Tampere
16 Oct, Saturday
4° C

Proakatemian esseepankki

Mitä hyötyä on voimaharjoittelusta?



Kirjoittanut: Jussi Saariaho - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Lihastohtori – Näyttöön perustuva tietopankki sporttiseen kuntoon
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Monipuolisen voimaharjoittelun vaikutukset sekä fyysiseen, että psyykkiseen terveyteen ovat nykytiedon valossa kiistattomat. Terveysvaikutusten lisäksi voimaharjoittelu tuo mukanaan niin sanottuja siirtovaikutuksia. Siirtovaikutuksilla tarkoitetaan mitä tahansa harjoittelun seurauksena syntyneitä hyötyjä, jotka siirtyvät yksilön toimintaan harjoittelun ulkopuolelle. Siirtovaikutus voi yksinkertaisimmillaan näkyä esimerkiksi arjessa yleisen toimintakyvyn parantumisena. Tavoitteellinen urheilu sisältää lähes aina lajiharjoittelun rinnalla fysiikkaharjoittelua. Fysiikkaharjoittelulla pyritään parantamaan nopeus-, voima-, kestävyys- tai liikkuvuusominaisuuksia, lajista ja sen vaatimuksista riippuen. Järjestelmällisesti ja fiksusti toteutettu fysiikkaharjoittelu näkyy yleensä itse lajissa suorituskyvyn parantumisena. Myös loukkaantumisriski on todennäköisesti pienempi, kun harjoittelu toteutetaan järkevästi. Tätä kutsutaan myös siirtovaikutukseksi.

Voimaharjoittelua on varmasti useimmat meistä joskus kokeilleet jossain muodossa. Harvemmin sitä kuitenkaan tulee välttämättä ajatelleeksi mihin se vaikuttaa. Voimaharjoittelulla pystytään ennaltaehkäisemään monia tuki- ja liikuntaelin, rappeuma- ja aineenvaihduntasairauksia. Esimerkiksi lyhyet alle 2 minuutin mittaiset sarjapalautukset ja pitkät yli 10 toiston sarjat vaikuttavat positiivisesti sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen laskemalla mm. rasva-arvoja. Lisäksi voimaharjoittelulla on suuri rooli iän mukanaan tuoman vyötärölihavuuden ennaltaehkäisyssä. Lihakset ovat tärkeässä roolissa myös sairauksien yhteydessä. Moni vakava sairaus aiheuttaa liikuntakyvyn heikkenemistä ja jopa täydellistä liikuntakyvyn menettämistä. Hyvän lihaskunnon omaavalla henkilöllä on siis jo lähtökohtaisesti paremmat edellytykset raskaille sairaalahoidoille. Edellä mainittujen terveysvaikutusten lisäksi voimaharjoittelu vaikuttaa hyvällä tavalla myös mielenterveyteen ja itsetuntoon.

Lihaksilla on jokapäiväiseen elämäämme elintärkeä merkitys. Ne osallistuvat mm. tasapainon säätelyyn, liikeisiin, hengitykseen, syömiseen ja lämmönsäätelyyn. Monipuolisella voimaharjoittelulla voidaan kasvattaa lihasmassan määrää ja lihasten voimaa. Näillä muutoksilla on puolestaan suora yhteys parantuneeseen toimintakykyyn ja luun tiheyteen. Voimaharjoittelulla pystytään parantamaan myös mm. lihasten supistumisnopeutta ja liikehermoston kykyä käskyttää lihaksia. Voiman eri osa-alueiden harjoittamisella saadaan luonnollisesti aikaan erilaisia harjoitusvasteita, joten myös siirto- ja terveysvaikutukset ovat erilaisia. Lihasten merkitystä elintoimintojen ylläpidossa ja yleisen toimintakyvyn säilyttämisessä ei usein normaalissa arjessa tulekaan ajatelleeksi. Niiden tärkeys yleensä tuleekin ilmi vasta silloin, kun jokin näistä toiminnoista heikkenee.

Voimaharjoittelu on terveyttä edistävää liikuntaa. Samalla se vaikuttaa myös suoritus- ja toimintakykyyn, oli kyse sitten urheilijasta, ikääntyneestä tai normaalista työssä käyvästä ihmisestä. Voimaharjoittelun muoto, harjoitusmäärät, harjoitustiheys ja tehtyjen harjoitteiden kuormittavuus ratkaisevat sen, mitä adaptaatioita harjoittelulla rakennamme itsellemme tai asiakkaallemme. Voimaharjoittelu saattaa herättää osalle mielikuvia pelkästään kehonrakentajista tai muista äärimmäisyyksiin viedyistä eri lajien huipuista ja siitä, että voimaharjoittelu on tarkoitettu vain heidän kaltaisilleen ihmisille. Näin asia ei kuitenkaan ole. Voimaharjoittelua voi tehdä kuka vain. Kannattaa muistaa, että tietyssä pisteessä, kun harjoittelu alkaa menemään tavoitteelliseksi ja harjoitusmäärät nousemaan kunnolla, alkaa terveyshyötyjen suhde harjoitusmäärään laskemaan. Tämä tarkoittaa, että kaikella on rajansa. Huippu-urheilua tai äärimmäisyyksiin vietyä fitness-intoilua ei kannata verrata terveyttä edistävään harjoitteluun, koska sitä ne eivät ole.

Terveys- ja siirtovaikutukset eivät kuitenkaan ole pysyviä ja ne eivät varastoidu ikuisiksi ajoiksi. Tämän vuoksi jatkuvuus ja säännöllisyys ovat harjoittelun ydin. Ilman näitä kahta periaatetta myös voimaharjoittelusta saadut hyödyt ovat väliaikaisia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että harjoittelu on mielekästä ja siitä saa tehtyä elämäntavan, joka kantaa parhaassa tapauksessa läpi elämän. On tärkeää muistaa myös, että voimaharjoittelu on vain yksi tapa toteuttaa liikuntaa. Kokonaisvaltaisen terveyden kehittäminen vaatii liikunnalta monipuolisuutta ja eri muotojen yhdisteleminen on suositeltavaa.

 

Lähteet:

Hulmi, J. 2016. Lihastohtori – Näyttöön perustuva tietopankki sporttiseen kuntoon. 4. painos. Fitra Oy.

Määttä, A. & Rossi, J. 2014. Terveyttä voimaharjoittelulla ja ravitsemuksella. Savonlinnan ammattikorkeakoulu. Fysioterapeutin koulutusohjelma. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72574/Maatta_Anni_Rossi_Joni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close