Puhumme paljon asiantuntijuudesta eri aloilla. Havahduin tunteeseen, että usein asiantuntijuus on mielentila tai tunne. Miten asiantuntijuus siis oikein määritellään?

Asiantuntijuuteen liittyy asiaankuuluva tietämys, tilannesidonnainen kyky toimia sekä varmuuden ja luottamuksen tunne. Asiantuntijuus voi perustua tieteelliseen ja ammatilliseen tietoon sekä alakohtaisiin tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tänä päivänä asiantuntijuus on myös jotain sellaista, joka auttaa suunnistamaan, kyseenalaistamaan, ottamaan tuntumaa ja tuomaan mahdollisesti helpotusta haastavaan tilanteeseen tarjoamatta kuitenkaan valmiita reseptejä. (Isopahkala-Bouret 2008.)

Kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen yhteydessä asiantuntijan ominaisuuksiksi on mainittu laaja tietoperusta, kyky ratkaista nopeasti monimutkaisiakin ongelmia sekä hyvin organisoituneet mielen sisäiset tietorakenteet. Asiantuntijat pystyvät monipuolisten tietorakenteiden avulla palauttamaan työmuistiinsa nopeasti tarvittavia asioita, hahmottamaan kokonaisuuksia, analysoimaan ongelmia sekä erottamaan olennaiset tekijät epäolennaisista ja toimimaan strategisesti. Asiantuntijuuteen liittyy myös sosiaalinen ulottuvuus, sillä asiantuntijuutta ei voida erottaa sosiokulttuurisesta kontekstista. (Suomen virtuaaliyliopisto n.d.)

Asiantuntijuuteen ei riitä pelkkä substanssiosaaminen, vaan lisäksi tarvitaan esimerkiksi kykyä hallita isoja kokonaisuuksia sekä taitoa hyödyntää tietoa. On osattava poimia omalle työlle olennainen tieto ja tiivistää se ymmärrettävään muotoon. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot korostuvan entisestään, sillä asiantuntijuus on yhä enemmän myös yhteistyötä eri tahojen kanssa. Asiantuntijan on myös jatkuvasti reflektoitava toimintaansa ja haastettava itseään. Kovemman luokan asiantuntija haluaa aina löytää uusia ratkaisuja ja on valmis menemään oman osaamisensa ylärajoille. (Hämäläinen 2021.)

Ilokseni huomasin, että asiantuntijuudesta löytyy paljon artikkeleita ja tutkimuksia. Näiden perusteella kiteyttäisin asiantuntijuuden paitsi syväksi tietotaidoksi ja osaamiseksi joltain alalta, myös taidoksi käsitellä tietoa, ymmärtää ja hallita isoja kokonaisuuksia sekä viestiä oma osaamisensa. Näen asiantuntijuuden myös vahvasti sosiaalisena rakenteena – se on jotain suhteessa toisiin. Asiantuntijuus vaatii, että on keskimääräistä parempi jossakin.

LÄHTEET
Hämäläinen, H. 2021. Asiantuntijuus on yhteistyötä. KT-lehti 5/2021. Viitattu 18.11.2023.
https://www.ktlehti.fi/2021/5/asiantuntijuus-on-yhteistyota

Isopahkala-Bouret, U. 2008. Asiantuntijuus kokemuksena. Viitattu 18.11.2023. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://scholar.google.fi/scholar_url%3Furl%3Dhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/download/93808/52486%26hl%3Dfi%26sa%3DX%26ei%3DUYtYZaiuObKey9YPn4mGwAU%26scisig%3DAFWwaebOBYn6dSMOBx80ZYFz5usI%26oi%3Dscholarr&ved=2ahUKEwjslOOepc2CAxXwPxAIHVEwD4UQgAN6BAgNEAE&usg=AOvVaw0xZg-t9xukvtpeNmyQrBXV

Suomen virtuaaliyliopisto. N.d. Asiantuntijuus kognitiivisena ilmiönä. Viitattu 18.11.2023.
http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_4/asiantuntijuus.htm