Tampere
15 Jan, Friday
-15° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on systeemiajattelu?



Kirjoittanut: Säde Konttinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Systeemiajattelu koostuu rajatusta määrästä erilaisia tekijöitä, jotka ovat usein myös määriteltäviksi omiksi, pienemmiksi alasysteemeiksi. Ne ovat keskenään dynaamisessa vuorovaikutuksessa, vaikuttaen ja ottaen vastaan. Jokainen vaikutus on sekä syy että seuraus, ei ole olemassa vaikutusta, joka vaikuttaisi vain yhteen suuntaan. (Hämäläinen, 2020).

Systeemiajattelun avulla voidaan jäsentää ongelmia synnyttäviä ja ylläpitäviä rakenteita ja erilaisia ajattelutapoja. Asioiden välisten suhteiden ja vuorovaikutusprosessien analysoimisella saavutetaan ongelman luonteen tunnistaminen, ei analysoimalla yksittäisiä henkilöitä, tehtäviä ja funktioita. Systeemiajattelun avulla tehdään näkyväksi miten taloudelliset, tekniset ja sosiaaliset asiat ja ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa ja miten vuorovaikutuksen synnyttämä verkosto on alati muuttuvien haasteiden ja mahdollisuuksien verkosto. (Jukka-Pekka Heikkilä, 2019).

Tärkein systeemiajattelun ominaispiirre on siis kokonaisuuksien kautta näkeminen. Asiat ja ilmiöt ovat aina suhteessa toisiinsa, eivät irrallisia toisistaan. Ilmiöt ovatkin siis seurausta tavoista, joilla olemme organisoituneet. Systeemiajattelua voidaan käyttää monenlaisten haasteiden ja ongelmien ratkomiseen, kokonaisuuksien ja kokonaiskuvan näkemisen kautta.

Havainnoidaan ennen kuin puututaan

Heikkilä tuo kirjoitelmassaan systeemiajattelu klassikko Donella Meadowin opin, ”Ennen kuin puutut systeemiin, tarkkaile, miten se toimii”. Havainnoimalla systeemiä voidaan saada vastauksia, miten ongelmat ovat syntyneet ja miten niiden ratkaisuyritykset saattavat vaikuttaa ongelmien kehittymiseen. (Heikkilä, 2019.)

On siis tärkeää, että ennen systeemien ongelmiin eli vuorovaikutuksen ilmiöihin puuttumista tilannetta kartoitetaan ja havainnoidaan. Pyrkimyksenä on hahmottaa systeemin ajattelussa, toiminnassa ja vuorovaikutuksessa toistuvia ilmiöitä, joita lähdetään työstämään ja korjaamaan vuorovaikutuksen eli systeemin korjaamiseksi. Tavoitteena havainnoinnille on siis ilmiöiden ymmärtäminen, miten systeemi luo ongelmia, esimerkiksi miten organisaation toimintarakenteet luovat oireita ja ongelmia.

Veijo Hämäläisen pajassa pohdimme Sengen teemojen mukaisesti oppivaa organisaatiota. Keskeisiksi asioiksi listautuikin systeemiajattelu, yhteinen visio, tiimioppiminen, henkilökohtainen mestaruus ja sisäiset mielen mallit.

Sengen teemat oppivasta organisaatiosta

  • systeemiajattelu – kokonaisuuden näkeminen
  • yhteinen visio – energian keskittäminen
  • tiimioppiminen – jakaminen, uudelleen yhdistäminen
  • henkilökohtainen mestaruus – motivaatio
  • sisäiset mielen mallit – muuttumisen haaste

(Systeemiajattelu-paja, Veijo Hämäläinen)

Veijon pajassa ymmärsin, että ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Me olemme ympäristö, joka vaikuttaa kaikkeen ja toisiinsa jokaisella mahdollisella tavalla. Olemme siis ympäristö toisillemme. Kysymys kuuluukin, millaisen ympäristön haluan luoda ja millaisia asioita haluan siinä näkyvän. Koen, että keskeisiä asioita ovat arvot, luottamus toisiin ja toisiimme, läpinäkyvyys toiminnassa, vuorovaikutus sekä oppimisen kulttuuri.

 

Lähteet:

Veijo Hämäläinen. Proakatemian paja. 2020.

Jukka-Pekka Heikkilä. Mitä on systeemiajattelu ja miten sitä voi hyödyntää työelämässä. 2019. Humap. (https://www.humap.com/blogi/2019/10/mita-on-systeemiajattelu-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-tyoelamassa/)

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close