


Mitä jäi pääkoppaan pajojen yöstä?
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Vuosittainen pajojen yö on nyt takanapäin ja keräilinkin hieman ajatuksia nyt seuraavana päivänä. Akatemia on ollut muutosten tuulissa viimeaikoina. Hyvästeltyämme Otteen ja Efektin otimme vanhimpien tiimien roolin yhdessä Totaalin kanssa. Pajojen yön tunnelma oli itselleni hyvin erilainen, kuin aikaisempina vuosina. Paljon uusia nimettömiä kasvoja ja kuhinaa joka puolella.
Tänä vuonna päätimme yhdessä tutkaparini Reeta Vuotilan kanssa pitää pajan. Aiheeksi valikoitui tiimiytymisen haasteet. Olemme Massiven kanssa hioutuneet tiimiksi monien mutkien ja mäkien kautta. Ajatuksenamme oli jakaa niin uusien kuin vanhojenkin kanssa ajatuksia siitä, miten timanttinen tiimi muodostetaan. Yllätykseksemme, pajamme oli täynnä pinkkuja, yksi Valuelainen ja Massivesta kaksi ihmistä. Myös valmentajamme Sotku liittyi keittämään mehukasta dialogia kanssamme. Pajan rakenne koostui kysymyksistä koskien tiimiä ja yhteisöä, höystettynä apukysymyksillä. Dialogi lähti mukavasti käyntiin ja saimme hyviä keskusteluja aikaiseksi.
Pinnalla oli vahvasti tiimin alkuaskeleet, myrskyvaihe ja tiimien tarkoitus. Uudet tiimimme olivat saaneet hyvän startin ja kuntokadulla jo toisiin tutustuminen oli helpottanut tiimiytymistä. Loistava muutos siis! Jokaisen uuden tiimin lempipuheenaihe myrskyvaihe mietitytti myös pinkkuja. Meitä vanhempia alkoi välillä naurattaa, kysymykset ” Siis ei me tiedetä onko meillä ollut myrskyvaihetta? Ehkä meille ei edes tule sitä? Tarviiko sitä tulla?”. Näitä aivan samoja kysymyksiä ja pohdintoja me mietimme oman akatemia taipaleemme alussa. Saimme myös saman vastauksen, minkä me annoimme pinkuille. Jos ette osaa nimetä myrskyvaihettanne, sitä ei ole vielä ollut.
Seuraava mielenkiintoinen, ehkä näin vanhempana ärsyttäväkin näkökulma oli ” Onko tiiminne tiimiyritys vai laskutusalusta?”. Pinkuilla oli aivan erilainen katsomus siitä mikä on tiimiyritys. Heille se merkitsi enemmän perinteistä yritystä, jonka voi vaikkapa myydä. Me olemme olleet akatemialla kulttuurin aikana joka tukee enemmän projektikaltaista tekemistä, yhdessä tai erikseen. Meille on muotoutunut jo oma kuva siitä mitä akatemia on ja miten siellä toimitaan. Oli hämmentävää kun joku katseli sitä eri näkökulmasta. Pohdintaa syntyi puolin ja toisin. Valmentajamme Sotku mainitsi että akatemialla tulee aina muutosvaihe tietyin aikavälein ja akatemia on muuttunut jo paljon siitä millainen se oli kun me olimme pinkkuja.
Nähtäväksi jää, millaiseksi Proakatemia muotoutuu lähiaikoina ja millainen se on kun Massive ja Total poistuvat kaukalosta.
Miisa Kuivanen
Mielenkiintoista pohdintaa! Olemme huomanneet Totalin keskuudessa tämän saman “muutoksen tuulen” puhaltavan akatemialla ja vaikka uudet pinkut ja ihmiset aksulla on posiviininen näky, niin nyt tämän puolenvuoden sisään kaksi eri vuosikurssia oli ainakin itselleni too much! Lähinnä siis se, että mielenkiintoisia ihmisiä tulee niin paljon, ettei tutustuminen kaikkiin ole mahdollista ja ahdistus iskee, että kenestä aloittaa 😀 ehkä pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja mennä ristipölyttämään. Siinähän sitä tulisi yksi kokonainen tiimi yhdellä iskulla. Olen myös huomannut, että valintaprosessissa on painotettu eri asioita kuin meidän valinnoissa tai sitten akatemian kuva on muuttunut, mutta tuntuu, että sisään kävelee entistä “kypsempiä” ja valmiimpia ihmisiä ja heillä suurimmalla osalla on jo täysin selkeä visio mitä aikoo akatemian aikana tehdä. Meillä ei ainakaan ollut tuo tilanne kun alotettiin tai sitten aika on kuultanut misukan muistot.