Tampere
30 Jan, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on rohkeus?



Kirjoittanut: Joonas Kiuru - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Karhuryhmä
Harri Gustafsberg
Heidi Holmavuo
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mitä on rohkeus?

Johdanto

Usein kuulemme, että modernissa työelämässä menestyäkseen meidän täytyy olla rohkeita, omata kova itseluottamus ja olla innovatiivisia. On helppo mainita “vinkkivitosena” kaverille, että “tee rohkeasti vaan” tai “ole rohkeasti oma itsesi”, mutta tällaiset korulauseet ja heitot eivät tarkoita kuulijalle kovinkaan paljoa, jos emme ole sisäistäneet rohkeuden merkitystä konkreettisella tasolla.

Mitä rohkeudella tarkoitetaan?

“Rohkeuden ydin voidaan määritellä kykynä toimia tai tehdä päätöksiä epävarmoissa olosuhteissa ja tilanteissa, joissa vaara on todellista ja valintojen ja tekojen seurauksista on kannettava vastuu.” (Gustafsberg,H. & Holmavuo, H. 2019).

Edellä mainitussa kuvauksessa lähestytään rohkeutta päätöksenteon kautta. Rohkeus voi olla päätös toimia tilanteessa oikealla tavalla, mutta myös tekemättä jättäminen voi olla samoin yhtä rohkea päätös.

Rohkeus vaatii toimiakseen ainakin kahta asiaa vastapainokseen; vastuuta ja pelkoa. Jos tilanteessa joka vaatii rohkeutta ei ole näitä asioita läsnä, ei kyse ole rohkeudesta vaan jostain muusta. Jokseenkin kuuluisa kreikkalainen filosofi Aristoteles pitikin rohkeutta hyveenä, joka sijoittuu kahden paheen, huimapäisyyden ja pelkuruuden, väliin.

Toisin sanoen rohkealla teolla on aina seurauksia, joista täytyy tavalla tai toisella kantaa vastuu. Jos tekee rohkean teon mutta ei kanna tilanteesta ja teosta vastuuta, tuskin kovin moni meistä kuvailisi näin käyttäytyvää henkilöä rohkeaksi.

 

Käyttäkäämme esimerkkitilannetta apunamme;

Olet tulossa kotiin töistä kiireisen työpäivän jälkeen.

Olet väsynyt, nälkäinen, ja aivosi ovat kuormittuneet työpäivän sähköposteista, palavereista, kahvihuoneen Jartsan aforismeista sekä muusta enemmän tai vähemmän turhasta höpönlöpönistä.

Poistuessasi töistä normaalia kävelyreittiäsi pitkin näet kotimatkasi varrella sijaitsevan koulun pihalla neljä nuorta poikaa, jotka selkeästi huutelevat, tönivät ja kiusaavat yhtä pojista.

Jokin sinussa aktivoituu, sillä sydämesi alkaa tykyttää ja kämmenesi alkavat hieman hiota.

Tiedät, että jotain täytyisi tehdä.

Keräät ajatuksiasi hetken, ja yrität jopa neuvotella itsesi kanssa sivuuttaaksesi tilanteen.

Moraalisi kuitenkin saa vallan, ja päätät vihdoin puuttua tilanteeseen, vaikka oletkin jo ajatuksiasi punnitessa kävellyt pojista hieman ohi.

Keräät hieman happea ja huudat koulun pihalle ohimennen; “Olkaahan kunnolla! Älkää tönikö!”

Askeleesi eivät kuitenkaan hidastu huudon jälkeen, vaan päinvastoin jopa kiihtyvät hiukan. Jalkasi tärisevät ja pulssisi on selkeästi kiihtynyt.

Joudut kääntymään seuraavasta risteyksestä ja jättämään koulun näkymän taaksesi.

Kotiisi ei ole enää pitkä matka ja loppumatka menee hieman sumuisesti, et saa oikein kerättyä ajatuksiasi.

Kuitenkin vihdoin kotona kamppeita purkaessasi mieleesi kirkastuu usvan keskeltä yksi ajatus.

“Toivottavasti sille pojalle ei käynyt pahasti.”

Oliko tarinan henkilö rohkea?

Jokaisella on varmasti oma vastauksensa edellä esitettyyn kysymykseen.

 

Pelko kuuluu asiaan

“Rohkeus on uskallusta toimia ja tehdä asioita, vaikka pelottaisi tai muut olisivat eri mieltä kanssasi.” (Vuorinen, K. 2017.)

Toinen asia mitä rohkeus vaatii on pelko. Pelon on oltava rohkeudessa läsnä, muuten emme tunnistaisi edes tilannetta jossa rohkeutta vaaditaan.

“Oman ensimmäisen epämiellyttävän tunnereaktion tiedostaminen ja sen ohittaminen on rohkeutta, liittyipä se mihin tahansa tilanteeseen.” (Gustafsberg,H. & Holmavuo, H. 2019.)

Koska ihmisluonnon perimmäinen olemus pyrkii vähentämään kipua ja lisäämään nautintoa, usein kohdatessamme tilanteen joka vaatii rohkeutta alamme neuvottelemaan itsemme kanssa vähentääksemme tilanteen tuomaa henkistä tai fyysistä kipua. Voimme kuitenkin oppia tunnistamaan näitä sisäisiä neuvottelutilanteita, ja näin pysäyttää epäedulliset ajatusradat ennen kuin olemme neuvotelleet itsemme ulos rohkeutta vaativasta tilanteesta.

 

Harjoittele rohkeutta

Kuten olemme oppineet, rohkeudessa on aina läsnä pelko, ja pelko taas käynnistää meissä stressireaktion. Oppimalla hallitsemaan tätä stressireaktiota paremmin, kykenemme myös toimimaan tilanteissa rohkeammin.

Toisin sanoen rohkeutta voi siis harjoitella. Poistumalla mukavuusalueelta ja altistamalla itsensä tilanteille joissa vaaditaan rohkeutta onkin ehdottomasti paras tapa kehittää omaa paineensietokykyänsä ja kasvattaa taitoa toimia rohkeasti. Tekemällä tätä aktiivisesti resilienssimme ja itsesäätelytaitomme kasvavat.

 

Pohdinta

Mukavuusalueelta poistuminen on helpommin sanottu kuin tehty, sillä se synnyttää aina epämiellyttäviä tunteita joiden käsittely vaatii sitä, että yksilön resurssit ovat riittävät kantamaan näiden tilanteiden yli. Jos lähtee haastamaan itseään silloin kun elämän peruspilarit eivät ole kunnossa, saattaa lopputuloksena olla “crash & burn” eli jonkinnäköinen kriisitila. Toisin sanoen vaatimalla itseltäsi liikaa voit ajaa itsesi henkiseen umpikujaan. On siis syytä myös miettiä, milloin olet valmis olemaan rohkea.

Lähteet:
Gustafsberg, H. & Holmavuo, H. 2019. Karhuryhmä. Otava. Helsinki.

Vuorinen, K. 2017. Rohkeus. Viitattu 27.11.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/lnv00010

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close