Kirjoittajat: Maria Jussila, Aapo Virolainen ja Tommi Riikonen.

Mitä me tarvitsemme?

Ihmisellä on tarpeita. Ihminen pyrkii täyttämään tarpeitaan yksin sekä yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöönsä. Ihmisen tarpeista helpoiten ymmärrettävissä olevat tarpeet ovat selviytymisen kannalta tärkeitä niin sanottuja perustarpeita, kuten ruoka, vesi, lämpö ja turvallisuus. Ihmisen tarpeet, jotka ovat sidoksissa muihin ihmisiin ovat yhteenkuuluvuuden ja tunnustuksen tarve. Haluamme siis tuntea kuuluvamme osaksi jotain yhteisö sekä kokea olevamme arvostettuja. Ihmisellä on myös tarve tavoitella elämässään merkityksellisyyttä niin tekemisessään kuin koko elämässä. Maailma, jossa elämme, tarjoaa loputtomasti tapoja ja keinoja täyttää tarpeitamme. Saamme perustarpeemme niin hyvin täytettyä, että keräämme niin paljon materiaalisia asioita ja palveluita kuin mahdollista. Nykyihmiselle tarpeiden täyttäminen pitäisi kaiken järjen mukaan olla helppoa, vai onko? Olemmeko menettäneet katseemme siitä, mikä on meille oikeasti tarpeellista? Ja tulisiko meidän järjestää tavoittelemamme tarpeet uudelleen?

Maslow Tarvehierarkia

Maslowin Tarvehierarkia on tunnetuin sekä tunnustetuin teoria ihmisen tarpeista. Teorian mukaan toimintamme määräytyy tarpeidemme tavoittelun mukaan, siinä järjestyksessä missä ne ovat esitetty pyramidissa. Teoria esitetään siis pyramidina, jonka pohjalla ovat ensisijaiset tarpeemme. Pyramidissa tarpeemme ovat järjestetty kaikkein tärkeimmästä vähiten tärkeimpään tarpeeseen. Pyramidi esittää asian seuraavalla tavalla:

1. Fysiologiset tarpeet: Näillä tarpeilla tarkoitetaan selviytymisen kannalta tärkeimpiä tarpeita, joita ovat ruoka, vesi, lämpö ja lepo. Ne ovat pyramidin pohja ja teorian mukaan tärkeimmät ja ensisijaisesti tavoitelluimmat tarpeemme.
2. Turvallisuuden tarpeet: Nämä tarpeet ovat asioiden tavoittelua, jotka edistävät turvallisuuden tunnettamme.
3. Sosiaaliset tarpeet: Kun olemme täyttäneet selviytymisen ja turvallisuuden tarpeet, huomiomme keskittyy sosiaalisiin tarpeisiin eli muihin ihmisiin ja yhteenkuuluvuuteen. Nämä tarpeet kattavat muiden kanssa kommunikoimisen, ystävyydet, rakkauden ilmaisemisen ja sen vastaanottamisen sekä yhteisössä elämisen ja siihen kuulumisen tunteen.
4. Tunnustuksen tarve: Tällä tarkoitetaan tarvetta tuntea olevamme arvostettuja, jossakin sosiaalisessa ryhmässä. Tarve kattaa myös itsetunnon ja itsekunnioituksen.
5. Itsekehittämisen tarpeet: Tarpeen pystyy helpoiten selittämään merkityksellisyyden tunteella, koska tämä pitää sisältää kaiken omien taitojen kehittämisestä oman jälkensä maailmaan jättämisestä myös elämän tarkoituksen etsimiseen.

Teorian mukaan me siis tavoittelemme tarpeita siinä järjestyksessä missä ne vaikuttavat hyvinvointiimme. Maslowin teoria esittää, että heti selviytymisen ja turvallisuuden kannata tärkeiden tarpeiden jälkeen ihminen tavoittelee sosiaalisten tarpeiden täyttymistä. Eli myös Maslow painottaa teoriassaan yhteenkuuluvuuden ja yhteisöissä elämisen. (Maslow, 1943)

Tribe (=heimo)

Luin hiljattain Sebastian Jungerin kirjan Tribe. Sebastian Junger on tehnyt tutkimusta amerikkalaisten sotilaiden ja veteraanien parissa. Tutkimuksissaan hän yhdistää historian, psykologian ja antropologian. Antropologialla eli ihmistutkimuksella tarkoitetaan ihmislajille ominaisten piirteiden ja kulttuurin tutkimista. Antropologia on yhteydessä myös moniin eri tieteen aloihin, kuten luonnontieteeseen, kielitieteeseen ja arkeologiaan. Kirjassa Tribe käsitellään ihmislajin tarpeita ja erityisesti tarvetta yhteenkuuluvuuteen. Erityisesti kirjassa esitetty siirtolaisten ja alkuperäiskansojen välillä tapahtunut ilmiö ennen Amerikan vallankumousta, herättää kysymyksiä siitä voisimmeko nyky-yhteiskunnassa tehdä enemmän tukeaksemme ihmisen sosiaalisia tarpeita? (Junger, 2016)

Kirja alkaa katsauksesta historiaan. Ennen Amerikan vallankumousta 1600-luvulla, kun ensimmäiset siirtolaiset englannista saapuivat täysin erilaiselle mantereelle, jonka he olivat jättäneet taakseen. Tämä uusi koti oli erämaata, joka oli alkuperäiskansojen asuttama. Näiden heimoissa elävien alkuperäiskansojen elintavat poikkesivat täysin siirtolaisten omista. Monet siirtolaiset kokivat nämä elintavat puoleensa vetävinä ja päättivät jättää siirtokunnat ja elää alkuperäiskansojen heimojen keskuudessa. Tultaessa 1700-luvulle erot näiden kahdenlaisten yhteisöjen elintapojen välillä olivat vielä suuremmat. Kaupungit, kuten New York ja Chicago olivat kasvaneet metropoleiksi täynnä tehtaita ja slummeja. Kun taas Amerikan alkuperäiskansat elivät edelleen toteuttaen heimoille tyypillisiä elintapoja. Ilmiö siirtolaisten pakenemisesta alkuperäiskansojen yhteisöihin kumminkin jatkui. Siirtolaiset lähtivät omasta tahdostaan näihin yhteisöihin ja menivät muun muassa naimisiin heimojen jäsenien kanssa. Myös siirtolaiset, jotka olivat jääneet heimoihin vangeiksi näiden yhteisöjen käymien taisteluiden seurauksena, jäivät yhteisöihin ja omaksuivat heidän elintapansa. Liikettä yhteisöstä toiseen ei tapahtunut toiseen suuntaan eli siirtolaisten yhteisöihin. (Junger, 2016)

Syynä tälle ilmiölle on ehdotettu ihmisille tyypillistä tarvetta kuulua osaksi yhteisöä ja tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Heimo yhteisöissä tämä tarve täyttyy syvemmällä tasolla kuin nykyaikaisimmissa yhteisöissä, koska myös yhteisöjen elintavat tukevat tätä. Alkuperäiskansojen yhteisöissä kokemus elämisestä yhteisössä toteutuu joka päivä, koska jokaisella yhteisön jäsenellä on paikkansa ja tehtävänsä. Jäsenen oma paikka ja tehtävä yhteisössä on yleensä suoraan yhteydessä koko heimon selviytymiseen. Siinä missä osa yhteisöä oleminen näkyy jäsenten jokapäiväisessä elämässä, näkyy myös jäsenen oman tehtävän merkityksellisyys. Heimo yhteisöissä sosiaalisten tarpeiden lisäksi tunnustuksen tarve täyttyy. Kysymys herää, miten voisimme lisätä näiden tarpeiden toteutumista nyky-yhteisöissä?

Miten voimme lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöissä, joissa elämme?

Kuten jo edellisissä kappaleissa kävimme läpi sosiaaliset tarpeet, ja tunnustuksen tarve ovat ihmisille elintärkeitä. Ihmisen on siis tärkeä osata elää ja käyttäytyä niin, että omat ja muiden tarpeet saavat tarvitsemaansa huomiota ja tunnustusta. Kirjan ”Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa”, on kirjoittanut Dale Carnegie. Kirja kertoo toimivista vuorovaikutustaidoista ja niiden kehittämisestä. Kirja pyrkii opettamaan meitä kommunikaatiotaidoista, jotka hyödyntävät meitä elämässä ylipäätään ja liikemaailmassa. Ihmiset ovat ajattelevia ja tuntevia olentoja. Loppupeleissä ihminen ei ole niin looginen, vaan päätökset suurelta osalta pohjautuvat tunteisiin. Toinen ihminen on saatava tuntemaan itsensä arvostetuksi ja välitetyksi. Toisen ihmisen kanssa on helpompi käydä kauppaa, elää yhdessä tai ylipäätään muodostaa ihmissuhde, jos kaikki perustarpeet tulevat täytetyiksi. Kirja opetti 6 tapaa, joilla saat ihmiset pitämään itsestäsi ja autat ihmisiä sosiaalisten tarpeiden täyttämisessä: (Garnegie, 1939)

1. Kiinnostu toisesta aidosti

Oletko ikinä miettinyt miksi ihmiset pitävät koirista niin paljon? Ne ovat lojaaleja ja söpöjä. Pää syy ei kuitenkaan ole kumpikaan näistä. Carnegie kertoi, että perimmäinen syy on se, että koirat ovat aidosti kiinnostuneita sinusta. Aito kiinnostuminen toisesta saa ihmiset pitämään sinusta nopeammin kuin ikinä se, että yrittäisit saada muut pitämään sinusta kertomalla omista asioistasi pelkästään. Se ruokkii heidän tunnustuksensa tarvetta ja saa heille olon, että heistä välitetään. Ihmisen on helppo puhua itsestänsä ja se, että pääset puhumaan omista mielenkiinnon kohteista, tuntuu helpolta ja antaa tunteen, että sinusta välitetään. Kiinnostuminen pitää kuitenkin olla aitoa. (Garnegie, 1939)

Ole myös iloinen, kun näet ihmisiä ja tervehdi heitä innostuneesti. Kysy mitä heille kuuluu? Kun juttelet ihmisille, äänensävystäsi pitäisi ilmetä, että sinusta on mukavaa puhua heille. (Garnegie, 1939)

Carnegie kertoi kirjassa tarinan yrittäjästä, joka yritti saada suuren tilauksen vanhalta ja arvostetulta tekijältä, joka oli todella kiireinen ja ei ottanut uusia asiakkaita. Yrittäjä sopi tapaamisen omistajan kanssa ja kertoi asiakseen, että halusi oppia painoalasta kaiken ja haastatella omistajaa, koska hän oli tehnyt pitkän ja arvostettavan uran. Omistaja tietenkin suostui ja miehet keskustelivat alasta pitkään ja omistaja esitteli koko tehtaansa läpi ja yrittäjä kysyi kaikkea mahdollista alaan liittyen. Yrittäjä viipyi omistajan luona 5 tuntia, jonka päätteeksi he tekivät todella suuren tilauksen erittäin nopealla ajalla. Miten tämä oli mahdollista? Omistaja oli niin kiireinen ja hänen ei pitänyt ottaa uusia asiakkaita. Omistaja ei ollut vuosiin päässyt kertomaan työasioistaan kenellekään vaimonsa kuoltua ja yrittäjä oli oikeasti kiinnostunut asiasta ja tarjosi omistajalle mahdollisuuden päästä kertomaan kaiken omasta intohimostaan. Yrittäjä oli aidosti kiinnostunut, koska halusi menestyä omalla alallaan ja oli tärkeää tietää tuotannosta mahdollisimman paljon. Yrittäjä tarjosi myös äärimmäistä tunnustusta ja arvostusta, koska oli päässyt vanhan arvostetun tekijän oppiin. Omistaja sai kiitosta ja tarvitsemaan tunnustusta pitkästä arvostetusta työstään. (Garnegie, 1939)

Muista siis olla oikeasti kiinnostunut toisesta. Kysy miten he voivat? Mitä he tekevät tai ajattelevat? Juttele heille iloisella ja innostuneella ja näytä se, että oikeasti välität heistä.  (Carnegie, 1939)

2. Yksinkertainen keino tehdä hyvä ensivaikutelma

Carnegie kertoo, että teot puhuvat enemmän kuin sanat, ja iso leveä hymy sanoo: ”Minä olen iloinen nähdessäni sinut”. Sinä saat minut onnelliseksi. Vaikutat ihmisenä iloisemmalta, viehättävämmältä ja helpommin lähestyttävältä. Ihmisten on helpompi lähestyä sinua, kun hymyilet. Näin ollen saat luultavasti enemmän positiivista huomiota ja hymysi vaikuttaa myös muihin positiivisesti. Positiivisuus tarttuu. (Garnegie, 1939)

Kun keskustelet ihmisten kanssa ja hymyilet heille, kun he kertovat tarinaansa saa se heidät tuntemaan itsevarmemmaksi ja tuntevat oikeasti tulleensa kuulluksi.

Kuvittele tilanne, missä yrityksesi on myynyt viallisen tuotteen ja vihainen asiakas on tulossa palauttamaan tuotetta. Hymyilet leveästi ja otat asiakkaan lämpimästi vastaan. Hänen vihansa on vaikea elää tilassa, jossa olet niin positiivinen ja hymyileväinen. Jos olisit passiivinen ja et hymyilisi olisi asiakkaan helpompi päästää negatiivinen tunnereaktio päällesi. (Garnegie, 1939)

Ensivaikutelman pystyy tekemään vaan kerran ja ihmisten on vaikea sitä nopeasti muuttaa. Pyri siis päivittäin olemaan positiivinen ja hymyilemään. Hymy tarttuu ja positiivinen kuva itsestä ei ikinä ole pahitteeksi. Hymy ja positiivinen asenne lähtevät itsestään. On mielenkiintoista, että kaksi ihmistä voivat esimerkiksi olla samassa työpaikassa suunnilleen samassa rahatilanteessa ja toinen on silti paljon onnellisempi kuin toinen. Kaikki on kiinni henkisestä asenteesta. Voit päättää olla onnellinen. Ja onnellisuus ja positiivisuus ruokkii itseään. Oikeasti.

Hymy:

• Ei maksa mitään, mutta vaikuttaa paljon.
• Se kestää hetken, mutta muisto siitä saattaa olla ikuinen.
• Ei niin varakasta tai rutiköyhää, joka selviäisi ilman sitä, mutta jokaiselle se tekee elämästä rikkaamman.
• Se antaa rauhaa väsyneille, apua toivottomille, piristys piikki surulliselle, luonnon paras vastalääke ja ystävyyden tunnustusmerkki.

(Carnegie, 1939)

3. Ihmisen nimi on suloisin ja tärkein sana kaikilla kielillä

Kun tutustut uusiin ihmisiin, on tärkeää oppia heidän nimensä mahdollisimman nopeasti. Nimi on tärkein sana minkä voit toisesta tietää. Tiedät, että jos uusi ihminen puhuttelee sinua nimelläsi minkä olet maininnut, vaikka kerran sinulla tulee siitä hyvä olo. Ihminen on ollut sinusta kiinnostunut ja arvostaa sinua, koska on painanut nimesi mieleensä. (Garnegie, 1939)

Monet ihmiset sanovat, että heidän on vaikea oppia nimiä. Syy on kuitenkin yksinkertainen, ei ole viitseliäisyyttä toistaa toisen nimeä niin montaa kertaa kuin tarpeellista sen muistamiseksi. Ihmisiä ei välttämättä kiinnosta niin paljon, mutta jos halutaan antaa muille tunnustusta ja näyttää, että oikeasti välittää on se tarpeellista. Myös monet ihmiset keksivät vaikeille nimille jonkun helpomman korvikkeen, koska eivät jaksa harjoitella lausumaan sitä. Tämä on kuitenkin väärin. Oma nimi merkitsee kaikille paljon. Panosta siis nimien oppimiseen! (Garnegie, 1939)

4. Ole hyvä kuuntelija

Mielestäni tämä on tärkein taito, jolla saat toisen tarpeet täytettyä ja omasi kun toinen on hyvä kuuntelija. (Carnegie, 1939) Carnegie kertoo, että helppo tapa olla hyvä keskustelija on olla hyvä kuuntelija. Mitä tämä tarkoittaa? Hyvä keskustelija osaa kysellä toiselta hyviä kysymyksiä ja sen jälkeen kuunnella tarkasti. Hyvä vuorovaikutus toisen kanssa rakentaa siltaa ihmisten välille ja lisää luottamusta. Jokaisen tarvitsee tulla kuulluksi ja huomioiduksi.(Garnegie, 1939)

Kun kyselemme toiselta heitä koskevista asioista vastaamme todella moneen tarpeeseen. Kun ihminen on onnistunut jossain ja kyselemme häneltä siitä, saa hän tarvitsemaan tunnustusta onnistumisesta. Kun ihmisellä on vaikeaa ja kyselemme häneltä hänen ongelmistaan ja näytämme, että välitämme ja hänen olonsa merkkaa meille paljon. Ihmisen on tärkeä tulla kuulluksi. Joukossamme saattaa olla henkilöitä, jotka ovat hieman ujompia kuin muut. He eivät välttämättä osaa tuoda omia mielipiteitään ja ajatuksiaan ilmi. On siis tärkeää kysyä heiltä niistä ajatuksista täyttääksemme heidän tarpeensa tulla kuulluksi. (Garnegie, 1939)

Hyvä kuunteleminen auttaa myös yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa ja auttaa rakentamaan luottamusta. Kommunikaatio ei toimi ilman hyvää kuuntelemista. Saatat kuunnella, mutta kuuntele oikeasti. Kysy miksi ajattelet näin? Ole kiinnostunut! Ole aidosti läsnä ja utelias!

5. Puhu siitä mikä kiinnostaa muita

Hyvä keskustelutaito perustuu vastavuoroisuuteen, joten kuuntelutaitojen lisäksi on totta kai osattava myös puhua. Jos tavoitteena on esimerkiksi saada ihminen vakuutettua kaupantekoon ei ole välttämättä viisainta lyödä heti tarjousta pöytään ja kertoa, että tuote on vastaus kaikkiin ongelmiin. Harjaantunut huippumyyjä kartoittaa asiakkaan tarpeet ja tarttuu yksityiskohtiin, jotka kiinnostavat ostajaa. Jos esimerkiksi jääkiekkomailaa metsästävä ostaja mainitsee lempipelaajansa, myyjä voi tämän jälkeen hurmata hänet tarinalla lempipelaajan mailasta ja sen erikoisominaisuuksista. Samalla tavalla myös tavallisen keskustelijan voi saada innostumaan oikeilla sanoilla. (Garnegie, 1939)

Garnegie mainitsee kirjassa esimerkkinä Yhdysvaltain entisen presidentin Theodore Rooseveltin, joka oli tunnettu keskustelutaidoistaan. Rooseveltin odottaessa vierasta, hän valvoi edellisen yön opiskellen vieraan kiinnostuksen kohteita. Roosevelt näet tiesi muiden huippujohtajien tavoin, että puhumalla ihmistä eniten kiinnostavista asioista, pääsee suorinta tietä ihmisten sydämiin. Garnegie mainitsee myös toisen esimerkin, newyorkilaisen lakimiehen, joka onnistui vierailunsa aikana hurmaamaan nuoren Garnegien puhumalla veneistä. Lakimiehen lähdettyä Garnegien täti kertoi, ettei lakimiestä kiinnostaneet veneet kovinkaan paljoa, mutta hän halusi miellyttää poikaa. Samalla hän avasi reitin suorinta tietä pienen kuuntelijan sydämeen. (Garnegie, 1939, 112)

6. Saa toinen tuntemaan itsensä tärkeäksi – ja tee se vilpittömästi

Palataan ihmiskunnan historiassa tuhansia vuosia taaksepäin ja mietitään mitä filosofit ja eri uskonnot ovat seuraajilleen opettaneet. Lähes kaikissa suurissa uskonnoissa ja muissa elämänopeissa on jonkinlainen ”kultainen sääntö”. Kristinuskossa se lausutaan: ”Niin kuin toivotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Sanonnassa on oltava jotain perää, jos näin moni kulttuuri on ottanut sen omakseen. (Garnegie 1939, 118)

Garnegien mukaan on karu totuus, että jokainen ihminen ajattelee lähtökohtaisesti olevansa jollain tavalla muita tärkeämpi. Tie ihmisten sydämeen on siis tuon tärkeyden tunnustaminen ja ennen kaikkea sen teko vilpittömästi. Kannattaa siis ajatella, että jokainen ihminen on jollain tavalla ylempi ja hänestä tulisi ottaa oppia. (Garnegie 1939, 121)

Ihmisten arvo tulee tunnustaa aina ja kaikkialla. Keinoja on monia ja ne ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia. Garnegie itse helpottaa itseään kysymyksellä: ”Mitä juuri tässä ihmisessä on sellaista, jota voin ihailla vilpittömästi?”. Postitoimiston virkailijalla tämä ominaisuus oli hänen hiuksensa: ”Toivoisin todellakin, että minulla olisi teidän tukkanne.” Virkailija oli tästä hyvin mielissään ja luultavasti käveli työpäivän jälkeen kotiin kevein askelin. (Garnegie 1939, 117)

Britannian imperiumin vaikutusvaltaisimpiin johtajiin kuulunut Disraeli totesi: ”Puhukaa ihmisille heistä itsestään, ja he kuuntelevat tuntikaupalla.” (Garnegie, 1939, 112) Ihmiset kokevat aina tarvetta saada tunnustus omasta arvostaan ja siksi sitä ei voi korostaa liikaa.

Pohdinta

Ihmisellä on monia tarpeita ja meillä on nykypäivänä valmiudet onnistua täyttämään niistä kaikki. Kuitenkin nykypäivän yhteiskunnassa, jossa ajaudumme koko ajan kauemmas toisistamme, yksi niistä vaatii erityisesti huomiotamme. Sosiaaliset tarpeet ovat ihmiselle selviytymisen kannalta tärkeiden tarpeiden jälkeen ihmiselle merkittävimmät. Sosiaalisia tarpeita ei voi täyttää rahalla edes nykymaailmassa, jossa kaiken voi ostaa. Sosiaalisten tarpeidemme täyttymiseen voimme kaikki vaikuttaa toiminnallamme toisiamme kohtaan ja toivottavasti niin teemme.

Lähdeluettelo:

1. Carnegie, D. 1939. Miten saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. WSOY.
2. Maslow, A. 1943. Tarvehierarkia. Mielen ihmeet -nettisivu. Luettu 6.12.2022.
3. Junger, S. 2016. Tribe. Twelve.