Tampere
24 Nov, Tuesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Mitä jos yrittäjä lomailee?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

 

Tässä soluesseessä on tarkoitus pohtia yrittäjän lomailua, sen tarvetta ja vaikutuksia yrittäjän elämään sekä yrityksen toimintaan. Yrittäjän polku on suomessa rankka ja monet yrittäjät tekevät töitä hyvinvointinsa kustannuksella. Sijaiskärsijöiksi joutuvat perhe ja oma vapaa-aika. Tavoitteena on ymmärtää, mitä yrittäjän lomaan voidaan varautua ja miten sitä voidaan etukäteen valmistella. Hyvinvoinnin merkityksen lisäksi tarkastellaan sairaslomalle joutumisen vaikutuksia.

 

Kirjassa Voittamisen Anatomia Aki Hintsa kertoo, että useat hänen asiakkaistaan ovat menestyviä ja varakkaita johtajia, joilla on kaikkea muuta paitsi vapaa-aikaa. Useat näistä työnarkomaani yrittäjistä ja yritysjohtajista korvaavat perheeltä ja läheisiltään varastetun vapaa-ajan kerran-pari vuodessa tehtävillä kalliilla ulkomaanmatkoilla. Useat tutkimukset kuitenkin todistavat, että todellisuudessa varsinkin lapset kaipaavat vanhemmiltaan läsnäoloa ja arkista yhdessä tekemistä. Näille töihinsä hukkuville ihmisille Hintsan viesti on, että ei ole olemassa laatuaikaa, on vain aikaa. (O.Saari. 2015. 118)

 

Hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen pitäisi olla ensisijaisen tärkeää yrittäjälle, sillä hyvinvointi on investointi siinä missä esimerkiksi parempien työvälineiden hankkiminenkin. Kun ihmisellä on aikaa huolehtia itsestään – nukkua hyvin, harrastaa ja viettää aikaa läheistensä parissa -, on hän myös tehokkaampi töitä tehdessään. Yrittäjälle tärkeä teema työnteossa on tehokkuus. Työhön käytettävät tunnit on käytettävä järkevästi ja tuloksellisesti. Jos tehokkuuteensa ei keskisty on työmäärä helposti mahdottoman suuri. Yrittäjän työpäivä, kun ei useimmiten lopu kello 16, vaan vasta sitten kun päivän työt on tehty. Työn tehokkuuden puolesta liputtaa myös Timothy Ferriss kirjassaan 4 tunnin työviikko. Ferris esittelee kirjassaan askeleet siihen, kuinka voit saavuttaa paljon enemmän vähemmällä vaivalla ja elää omannäköistäsi elämää ja nautiskella siitä.

 

Useat ihmiset luokittelevat tärkeimmiksi asioiksi elämässään perheen, ystävät, harrastukset ja terveytensä. Asiat, jotka koetaan elämän tärkeimmiksi, ovat silti usein niitä joille pyhitetään kaikista vähiten aikaa. Menestyvä yritys ja sen mukanaan tuomat ilot eivät korvaa menetettyä aikaa perheen kanssa eivätkä läheisiä ihmissuhteita. Helposti unohtuu myös se fakta, että jopa yrittäjien lapset kasvavat aikuisiksi ja lasten kanssa menetettyä aikaa ei rahalla tai hienoilla lomamatkoilla saa takaisin.

 

Yrittäjä skenessä puhutaan ja hekumoidaan paljon siitä, että onko yrittäjä koskaan lomalla. Yrittäjägallup-kyselyyn vastanneista 44% yrittäjistä tekee yli 50 tuntista työviikkoa. Kaikista vastaajista 9% kokee olevansa jatkuvasti ylirasittuneita. Ajaako yhteiskunnan paine keskustelemaan asiasta siihen sävyyn, että voiko yrittäjä edes olla lomalla? Vai onko tilanne se, etteivät yrittäjät osaa tai halua lomailla. Lomailuun kuitenkin liittyy huomattavia riskejä, joita perisuomalaisessa sisu-hengessä ei haluta ottaa. Sisu ja periksi antamattomuus ahtaa suomalaista yrittäjää koko aika lähemmäksi nurkkaa. Sitten kun lomalle päästään, vaimo ja lapset viettävät lomaa, kun yrittäjä itse vastailee maileihin ja näprää hermostuneesti puhelinta. Kaikki on loppupeleissä omaa valintaa. On valinta sammuttaa loman ajaksi puhelin ja pitää huoli, että hommat hoituvat jonkun muun toimesta loman aikana.

Kuolevaisen kansan parissa yrittäjät nähdään supersankareina, joiden työpanos revitään, vaikka selkänahasta ja siitähän otetaan kaikki irti. Yrittäjien keskuudessa arvostetaan, kuinka paljon on uran aikana tehty hommia. Etenkin kokemusta arvostetaan. Mikä on arvostuksen hinta? Kiireelliset yrittäjät viettävät vähemmän aikaa elämän parissa ja tekevät sen sijaan lisää duunia. Ei ihme, ettei loma maistu. Sitä ei osata pitää. Mieluummin pitää itsensä kiireisenä ja työntäyteisenä. Silti valitetaan, kun on rankkaa. Pitää muistaa, että paine tulee monesta suunnasta yrittäjälle. Tarve saada rahaa, perhe, oma vapaa-aika, aika ja omat menestymisen halut. Nämä kaikki ovat tekijöitä, joita pitää yrittäjän huomioida, kun lomalle halutaan lähteä. Osa tekijöistä on suuressa ristiriidassa keskenään ja valinta niiden välillä on huomattavan vaikea.

 

Yrittäjän aika on tunnetusti kallista. Kaikki aika pois töistä on rahan menetystä. Tavalla tai toisella. Joillekin tämä menetys on yksinkertaisesti ajatuksena liikaa ja töitä tehdään lomallakin. Yrittäjälle on tarjolla jopa valtion tukemaa lomakorvausta. Jos rahallinen menetys on suuri, niin tarjolla on STEA-tukea, jossa omavastuu on 20€/henkilö. Tuki mahdollistaa koko perheen lomalle lähtemisen (Yrittäjät.fi. 2018). Yrittäjän on osattava tunnistaa loman tarve ennen kuin on itse tarvetta. Pahimmassa tapauksessa veto lähtee kokonaan. Loman voi merkitä kalenteriin jo etukäteen ja täten huolehtia säännöllisestä lomarytmistä. Se on osaltaan myös palkitsevaa, kun on jotain, mitä odottaa. (T.Laine. Yrittäjät.fi. 2017)

 

Yrittäjän kannattaa suunnitella lomansa hyvin. Miten aikaa käytetään lomalla ja miten taustatuki on hoidettu. Lomaa kannattaa valmistella hyvissä ajoin, kun tietää ajankohdan. Esimerkiksi omat työtehtävät ovat tarpeellista listata, jos yrityksen muu henkilökunta ei tiedä, miten asioita hoidetaan. Työtehtäviä varten tulisi laatia selkeät ohjeet, jotta ihminen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt niitä, pystyy suoriutumaan niistä. Yhden miehen yrityksessä tehtävien järjestäminen on huomattavasti hankalampaa. Ammattiosaamista ei välttämättä pysty neuvomaan toiselle, mutta asiakaspalvelua ei kannata lopettaa. Sähköposteihin vastaaminen ja puhelut kannattaa ulkoistaa kokonaan loman ajaksi, jotta itse toiminnasta pystyy irtautumaan kokonaan. Monille juuri tämä on mahdotonta. Yrityksen sidosryhmille olisi tarpeellista ilmoittaa myös poissaolosta, jotta sekaannuksia tai vahinkoa ei loman aikana pääse syntymään.

Taloudellisesti kannattaa varautua siten, että ensinnäkin yrityksen kassa kestää yrittäjän lomailun. On pidettävä maksukyvystä huolta, kun sisään päin tulevaa rahaa ei tule, mutta laskut on maksettava. Yksi hyvä esimerkki on antaa valtakirjalla valtuudet omalle kirjanpitäjälle talouden hoitamiseen oman loman ajaksi. Osa talousohjelmista mahdollistaa toimenpiteiden ajastamisen. Esimerkiksi palkat voidaan laittaa maksuun viikkoja etukäteen, mutta se maksatetaan automaattisesti vasta eräpäivänä. Ostolaskuissa maksuaikaa on useampi päivä, joten melkeinpä kahden viikon lomankin pystyy pitämään ilman, että muistutuksia alkaa sadella. Kunhan on muistanut maksattaa laskut ennen lomalle lähtöä.

Viimeinen tehtävä ennen lomalle lähtöä on keskeneräisten asioiden ylös kirjaaminen. On huomattavasti mukavampi palata lomalta, kun on selkeä agenda, miten paluuta lähtee purkamaan. Varsinkin tilauksien hoitaminen on ehdoton niille yrityksille, joiden toiminta perustuu esimerkiksi tuotteiden tekemiseen.

 

Yrittäjällä ei ole usein, varsinkaan yrityksen käynnistysvaiheessa mahdollisuutta pitää lomia, varsinkaan pitkiä sellaisia. Yrityksen saaminen taloudellisesti kannattavaksi vaatii paljon työtä ja lomailu ei sovi tähän yhtälöön. Sen vuoksi työnteon järkevöittämiseksi on tehtävä töitä. Monelle yrittäjälle ajatus 4 tunnin työviikosta kuulostaa melko absurdilta, eikä yrittäjähenkiset ihmiset siihen usein edes halua pyrkiä. Kun työnteko on mieleistä, sitä tehdään suurella palolla, ja yritykseen käytetty aika näkyy myös yrityksen kassavirrassa.

 

Yrittäjän lomailua voisi sanoa yhteiskunnassamme tabuksi. Monet ihmiset mieltävät yrittämisen kellonajasta riippumattomaksi elämäntavaksi. Tätä elämänfilosofiaa noudattaessa omaa hyvinvointia saatetaan laiminlyödä kovalla kädellä. Toimialan sesonkisidonnaisuus vaikuttaa myös yrittäjän lomailumahdollisuuksiin valtavasti. Myös yrityksen koko ja se että onko esimerkiksi yksityisyrittäjä vaikuttavat siihen, pystytäänkö ja halutaanko lomia pitää. Yksityisyrittäjän loma näkyy usein kaikista selkeimmin myös yrittäjän tuloissa verrattuna isompaan yrityskokoon.

Yrittäjät eivät myöskään juuri kaipaa edellä mainittuja valtion tukia lomailuun. Yrittäjän ideologiaan sopii huonosti ajatus siitä, että lomailtaisiin yhteiskunnan tuilla.

 

Yrittäjän lomailun laiminlyömisellä voi pahimmillaan olla seurauksena se, että yrittäjä joutuu sairaslomalle. Sairasloma tulee yrittäjälle ja yritykselle usein todella kalliiksi. Yrittäjän eläkevakuutus on yrittäjälle pakollinen vakuutus. Kun eläkevakuutus on kunnossa voi yrittäjä saada sairastuessaan sairaspäivärahaa KELA:lta. Yrittäjälle ongelmallista sairaslomalla olemisessa on tulojen romahtamisen lisäksi, se että usein yrittäjät eivät malta tai pysty jäämään sairaslomalle, elleivät he todella ole erityisen työkyvyttömiä. Myös yksi iso ongelma on se, ettei varsinkaan yksityisyrittäjällä ole usein ketään kuka hoitaisi hänen työnsä hänen ollessaan sairaslomalla. Työt seisovat ja niin seisoo myös firman talous ja rahaliikenne. Firmassa on paljon juoksevia asioita, joita on hoidettava lähes päivittäin ja yksityisyrittäjä on itse vastuussa, että nämä tulevat hoidetuksi.

 

Pohdinta

 

Hyvinvointiin panostaminen on erittäin tärkeää yrittäjälle. Myös työtehokkuuteen ja vapaa-ajan laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Lomalle lähdön valmisteluissa kannattaa ottaa huomioon ohjeiden selkeys. Yrittäjän kannattaa tehdä ohjeet siten, että ihminen, joka ei ole ikinä tehnyt kyseisiä työtehtäviä, pystyy suoriutumaan niistä. Menestyvä yritys ei korvaa menetettyä aikaa perheen kanssa eikä terveyttä. Siksi on tärkeää saada tasapainotettua ja järkevöitettyä yrittäjyytensä niin että aikaa jää myös muille elämän tärkeille asioille. Hyvinvoiva yritys tarvitsee hyvinvoivan yrittäjän.

 

 

https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/palvelut-yrityksille/yrittajalomat-317833

 

https://www.yrittajat.fi/yrittajat/yksinyrittajat/a/blogit/kurkistuksia/15-vinkkia-yrittajan-ja-loman-yhdistamiseen

 

Saari, O. 2015. Voittamisen anatomia. 1.painos. Helsinki: Werner Söderström Oy

 

Ferriss, T. 2013. 4 Tunnin työviikko. 1.painos. Helsinki: Viisas Elämä

Kirjoittajat: Antti Rein & Amanda Hiltunen

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close