoitteita tiimille, vaan jokainen tiimi kehittää niitä asioitaan mitä ”suurin” osa tiimin jäsenistä haluaa. Tämä ei palvelekaan jokaista jäsentä niin kuin sen tulisi palvella. Vaatimustaso ja sitoutumisen taso joukkueurheilussa on ihan eri tasolla kuin proakatemian tiimeissä. Jokaiselta yksilöltä vaaditaan läsnäoloa joukkueen toiminnassa. Joukkueeseen kuuluminen on myös vapaaehtoista. Tämä on mielestäni myös keskeisessä roolissa siinä, miksi akatemialla tiimioppiminen ja yhteistoiminnallinen toiminta ei käytännössä pelitä. Jokainen Proakatemialla ikään kuin ”joutuu” kuulumaan tiimiin, jotta koulutus ohjelman suorittaminen on mahdollista. Ja ennen kuin joku mainitsee siitä, että voit myös erota tiimistä ja vaihtaa koulutussuuntausta niin se ei mielestäni ole verrannollista, kun puhutaan olemassa olevan tiimin toiminnasta Proakatemialla ja urheilussa.

Tiimin vastuu

Aikaisemmin mainitsinkin jo tiimin vastuista ja velvollisuuksista tiimioppimisen mahdollistajana. Tiimin tavoitteiden luominen ja niissä pysyminen sekä niiden muuttaminen oikea-aikaisesti luovat mahdollisuuksia yhteistoiminnallisen oppimisen toimivuudelle. Kun jokainen yksilö on saatu sitoutettua tiimin toimintaan, muutenkin kuin pakottamalla alkaa tiimioppiminen vasta kehittyä. Kehittyminen kuitenkin edellyttää Jokaisen yksilön sitouttamista. Aika paljon mielestäni annetaan anteeksi tiimien toimesta yksilöiden välinpitämättömyyttä. Ehkä tiimit eivät tajua perimiltään tiimioppimisen mallia ja toimintatapoja, joten eivät siksi osaa puuttua näihin asioihin. Tulisiko tiimien opiskella ensimmäisenä tiimioppimisesta, jotta lähdetään perusasioista liikkeelle.

Proakatemialla tiimit opiskelevat aiheita, joissa haluavat kehittyä. Näitä ovat esimerkiksi johtaminen, talous ja markkinointi. Mielestäni tiimin on syytä vaatia tiimin jäseniltä paljon, jotta kehitystä voi tulla. Revenasta ainakin puuttuu tietynlainen vaatimustaso. Tiimit voivat esimerkiksi hankkia pajoihinsa alan ammattilaisia, jotka tulevat pitämään teoriaosuuksia. Näin ollen tiimit saavat uutta tietoa, ja täten jokainen voi kehittyä. Tiimit voivat myös hyödyntää olemassa olevia osaamisen kohteita, joita jäseniltä löytyy. Tiimin oppimistaso kehittyy, kun jokainen yksilö omaa tiimin yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Niin kauan kuin tässä kestää on tiimin toiminnassa aukkoja täydelliseen tiimioppimiseen.

Tiimin vastuulla on myös toisten opiskelijoiden arviointi. Opettaja eli tässä tapauksessa tiimin valmentaja antaa myös palautetta kohdistuen tiimiin sekä tiimin jäseniin. Kuin yksilön myös tiimin vastuulle kuuluu puuttua ja muuttaa toimintaa saadun palautteen perusteella.

Todellisuus

Loppujen lopuksi 3 vuotta on kuitenkin aika lyhyt aika tiimioppimiselle ja sen kehittymiselle. Jos tiimiopintoja tehtäisiin joka ikinen päivä, 8 tuntia saattaisi tilanne olla toinen. Kuitenkin kaksi kertaa viikossa tapahtuvat neljän tunnin sessiot eivät tätä mielestäni mahdollista. Tietynlaiseen rytmiin ja toimintatapoihin päästään kolmessa vuodessa, mutta ne eivät ole kovin syvällisiä tai hedelmällisiä todelliselle kehittymiselle.

Lähteet: Repo-Kaarento, S. 2009. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja ryhmäopetus. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. WSOYpro Oy, 280–299.