Tampere
27 Jan, Wednesday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Mitä ideointi vaatii



Kirjoittanut: Kimi Vierre - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kyseinen teksti tulee käsittelemään, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, että jaksamme olla luovia ja alitajuntamme laukkaa ja ideamme lähtevät lentoon. Esimerkiksi innovointi tilanteet ovat itselleni haastavia ja tuntuu, että kaikki muut ovat paljon luovempia kuin minä. Kirja mitä käytän lähteenä, on Luova laiskuus – Anna ideoille siivet, Juha T. Hakala, 2013. Kirjassa käydään läpi, mitä kaikkea on hyvä ottaa huomioon, kun ideoidaan ja halutaan, että ollaan luovia.

Maailma kehittyy ja teknologia kehittyy järkyttävää vauhtia. Ensimmäinen Applen Iphone tuotiin markkinoille vuonna 2007. Joka on siis 13 vuotta sitten. Muistamme varmasti kaikki, minkälainen palikka silloinen laite oli. Myös käyttöjärjestelmä Androidin puhelimiin pääsimme tutustumaan vuonna 2008. Silloiset puhelimet eivät nykyisiin verrattuna sisältänyt juurikaan muistia, kamerat olivat huomattavasti tehottomampia. Ylipäätään kaikki teknologia oli tuolloin huomattavasti kehnompaa verrattuna nykyiseen. Tämä kertoo sen, kuinka paljon luovia ihmisiä ja ideoijia on maapallolla. Näiden luovien ideoijien myötä kaikki on kehittynyt hurjaa vauhtia eteenpäin, ja uskalletaan sanoa ääneen mitä mieleen juolahtaa ja unelmoida asioista. Mistä johtuu kuitenkin osalla tunne siitä, ettei ole tarpeeksi fiksu ideoimaan, tai päässä ei muuten vain liiku mitään. Voiko tämä kaikki johtua kaikesta liiasta, emmekä anna itsellemme aikaa olla luova ja laiska, sekä istua itseksemme vain ajatellen asioita.

Kirjassa kerrotaan heti ensimmäisillä sivuilla esimerkki ihmisen ajankäytöstä. Tässä esimerkissä käytetään viikossa 40 tuntia työaikaa. Tästä työajasta yhden sähköpostin lukemiseen kuluu noin 4 minuuttia, ja jos työntekijä saa 30 sähköpostia, niin menee häneltä 2 tuntia päivässä, eli 10 tuntia viikossa pelkästään sähköpostin lukemiseen. Puhumattakaan siitä, kun osaan sähköposteihin myös vastataan. Kirjan mukaan myös useimmat meistä tekevät tietotyötä, joka tarkoittaa sitä, kun olemme tietokoneen äärellä muokkaamassa ja varastoimassa tietoa erilaisiin kansioihin ja pakkaamassa sitä järkevämpiin kokonaisuuksiin. Tähän kirjan mukaan menee aikaa 2 tuntia ja 15 minuuttia päivässä. Tällöin päivästä on käytetty jo 4 tuntia ja 15minuuttia. Tähän päälle vielä kokoukset, puhelimessa istuminen ja kaikki muut pienet työt, joita on vain pakko tehdä. Näihin kuuluu esimerkiksi lomakkeet, sähköiset järjestelmät, työaikaseuranta, laatutyö ja kaikki muut tämän kaltaiset työt. Puhumattakaan vielä siitä, kuinka monta kertaa meidät keskeytetään päivän aikana. Esimerkiksi Proakatemialla, kun ei ole koronaa, niin työnteko keskeytyy varmastikin ainakin 3 kertaa päivässä. Tähän sisältyy esimerkiksi nopeat kuulumisien vaihdot, sekä kyselyt miten teillä menee. Kirjassa esitetään kysymys: Mitä jää jäljelle? Omasta mielestäni eipä paljoa. Tämän jälkeen kirjassa esitettiin toinen kysymys: Olemmeko kaiken tuon jälkeen siinä kunnossa, että pystyisimme johonkin erityiseen. Mielestän emme ainakaan luovaan työhön tai ideoimiseen. Sillä kaiken työn jälkeen minä ainakin pidän huolta omasta hyvinvoinnista rentoutumalla, syömällä, urheilemalla, tai viettämällä aikaa ystävieni kanssa.

Kirjassa kerrotaan pieni tarina miehestä nimeltä Abraham Maslow (1908-1970), joka on amerikkalainen psykologi. Tarinassa hän käyttää hyödyksi odotusajan juna-asemalla, ja piirtää tarpeiden hierarkia kolmion. Kolmio on jaettu viiteen osaan, jotka ovat alhaalta ylös seuraavat. Fyysiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvostamisen tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Idea kolmiossa oli, että alemmat tarpeet toimivat ylempien tarpeiden pohjana. Tämän kolmion mukaan ihmisen kaikki muut perustarpeet pitää olla kunnossa, ennen kuin pystyy olemaan luova ja ideoimaan. Sillä jos jokin näistä kolmion alemmista tarpeista on huonossa jamassa, esimerkiksi joutuu miettimään, tuleeko yhteiskunnassa hyväksytyksi juuri sellaisen kuin on, niin ei varmastikaan pysty ajattelemaan luovasti ja olemaan läsnä ideoimisessa.

Seuraava mielestäni iso asia mitä luovuuteen tarvitaan, ajan ja perustarpeiden lisäksi on erilaisuus. Tämä tuli kirjassa myös esimerkin kautta ilmi. Esimerkissä käytettiin Nokiaa. Sillä aikanaan Nokialla ihmisistä koostettiin ryhmiä ideoimaan. Ryhmissä oli eri taustoja omaavia ihmisiä. Esimerkiksi eri uskonnolliset taustat, eri maalaisia ihmisiä ja erilaisia näkemyksiä ylipäätään elämästä. Se mihin erilaisuutta tarvitaan, on erimielisyydet. Kirjan mukaan erimielisyys on yksi tehokkaimmista tavoista ruokkia mielikuvitusta ja saada se käyntiin. Sillä ilman pientä herättelyä ja tökkimistä, mielikuvitus jää lepotilaan. Ja mikä muukaan on herättelevämpää kuin eriävät mielipiteet. Ja kun ryhmässä on eriäviä mielipiteitä ja eri taustoista tulevia ihmisiä, niin todennäköisemmin päädytään luovempiin ratkaisuihin, sillä pohdinnassa ja ideoimisessa on otettu huomioon huomattavasti enemmän asioita verrattuna ryhmään, jossa on samoista taustoista tulevia ihmisiä.

Tämän asian uskon vaikuttavan myös esimerkiksi tiimissämme, Evisionissa, jossa meillä on 20 henkeä. Se että olemme suurin tiimiyritys Proakatemialla tuo varmasti haasteita, mutta mielestä erilaisuudessamme ja eriäväisissä mielipiteissä on meidän vahvuutemme. Huomasin kuitenkin, kuinka esimerkiksi tiimidiilissä ajatuksemme tökki, emmekä välttämättä päässeet 100 prosenttisesti vauhtiin. Tämän asian ja kuin itsenikin myötä kirjoitin tämän esseen, jolloin useampi meistä ymmärtää myös pohtia meidän perustarpeitamme. Tällöin varmasti kaikki on sujuvampaa.

 

 

 

 

Lähteet:

Luova laiskuus – Anna ideoille siivet, Juha T. Hakala, 2013

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close