Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on motivaatio ja mikä on sen merkitys fysioterapiassa?



Kirjoittanut: Sanna Rinne - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yksi tärkeä osa fysioterapeutin työtä on saada asiakas motivoituneeksi. Asiakkaan fysioterapeutille päätymisen taustalla voi olla minkälaista tahansa syytä eikä kaikkia välttämättä motivoi lähteä kuntoutukseen. Motivoiminen ja motivaation vahvistaminen onkin melkoinen haaste fysioterapeuteille eikä sitä saa unohtaa fysioterapiaprosessin aikana.

 

Mitä motivaatio on?

On olemassa erilaisia käsityksiä siitä, mitä motivaatiolla oikeastaan tarkoitetaan, ja onko se persoonallisuuteen liittyvä pysyvä olotila vai aktiivinen prosessi, joka muuttuu ja johon voi vaikuttaa (Lehto 2019). Motivaatiossa on kyse sisäsyntyisestä prosessista, johon vaikuttaa yksilön ajatusmaailma ja tunteet. Motivaatiota ei siis voi sytyttää toisen puolesta eikä sitä voida siirtää. ”Ihmisen motivoiduttua hänen käyttäytymisensä muuttuu ja hän pystyy toimimaan hyvinkin tehokkaasti päämääränsä saavuttamiseksi” (Louhelo 2017). Motivoituminen tekemiseen edellyttää, että aiotulla toiminnalla on merkitys, se on mielekästä sekä koetaan tärkeäksi, arvokkaaksi ja hyväksi (Talvitie, Karppi & Mansikkamäki 2006, 85). Toiminta on mielekästä, kun sillä on jokin merkitys tekijälleen.

Perustana motivaatiolle ovat motiivit, joilla tarkoitetaan henkilön mielihaluja, tarpeita, palkkioita tai rangaistuksia. Niitä kohti pyritään etenemään ja näin motiivit muodostavat motivaation. (Kivioja 2018.) Motivaatiolla tarkoitetaan yleensä yksilön halua käyttää omia resurssejaan jonkin asian saavuttamiseksi. Se on toiminnan voima, joka suuntaa ja virittää suoritukseen. Motivaatio kertoo, millä vireydellä, aktiivisuudella ja ahkeruudella yksilö toimii saavuttaakseen tavoitteensa. Vaikka yksilö luo motivaationsa itse ja motivaatio on aina yksilöllistä, myös ympäristöllä on vaikutusta motivaatioon. Motivaatio on lisäksi yhteydessä yksilön olosuhteisiin, tarpeisiin, odotuksiin, tulkintoihin, arvoihin ja pelkoihin. (Lämsä, Appelqvist-Schmidlecher & Tuulio-Henriksson 2017)

Motivaatio koostuu muun muassa myönteisistä tunteista, sillä tavoitetta kohti pyrkiessä myönteiset tuntemukset ja onnistumisen kokemukset auttavat jaksamaan päämäärän saavuttamiseksi (terveyskylä.fi.) Motivaatio voi vaihdella päivittäin ja se on täysin normaalia. ”Joskus sisäinen tsemppi on voimakas ja suunnitelmien mukainen toiminta sujuu kuin itsestään. Toisinaan taas mikään ei suju ja voi olla vaikea muistaa, miksi edes pitäisi jaksaa jatkaa” (terveyskylä.fi). Motivaatio voi olla myös joko sisäistä tai ulkoista.

 

Sisäinen motivaatio ja virtauskokemus

Sisäinen motivaatio perustuu itse toiminnan tekemiseen, tekemisen ja uuden löytämisen iloon (Lämsä ym. 2017). Sisäisesti motivoitunut ihminen tekee jotakin, koska toiminta itsessään on kiinnostavaa ja tyydyttävää hänelle. Niin sanottu palkkio on toiminnassa itsessään. (Lehto 2019.) Sisäisen motivaation syntyminen vaatii ympäristön, joka tarjoaa haasteita ja mahdollisuuden itsemääräämiseen. Sisäiset motivaatiot ovat usein pitkäkestoisia tukien elämäntapamuutosten pysyvyyttä. (Louhelo 2017.) Sisäinen motivaatio kuntoutumisessa on erityisen tärkeää. Mikäli henkilö itse tiedostaa toimintakykynsä muuttuneen ja kuntoutumisen tarpeen, on kuntoutuminen usein itsessään motivoivaa (terveyskylä.fi). Tällöin pienetkin saavutukset kannustavat eteenpäin. Sisäiseen motivaatioon liitetään usein myös ajatus optimaalisesta haasteellisuudesta, jossa on kyse siitä, että haasteista nautitaan ja toimintaan voi liittyä ”flow” -kokemus. Tästä kokemuksesta käytetään myös nimitystä virtauskokemus (Kärkkäinen 2016).

Virtauskokemuksessa toimija paneutuu tavoitteelliseen toimintaan koko kapasiteetillaan ja niin keskittyneesti, että sulkee tietoisuudestaan kaiken muun. (Lehto 2019.) Tähän kokemukseen liittyy useita osatekijöitä ja on hyvä muistaa, että flow-tilaan ei pääse välttämättä kovin helposti. Kokemukseen liittyy usein se, että tehtävällä on selvä päämäärä ja yksilö tuntee hallitsevansa tilannetta. Yksilö keskittyy toimintaansa täydellisesti, jolloin myös ajantaju saattaa kadota. Flow-tilan aikana ihminen ei pohdi omaa epävarmuuttaan tai mieti arkisia huolia, vaan keskittyy täysin suoritukseen (Kärkkäinen 2016). Yksilön kyvyt sekä tehtävän vaativuus ovat tasapainossa eli tehtävä ei ole liian helppo eikä vaikea suorittaa. Edelleen tehtävä on itsessään palkitsevaa eikä siihen tarvita välttämättä ulkoisia kannustimia. (Lehto 2019.)

 

Ulkoinen motivaatio

Motivaation ollessa ulkoista toiminnan kannustimena ovat rangaistukset ja palkkiot eli jonkin myönteisen seurauksen saavuttaminen tai ikävän seurauksen välttäminen (Lämsä ym. 2017). Kuntoutuksen kannalta ulkoisessa motivaatiossa on kyse siitä, että toinen henkilö motivoi käyttäytymistä ja toimintaa antamalla syyn tehdä jotakin. Ulkoisesti motivoituneelle kuntoutujalle toiminta on siis keino saavuttaa jotakin, esimerkiksi menetetty toimintakyky. (Lehto 2019.) Yleisesti ajatellaan, että sisäinen motivaatio on ulkoista motivaatiota laadukkaampaa ja pitkäkestoisempaa ja sen vuoksi kannattaa pyrkiä sisäisen motivaation vahvistamiseen (Lämsä ym 2017).

Ulkoinen motivaatio voi vähentää sisäistä motivaatiota (Kärkkäinen 2016). Arkinen esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla se, että lapsi nauttii kotitöiden tekemisestä ja tämän vanhemmat alkavat antaa tehdyistä kotiaskareista rahaa. Lapsen sisäinen motivaatio voi kadota, ja hän alkaa tehdä kotitöitä ulkoisen motivaation, tässä tapauksessa rahan, takia.

Ulkoisen motivaation lisääminen ei kuitenkaan aina vähennä sisäistä motivaatiota, sillä se voi myös lisätä sitä. Kuntoutumisessa esimerkiksi lähimmäisen tai terveydenhuollon ammattilaisen suomat kehut tai kohenevat seurantamittaukset saattavat kannustaa eteenpäin, vaikka sisäinen motivaatio olisi jostain syystä vähäisempi (terveyskylä.fi). Alun perin täysin ulkoinen motivaatio voi muuttua myös sisäiseksi motivaatioksi (Kärkkäinen 2016). Esimerkiksi kuntoutuksessa tehtävät harjoitteet muuttuvat yksilölle mielenkiintoisiksi ja miellyttäviksi. Yksilö alkaa arvostaa tehtäviä harjoitteita itsessään eikä enää ajattele ainoastaan niillä saavuttamaansa hyötyä.

Motivaation säätely

Motivaatio vaihtelee päivästä toiseen ja on yksilöllistä jokaiselle ihmiselle. Motivaatiota voi säädellä erilaisia tapoja hyödyntäen. Palkkiot ja rangaistukset säätelevät motivaatiota usein melko selkeästikin. Palkkiot ja rangaistukset liittyvät vahvasti yksilön ulkoiseen motivaatioon ja niitä lisäämällä tai vähentämällä säädellään myös yksilön motivaatiota. Toiminnan tavoitteellisuus sekä tekemisen kautta lisääntyvä motivaatio toimintaa kohtaan vaikuttavat myös motivaation säätelyyn. Mikäli toiminnalla ei siis ole selkeitä tavoitteita, yksilön motivaatio tekemiseen saattaa olla alhainen. Motivaatiota voidaan säädellä myös vaikuttamalla oppimisympäristöön. (Lehto 2019.)

Kaikilla ihmisillä on jonkinlainen tunne minäpystyvyydestä ja se voi olla joko heikko tai korkea (Kärkkäinen 2016). Minäpystyvyyden tunteen säätelyllä on vaikutusta myös motivaation säätelyyn (Lehto 2016). Minäpystyvyys tarkoittaa uskomusta siihen, että kykenee itse suoriutumaan tietyssä tehtävässä tai asiassa. Uskomukset minäpystyvyydestä perustuvat usein omaan kokemukseen, mutta myös uskomuksiin, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Virtauskokemuksella on usein minäpystyvyyden tunnetta kohottava vaikutus. (Kärkkäinen 2016.) Minäpystyvyyden tunteen säätelyn rinnalla myös emootioiden säätely on olennainen tekijä motivaation säätelyssä (Lehto 2019).

 

Fysioterapeutin rooli motivoinnissa

Fysioterapeutin on hyvä puuttua asiakkaan motivaatioon, mikäli se näyttää olevan hukassa tai muuten laskussa. Asiakkaan pitäminen motivoituneena voi olla haasteellista, mutta loppujen lopuksi se on palkitsevaa sekä asiakkaalle itselleen että fysioterapeutille. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa motivoitumaan ja sille tulee antaa myös aikaa. Motivoituminen on yksilöllistä, jolloin motivoitumisen lähtökohdat voivat olla lähes mitä tahansa. Toista motivoi edessä häämöttävä tavoite juosta maratoni, kun taas toisen motivaatio on siinä hetkessä tapahtuvat muutokset esimerkiksi liikkuvuudessa. Asiakkaan kanssa voi keskustella motivaatiosta sekä erityisesti siitä, mikä juuri häntä motivoi. Mikäli sisäisen motivaation löytäminen on hankalaa, voi motivaatiota aluksi lähteä etsimään ulkoisista tekijöistä. Ulkoinen motivaatio voi todellakin muuttua myöhemmässä vaiheessa sisäiseksi motivaatioksi.

 

Lähteet:

Kivioja, J. 2018. Motivoiva haastattelu fysioterapiassa. Esseepankki Proakatemia TAMK. Tampere. Luettu 29.11.2020. http://esseepankki.proakatemia.fi/motivoiva-haastattelu-fysioterapiassa/ 

Kärkkäinen, P. 2016. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Luentodiat julkaistu 5.9.2016. Luettu 29.11.2020. https://prezi.com/-lt2ehmvbd6o/sisainen-ja-ulkoinen-motivaatio/ 

Lehto, P. 2019. Motivaatio. Luento 14.1.2019. Fysioterapian koulutusohjelma, TAMK. Tampere.

Louhelo, J. 2017. Asiakkaan motivaatio fysioterapiassa. Kyselytutkimus Kuntoutumisasema Ote Oy:n asiakkaille. Opinnäytetyö, fysioterapeuttikoulutus. Turun ammattikorkeakoulu. Luettu 28.11.2020.  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/124186/Louhelo_Jonna.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Lämsä, R., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Tuulio-Henriksson, A. 2017. Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa. Arviointitutkimus, Kela. Helsinki. Luettu 28.11.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/229677/Tyopapereita132.pdf?sequence=4&isAllowed=y 

Talvitie, U., Karppi, S. & Mansikkamäki, T. 2006. Fysioterapia. Helsinki: Edita Prima Oy. Luettu 29.11.2020.

Terveyskylä.fi. Motivaatio ja tahto. Luettu 29.11.2020. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/tietoa/mit%C3%A4-on-kuntoutuminen/motivaatio-ja-tahto 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close