Olen kirjoittanut kaksi esseetä palvelumuotoilusta. Mikä kuitenkin tekee siitä hyvää? Tiedän työkalut ja perusmenetelmät, kuinka sitä tehdään ja minkä takia. Mitä asioita täytyy kuitenkin ottaa huomioon omassa tekemisessä, jotta osaa keskittyä oikeisiin asioihin. Se ei olekaan niin yksinkertaista, monesti kompsastutaan vääriin asioihin. Lähdin pohtimaas asiaa Marjo Mansenin ja Karri-Pekka Laakson blogikirjoituksen pohjalta. Ilmeisesti työkalut eivät olekaan asia, minkä avulla oikeasti tuloksiin päästään.

Palvelumuodosta puhutaan jatkuvasti enemmän, lähes kukaan ei ole voinut välttyä kuulemalta palvelumuotoilusta. Mikä siitä kuitenkin tekee laadukasta, tänään paneudutaan siihen. Yksinkertaisesti palvelumuotoilu on palvelun muotoilua ja sen suunnittelua. Ideana on pureutua peripohjin käyttäjän haasteisiin ja ongelmiin. Palvelumuotoilussa ideana on kartoittaa ympärillä olevaa maailmaa ja löytää paras mahdollinen ratkaisu.

1. Oikean ongelman ratkaisu, sitä on hyvä palvelumuotoilu

Ensimmäinen asia on löytää oikea haaste ja ratkoa se. Oikea haaste ja sen ratkaisu on usei jotain, mitä palvelun kehittäjä ei välttämättä tule heti ajatelleeksi. Olemme oppineet jo aikaisemmin, että vastaus löytyy kuluttajilta. Asiakkaat osaavat kertoa parhaiten, mitä he oikeasti kaipaavat, tai tarvitsevat. Mansenin ja Laaksosen mukaan kannattaa lähteä kehittämään kokonaisuutta, ei keskittyä ainoastaan yksityiskohtiin. Tässä vaiheessa täytyy ottaa huomioon, että liian kapea näkökulma ei paranna uutta palvelua tarpeeksi. Pahimmassa tilanteessa uudistus voi lisätä kustannuksia, tai pahentaa tilannetta. Monesti ajatellaan, että jonkin pienen asian muuttaminen on avain. Näin ajattelin itsekin, isompi kokonaisuus on kuitenkin se, mikä ratkaisee.

2. Tarve ensin, sitten työkalut

Työtavat ovat toissijaisia. Aluksi mietin, että miten niin, nehän ovat pohja koko palvelumuotoilunprosessille. Tarve on kuitenkin se, mikä edellä täytyy toimia. Hyvät ratkaisut useasta tarvitsevat tietojärjestelmiä tuekseen. Niiden ei kuitenkaan pidä olla itsearvo, tai lähtökohta suunnittelulle.

”Esimerkiksi Espoossa haluttiin parantaa hakemusten käsittelyä. IT-järjestelmän sijaan keskityttiin työn organisointiin. Saapumisjärjestyksen sijaan hakemuksia alettiin käsitellä niiden vaativuuden mukaan. Helpot ja nopeasti käsiteltävät tapaukset siirrettiin työjonon kärkeen. Vasta näiden tapausten jälkeen siirryttiin vaativien hakemusten pariin. Muutos lyhensi keskimääräistä jonotusaikaa tuntuvasti sekä vapautti vaativien tapausten käsittelyyn enemmän aikaa.”

3. Kustannustehokkaat ja toteuttamiskelposet ideat.

Suunnittelussa olisi hyvä, mikäli mahdollisimman monialaista tiimiä voisi hyödyntää. Tiimin monipuolinen osaaminen luo mahdollisuuden luoda palveluita, jotka todella ovat toteuttamiskelpoisia. Näkökulmia on tällöin monia, syntyy enemmän ideoita. Näin ollen voisi ajatella, että myös parempia tuloksia. Yksin, tai ainoastaan yhdellä alalla työskentelevät monesti katsovat asiaa liian kapeasti. Tällöin kehitetään vain yhtä alaa, mikä ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta paras. Tärkeintä on, että uusi tuotos maksaa itsensä takaisin, moninkertaisena. Idea voi teoriassa olla järjettömän hyvä, mutta esimerkiksi mahdoton toteuttaa, tai liian kallis. Ideoiden täytyy siis olla toteuttamiskelpoisia, se on lähtökohta kaikkeen palvelumuotoilussa.

Lähde:

https://www.reaktor.com/blog/mita-on-hyva-palvelumuotoilu/