Tampere
20 Apr, Saturday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on tiimiäly ja mihin sitä tarvitaan



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tiimiäly
Ida Hakola
Ilona Hiila
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

 

Tiimiäly koostuu nimensä mukaisesti tiimistä ja älystä. Tiimi on siis ryhmä ihmisiä, joilla on sama tavoite. Äly taas kuvaa ihmisen älykkyyttä eli tieto- ja taitotasoa. Tiimiäly onkin siis tiimin älykkyyttä toimia yhdessä ja kuvaa tiimin yhteistä tieto- ja taitotasoa. Toimivassa tiimissä toteutuu kaikki tiimiälyn viisi kulmakiveä; Itsetuntemus, yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia ja rikastava vuorovaikutus. Kerronkin tässä esseessäni, miten Revenassa toteutuu tai ei toteudu nämä kaikki. ”Toimimattomassa tiimissä yhteistyö taas kaatuu väärinkäsityksiin, epäselviin rooleihin ja ylhäältä annettuihin toimintamalleihin, jotka hidastavat työtä tai joissa vain osa tiimistä kantaa vastuun tavoitteiden saavuttamisesta. Työ tuntuu tahmealta ja oppimista ei tapahdu”. Hakola, Hilla, 29 %

 

Itsetuntemus

 

”Tiimin toiminnan pohjalla on tiimin jäsenten kykyjen tunnistaminen ja niiden tukeminen. Hakola, Hilla 32 %” Proakatemialla ja yleisesti tiimiyritystoiminnassa tulisi hyödyntää jokaisen yksilön vahvuuksia ja kokemuksia. Tämä ei kuitenkaan toteudu välttämättä tiimiyritystoiminnassa koko aikaa, koska ihmiset haluavat kokeilla erilaisia rooleja ja toimintamalleja, jotka ovat tuttuja vain joillekin ihmisille. Vahvuuksia hyödynnetään harvoin ja usein vain esim. innovoinneissa tai koko tiimin yhteisissä projekteissa. Yksilötason projekteissa ei kysytä apua sellaisilta ihmisiltä, joilta sitä varmasti saisi ja jotka sen asian osaavat. Esimerkiksi tiimissämme on paljon johtajan työkokemusta omaavia henkilöitä, mutta heitä hyödynnetään turhan vähän. Jokainen tiimin jäsen kuitenkin tietää mihin suuntaan ja mitä kohti haluaa kehittyä ja ohjaakin näiden arvojen pohjalta omaa toimintaansa. Se ei kuitenkaan aina ole oikea suunta tiimin näkökulmasta.

 

Yhteinen suunta

 

Yhteinen suunta tarkoittaa, sitä että tiimi on määrittänyt itselleen arvot, mission ja vision ja pohjaa toimintansa ja tekonsa näiden pohjalta. Meidän tiimillämme ei kuitenkaan ole vielä arvot täysin kirkkaana selvillä, joten toiminnalla ei niin sanotusti ole päämäärää. Ihmiset tekevät omia projektejaan, suunnittelevat omia aikataulujaan, omien toimintojensa pohjalta, mutta eivät tule ajatelleeksi, sitä että tiimillämme olisi yhteinen suunta ja visio. Turhan harvoin edes mietitään ja palautellaan mieliin, mitkä ovat yrityksemme arvot. Arvot tulisi näkyä jokaisen menestyvän yrityksen toiminnassa suoraan arjessa, mutta henkilökohtaisesti en edes tiedä itse mitkä arvomme ovat, vaikka olen ollut niitä päättämässä…

Arvojen ja selkeän suunnan puuttuminen johtaa usein siihen, että päätökset tehdään ihan, miten sattuu, toiminta ei ole kehittävää ja eteenpäin vievää eikä yrityksellämme ole selkeää keihäänkärkeä mitä kohti teemme hommia.

 

Salliva ilmapiiri

 

Sallivassa ilmapiirissä tiimin sisällä vallitsee luottamus. ”Tiimin jäsenet uskaltavat kokeilla ja epäonnistua, oppia kokemastaan sekä kohdata ja ratkoa konflikteja tuloksellisesti. Hakola, Hilla 33 %” Suoraan sanottuna tämä ei toteudu tiimissämme ollenkaan. Ihmiset eivät sano mitä ajattelevat, toisiin ei luoteta, eikä varsinkaan valmentajaan tiimitasolla. Toisten ideoita lytätään maahan, heidän mielipiteitään arvostellaan ja tuomitaan. Ja tietyissä tehtävissä hyödynnetään vain luottamuksen ansainneita henkilöitä. Tämä on yksi kulmakivi ja perusta sille, miksi meidän tiimiytyminen ja luottamus ovat lasten kengissä. Ihmiset ymmärtävät tahallaan ja tarkoituksella toisiaan väärin, jotta pääsevät kuittailemaan niistä niille henkilöille, jotka sen ovat sanoneet. Tiimiämme ei johda yhteinen päämäärä ja sama ajatusmalli, vaan vahvojen persoonien mielipiteet ja heidän ajatusmallinsa. Rehellisesti en edes tiedä kuka todellisuudessa on yrityksemme BL… saatikka mikä olisi yhteinen visio.

 

Lupa ja vastuu toimia

 

”Tiimissä on selkeästi viestityt ja jaetut roolit ja samaan aikaan lupa toimia ja tehdä itsenäisiä päätöksiä” Hakola, Hilla 33 %. Tämä olisi ihanne tilanne, mutta kun jo aikaisemminkin totesin niin tiimimme roolijaot ovat muuttuneet perustamisvaiheesta ei nimellisesti, mutta todellisesti. Viestintä yrityksemme sisällä, valmentajaa kohtaan ja toisillemme on todella huonoa. Tämä ei edistä luottamusta, joka edistäisi yksilön vapautta toimia. Tiimimme jäsenet eivät usko / luota yksilöiden päätöksenteko taitoihin vaan jokainenkin hiekanjyvänen käännetään 18 ihmisen voimin, jotta tiedetään mitä siellä alla on. Tämä on mielestäni vain seurausta siitä, että emme tunne toisiamme ja toistemme vahvuuksia eli ihan suoraan verrannollinen tiimiytymisen ja luottamuksen puuttumiseen. Kärsimme pienoisesta luottamuksen puutteesta jo ennen etätyöskentelyä, mutta nyt tämä kaikki on kääntynyt meitä vastaan, koska emme pääse edes ilmaisemaan itseämme kasvotusten vaan viestintä tapahtuu jossakin sovelluksessa.

 

Rikastava vuorovaikutus

 

Rikastava vuorovaikutus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa ihmiset oppivat toisiltaan ja valmentajaltaan automaattisesti, eikä opeteltua asiaa tarvitse erikseen käydä porukalla läpi. Kaikki aikaisemmin mainitut asiat johtavat siihen, että työskentelymme on äkkipikaista, luottamuksetonta ja ei-avointa, jolloin oppia ei synny kumpaankaan suuntaan. Dialogi taitomme ovat suoraan sanottuna heikot, joka ei helpota keskustelua jo valmiiksi tulessa olevan ilmapiirin takia. Jotta pääsisimme rikastavaan vuorovaikutukseen tulisi meidän aloittaa itsetuntemus ja tutkiskelu kesäloman aikana. Syksyllä kun jokainen tietäisi itse mitä haluaa, muodostuisi siitä automaattisesti tiimin yhteinen suunta ja luottava ilmapiiri. Toivottavasti edes joku tiimini eli Revenan jäsen lukisi tämän, ja hänellä heräisi ajatuksia omieni tueksi. En voi olla ainut ihminen, joka näin ajattelee.

 

Toimenpiteet Revenassa

Meidän tulisi Revenassa tutustua toisiimme kunnolla, jonka jälkeen yhteinen visio ja arvot määräytyisivät ”automaattisesti”. Tämä johtaisi taas sallivaan ilmapiiriin, jossa luottamus toteutuisi. Toisiimme luottaminen johtaisi taas viestinnän helppouteen ja lupaan / vastuuseen toimia ilman koko tiimin mielipidettä yhteen asiaan. Kangistelemme päätöksenteossa koska mielipiteitä on yhtä monta kuin päänuppeja, tämä on hidasta, turhauttavaa ja todella raskasta ja onkin yksi syy, joka on kaivanut kuoppaa meidän allemme. Jos olemme onnistuneet toteuttamaan neljä kulmakiveä niin viides toteutuu automaattisesti. Kun ihmiset saavat olla mitä ovat, sanoa mitä haluavat ja tehdä asioita, jotka vievät tiimiämme eteenpäin, syntyisi tästä automaattisesti oppia toisillemme. ”Tiimiäly on rakennettavissa mihin tahansa organisaatioon, Hakola, Hilla 33 %”

 

 

Lähteet:

Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään, Hakola I ja Hiila I, 2019, E-kirja

Kommentoi