Tampere
30 Jan, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Mitä hyötyä on hyvästä itsensä johtamisesta johtajuudessa? 



Kirjoittanut: Lauriina Matilainen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

 

Tämän esseen kirjoittajat: Lauriina Matilainen, Jasmi Koskela, Suna Mikkola 

 

Johdanto 

Yritystoiminnalle tyypillistä ovat erilaiset työnkuvat, joilla yritystä viedään eteenpäin. Työhön liittyy vastuuta monenlaisista asioista, jota voidaan yrityksen koon mukaan jakaa eri ihmisten kesken. Johtajan rooli on yleinen työnkuva ja jopa yksin työskennellessä toiminnalla pitää olla joku johtaja. Esimerkiksi yksinyrittäjänä se olet sinä itse. Opiskellessamme Proakatemialla eri tiimeissä, Roimassa ja Empiriassa, halusimme tutkia sitä, miten johtajuus näkyy tiimeissämme, miten itsensä johtamisen taidot ovat yhteyksissä muiden johtamiseen ja millainen on tyypillisesti hyväksi mielletty johtaja ja roolin yleisimmät sudenkuopat. 

 

Johtajuudesta 

Johtajuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jolla pyritään saamaan tuloksia aikaan muiden ihmisten avulla ja heidän kanssaan (Talentia, n.d). Johtaja määritellään usein korkea-arvoisemmaksi kuin hänen alaisensa, sillä johtajalla on vastuu työn seurauksista. Nykyaikana on kuitenkin yleistynyt käsite vertaisjohtajuudesta. Vertaisjohtajuudessa johdat ihmisiä, jotka ovat niin sanotusti samalla tasolla kuin sinä. Esimerkiksi Proakatemialla olemme toistemme vertaisia, sillä lähtökohtaisesti olemme saman arvoisia opiskelijoita. Tiimissä kuitenkin yleensä valitaan business leader johtamaan tiimiä eteenpäin. Tämä voi olla kuitenkin haastavaa, sillä johdat samalla ystäviäsi. Johtamisen harjoitteluun voimme kuitenkin tiiminä vaikuttaa luomalla sellaista ilmapiiriä, jossa annetaan johtaa. Tämä vaatii myös itsensä johtamisen taitoja, että pystymme määrittelemään akatemian arjessa sitä, koska ohjaamme itse itsemme toimintaa ja koska annamme jonkun toisen johtaa meitä. 

 

Tällä hetkellä sekä Roimassa että Empiriassa on valittuna BL ja HR. Johtaminen on siis jaettu tiimin jäsenten johtamiseen, sekä bisneksen johtamiseen. Roolien toteutuminen Roimassa on ollut vaihtelevaa, sekä olemme jakaneet ajatuksia ja toiveita siitä, että Roimaa voisi johtaa vielä enemmän. Johtajan rooli saattaa akatemialla tuottaa hankaluuksia siksi, että monella ei ole samanlaista johtajan kokemusta vielä entuudestaan. Lisäksi tiimiyritys on siitä erilainen, että hierarkiaa ei ole. Vaikka joku olisi BL, häntä kohdellaan samalla tavalla kuin ketä tahansa tiimiläistä. Kokemattomuus ja täydellinen tasa-arvo tiimissä saattavatkin olla osasyitä siihen, että tiimi ei koe olevansa johdettu. Perinteinen BL-kausi on myöskin varsin lyhyt, joten asioita joutuu tekemään ripeällä tahdilla ja silloinkaan aika ei välttämättä riitä vielä näkyviin tuloksiin. Roimassa pohdimme, että joskus voimme kuitenkin antaa pidemmän, niin sanotun jatkokauden johtajuuteen sellaisille henkilöille, joilla uskomme vielä olevan tärkeää potentiaalia rooliin. 

 

Myöskään business leaderin ja hr-leaderin jakama vastuu johtajuudesta ei ole taattu toimivaksi. Esimerkiksi keväällä, kun Roima valitsi jatkajia näihin rooleihin, yritimme miettiä, ketkä toimisivat parhaiten työparina. Näin jälkikäteen ajateltuna Roiman päätös pohjautui aika paljon vain arvauksille siitä, keiden yhteinen johtaminen tuottaisi eniten tulosta. Meillä ei ollut varmaa tietoa siitä esimerkiksi projektien kautta. Lisäksi tänä syksynä olemme huomanneet sen, kuinka todella rooliin on panostettava, mikäli haluaa näkyvää tulosta. Jos samaan aikaan on meneillään paljon muuta, ei suunnitelmalliselle johtamiselle jää aikaa. Akatemialla on kuitenkin useampia tiimejä, joilla ei ole HR-pestiä käytössä tällä hetkellä ollenkaan. Joulun alla valitsemme taas Roimalle ja Empirialle rooleihin seuraavat jatkajat. Samalla on hyvä pysähtyä ja pohtia, että mihin tarvitsemme johtajaa ja miten haluamme johtajuuden näkyvän jatkossa. 

 

Mitä on itsensä johtaminen? 

Itsensä johtamista tarkastellaan Ville Pietiläisen sekä Antti Syväjärven kirjoittamassa kirjassa Johtamisen Psykologia. Itsensä johtamista tarkastellaan Johtamisen Psykologia kirjassa tarkemmin luvussa 2 Itsensä johtamisen strategiana ja kokemuksena. Luvun 2 on kirjoittanut Janne Niinivaara. 

 

Itsensä johtaminen on Janne Niinivaaran (2019) mukaan sitä, miten yksilö vaikuttaa itseensä ja motivoi itseään sekä miten ihminen ohjaa suoriutumaan vaaditusti. Itsensä johtamisen tarpeellisuus korostuu työympäristössä, jossa työntekijältä vaaditaan tavoitetietoisuutta sekä uudistumiskykyä. Toisaalta itsensä johtamista voidaan hyödyntää kaikkeen toimintaan, jolla ihminen tehostaa ja suunnittelee työntekoaan. Itsensä johtamista voi harjoittaa kuka tahansa työstä tai ammatista riippumatta. Itsensä johtamista voi tehdä niin yksilö- kuin tiimitasollakin. Tosin itsensä johtamisen hyödyt tiimitasolla ovat tutkimusten mukaan puutteelliset.  

 

Sisäiset ja ulkoiset vaikuttimet yksilö- ja tiimitasolla 

Itsensä johtamista yksilö- ja tiimitasolla voidaan tarkastella sisäisten ja ulkoisten vaikuttimien avulla. Yksilötasolla ulkoisia vaikuttimia ovat itsensä johtamiseen saatu koulutus/valmennus, organisaation johtaminen sekä kulttuuri. (Niinivaara 2019.) 

Tiimitasolla sisäisiä vaikuttimia ovat tiimin vuorovaikutus, ryhmän tehtävä, sisäinen tiedonkäsittely sekä ryhmän kokoonpano. Ulkoisia vaikuttimia ovat tiimin ulkopuolinen johtaminen, yrityskulttuuri sekä palkitsemisjärjestelmät. (Niinivaara 2019.) 

 

Itsensä johtamisen strategiat 

Itsensä johtaminen on erilaisten strategioiden sekoitus. Yleisimmät kategoriat ovat käyttäytymiseen; luonnollisiin palkintoihin; kognitiivisiin prosesseihin; ajatusmalleihin sekä tunteiden säätelyyn liittyvät strategiat. Käyttäytymisen strategia on itsetarkkailua, tavoitteiden asettamista, itsepalkitsemista, itsensä rankaisemista sekä itsensä muistuttamista. (Niinivaara 2019.) 

 

Käyttäytymisen strategiat auttavat yksilöä tulemaan tietoiseksi omasta toiminnastaan, käyttäytymismalleistaan sekä auttavat yksilöä pääsemään haluttuun lopputulokseen. (Niinivaara 2019.)  Luonnolliset palkinnot ovat yksilön sisäistä motivaatiota sekä ne keskittyvät kokemuksiin. Luonnollisten palkkioiden strategiat keskittyvät luomaan esimerkiksi pätevyyden kokemusta, joka johtaa hyvään työsuoritukseen. (Niinivaara 2019.) 

 

Kognitiiviset prosessit ovat omien ajatusten johtamista. Tällöin kyseessä on oman ajattelutavan muutos. Omien ajatusten johtamisessa työntekijä tunnistaa negatiiviset uskomukset sekä suoritusta haittaavat ajatukset ja korvaa ne positiivisina ajatusmalleina. (Niinivaara 2019.) 

 

Omien tunteiden säätelyllä pystytään vaikuttamaan tunneälykkyyteen. Tunteiden johtamisessa positiiviiset tunteet luovat toiminnan tarkoituksen. Omien tunteiden johtamisella on katsottu olevan vaikutusta myös työpaikan vuorovaikutukseen. Hyvän vuorovaikutuksen myötä työntekijän hyvinvointi voi parantua, mikä vaikuttaa positiivisesti työtehokkuuteen sekä työskentelyilmapiiriin. (Niinivaara 2019.) 

  

Miten itsensä johtamista voi kehittää? 

Itsensä johtamisen taito on joko ominaisuus tai opittu taito. Se on mahdollista olla piirteenä ihmisessä, mutta kykyä johtaa itseensä voi myös kehittää. Itsensä johtamista voi myös opetella tai harjoitella. Kirjoittaja toteaa kirjassaan, että luonteenpiirteellä on paljon vaikutusta itsensä johtamisessa. Itsensä johtamisen taito voi myös kehittyä tiedostamatta elämänkokemuksen karttuessa. (Niinivaara 2019.) 

 

Kehittyminen itsensä johtamisessa näkyy esimerkiksi siten, että henkilö oppii tunnistaa omat kehittämiskohteensa ja osaa työstää niitä. Hän myös sisäistää sen, että itsensä johtaminen on jatkuva prosessi, joka ei tule ikinä valmiiksi. Hän osaa reflektoida itseään sekä itsensä tutkimustaan. (Niinivaara 2019.) 

 

Miksi itsensä johtaminen on tärkeää? 

Itsensä johtamisen taito auttaa edistämään työssä tai opinnoissa menestymistä. Itsensä johtaminen auttaa tavoitteeseen pääsyä sekä sen katsottiin olevan johtamisen edellytys. Epäonnistumisen kestäminen sekä siitä toipuminen itseään johtavalla henkilöllä on parempi. On todettu, että itsensä johtamisen taito voidaan laskea yksilön kilpailueduksi, sillä se auttaa työntekijää tai opiskelijaa suoriutumaan paremmin kuin vertaisensa. (Niinivaara 2019.) 

 

Myös itseään johtavalla työntekijällä on iso hyöty yhteisössä tai organisaatiossa, jossa työntekijä toimii. Itsensä johtaminen ei ole vain yksilön sisäinen prosessi, se on yhteydessä saumattomasti muihin ihmisiin sekä oman työn vaikutuksiin. Lisäksi itsensä johtaminen on yhteydessä vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Itseään johtavan omaava henkilö on yhdistetty innovatiiviseen käyttäytymiseen, minäpystyvyyteen, työhön sitoutumiseen, urakehitykseen sekä ihmisten johtamiseen. Yksilön arvioidessa organisaation oikeudenmukaisuutta ja sitoutumista työhön on todettu olevan merkittävä apu itseään johtavalla työntekijällä. Näin ollen työntekijän itsensä johtaminen tukee sekä yksilöä että koko organisaatiota. (Niinivaara 2019.) 

 

Eisenhowerin matriisi 

Duunitorin sivuilla Vilma Vikman on esitellyt Eisenhowerin matriisia seuraavasti. Eisenhowerin matriisi perustuu entiseen Yhdysvaltojen presidenttiin, jonka mukaan kuvio on nimetty. Matriisin eli nelikentän tarkoitus on osoittaa, miten pystyt priorisoimaan asiat kiireellisyyden sekä tärkeyden mukaan. (Vikman 2021.) 

 

                                  

    

Kuvio 1. Mukailtu Eisenhowerin Matriisi. Tehty Empiria Osk Canvalla. 

 

Taulukossa näkyy neljä kohtaa, johon pystyt sijoittamaan asiat tärkeyden ja kiireellisyyden mukaisesti. Seuraavaksi käydään läpi kohdat, jolloin tiedät, miten pystyt hyödyntämään tätä esimerkiksi arjessasi. 

 

  • Tärkeää, ei kiireellistä = aikatauluta 

Tähän laatikkoon tulevat asiat ovat tärkeitä, mutta niiden kohdalla ei ole kiirettä. Monelle meistä proakatemian opiskelijoista tähän voisi laittaa alkulukukaudesta esseet. Esseitä pitää tehdä tietty määrä, joten aikataulutus on kaiken a ja o. Aikatauluttamalla tiedostat asian tärkeyden, mutta samalla esseiden palautuspäivä ei pääse yllättämään. On huomattavasti helpompaa tehdä tasaisesti esseitä ja näin ollen välttää turhaa stressiä asian tärkeyden ja ajankäytön suhteen. 

 

  • Tärkeää ja kiireellistä = hoida heti 

Tänne kertyvät asiat saattavat olla kiireen vuoksi laitettuja. Monet saattavat sekoittaa tämän laatikon ja edellisen aikataulutus laatikon, sillä helposti haluamme hoitaa asiat nopeasti. Kannattaa pysähtyä miettimään sopisiko tähän laatikkoon menevä asia johonkin muuhun? Onko asialla niin kiire, ettei sitä voi hoitaa myöhemmin? Kannattaa myös pohtia paljonko asian hoitaminen vie aikaa. Jos tähän laatikkoon kertyy paljon pikkuasioita, kannattaa tehdä niistä to do-listaus. To do-listaus helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitamista. 

 

  • Ei tärkeää, ei kiireellistä = delegoi 

Tähän laatikkoon kannattaa sijoittaa asiat, jotka voi hoitaa myöhemmin. Asiasta ei kannata ottaa stressiä, jos sen pystyy hoitamaan myöhemminkin. Monesti pitkäntähtäimen asiat voidaan sijoittaa tähän laatikkoon. Nämä asiat voi tehdä silloin, kun löytää kalenterista tyhjää aikaa (Vikman 2021). 

 

  • Ei tärkeää, kiireellistä = delegoi 

Asiat, jotka sijoitat tähän laatikkoon vaativat asioiden priorisointia. Mitkä asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset? Vaikka laatikkoon pitäisi sijoittaa ei tärkeät, mutta kiireelliset asiat, on hyvä oppia tunnistamaan kiireellisten asioiden priorisointi. Tämä helpottaa asioiden tekemistä, kun osaat laatikon sisällä olevat asiat järjestää tekemisjärjestykseen.  Toki, jos vaan mahdollista voit halutessasi delegoida asioita tehtäväksi muille. 

 

 

Millainen on hyvä johtaja? 

Hyvää johtajuutta määriteltäessä on hyvä kirkastaa itselleen, mitkä ovat omat odotukset hyvälle ja huonolle johtajalle. Mitä tarkoittaa hyvä ja mikä on huono? Mihin määritelmää peilataan? Tekeekö hyväksi määritelty johtaja esimerkiksi paljon tulosta, vai mitataanko hyvä johtajuus alaisten hyvinvoinnissa ja työtyytyväisyydessä? (Hiltunen, 2015.) Odotuksia tulee myös monista suunnista. Johtajan esimiehellä on todennäköisesti eri odotukset kuin alaisilla. Myöskin toimiala, maa ja kulttuuri voivat vaikuttaa odotusten laatuun. (Hiltunen, 2015.) 

 

Hyvälle johtajalle on kuitenkin olemassa todettuja piirteitä, jotka toimivat maassa kuin maassa ja tilanteessa kuin tilanteessa. Piirteistä on muodostettu viiden E:n muistilista. (Hiltunen, 2015.) Nämä piirteet ovat: 

  • Empaattisuus 
  • Ennustettavuus 
  • Elastisuus 
  • Energisyys 
  • Eettisyys 

(Hiltunen, 2015.) 

 

Tärkeää on miettiä myös omat tavoitteet johtajana. Millainen johtaja haluan olla ja mikä on minulle tärkeää johtajana? Omilla tavoitteilla on helpompi johtaa myös itseään. Kun on kirkastanut omia arvoja ja ajatuksia myös itselleen, on helpompi välittää niitä myös muille. Tavoitteiden avulla voimme mitata omaa onnistumistamme. Akatemialla harjoittelemme tavoitteellisuutta käytännössä esimerkiksi esimotorola-työkalun avulla. Ideana on heti projektin alussa kirkastaa koko projektiryhmälle yhteiset tavoitteet ja niihin pääsemisen keinot. Esimotorola auttaa myös tunnistamaan epäkohtia. 

 

Miten johtajana voi epäonnistua? 

Voisi sanoa, että johtaja on yhtä kuin epäonnistuja. Kukaan johtaja ei ole täydellinen niin etteikö hän lainkaan epäonnistuisi.  Johtajuus on vaativaa ja se vaatii monia erilaisia taitoja yhtä aikaa, joten johtajan paikka ei ole helppo. Kirjassa Johtajuuden Ristiriidat: Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksi se ei ole ongelma (2017) kirjoittaja Alf Rehn kertoo johtajuuden erilaisista haasteista ja siitä, miksi johtajan tehtävä on niin vaikea, ja miksi kaikki johtajat tekevät virheitä jossain vaiheessa. Aidot johtajat eivät kuvittele, ettei epäonnistumisia tulisi lainkaan ja he myös tiedostavat, että niitä tulee vastaan jatkuvasti (Rehn 2017, 00.25.40). 

 

Rehn kertoo, että edelleen etenkin suurissa organisaatioissa monet johtajat keskittyvät enemmän oman egonsa pönkittämiseen ja omaan asemaansa eikä niinkään siihen, mitä saavat aikaiseksi. Se, että tahtoo olla johtaja ei tee kenestäkään hyvää johtajaa. (Rehn 2017, 00.27.20.)  

 

Johtajan asema on usein haluttu, korkea-arvoinen ja ihmiset pyrkivät nykypäivänä saavuttamaan korkeaa asemaa yhä nuorempana. Rehn sanoo kirjassaan myös, että vaikka johtajaksi pääsisi nuorena ei sekään tee kenestäkään vielä johtajaa. Johtajaksi kasvetaan ja siihen voi oppia hyvinkin nopeasti, mutta pelkkä nimike ei tee kenestäkään hyvää johtajaa. (Rehn 2017.) Ensimmäinen epäonnistuminen johtajana on jo se, että asema saa lipsumaan omista arvoistaan ja tekee itsestään muita arvokkaamman. Niin kuin alussa mainittiin niin nykypäivänä yleistyy vertaisjohtajuuden toteuttaminen. Nykypäivän johtajien tulee yhä enemmän ottaa huomioon työntekijöiden tarpeet ja toiveet ja ajatukset, eikä vaan kylmästi määrätä ja käskyttää. Hyvä johtaja ottaa huomioon työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden mielipiteet. Hyvä johtaja myös pyrkii hyvään kommunikaatioon sekä pyrkii ymmärtämään kaikkia osapuolia tasapuolisesti.  

 

Proakatemian tiimeissä johtajuutta voi harjoitella matalalla kynnyksellä ja tiimiltä voi saada palautetta omasta johtajuudesta. Tämä on hyvä tapa opetella johtajuuteen ja siihen, miten sitä on itselle luontaista toteuttaa.  

 

Yrityksen tulos ei kerro mitään hyvästä johtajuudesta. Yrityksen tulos on yhteispeliä johtoportaan sekä työntekijöiden kanssa. Rehn kirjoittaa kirjassaan esimerkkejä siitä, kuinka johtajat ovat sanoneet onnistuvansa johtajina, sillä yrityksellä menee niin hyvin taloudellisesti. Hyvät markkinat ja hyvä kilpailukyky, kilpailun puute sekä alaisten kyvykkyys antaa huonolle johtajuudelle mahdollisuuden piiloutua (Rehn 2017, 00.29.00). Tällainen on yleistä isoissa organisaatioissa. Pienemmissä yrityksissä työntekijät ovat lähempänä johtajia, joten huono johtajuus on helpompi tunnistaa ja siihen voidaan reagoida.  Hyvä johtaja pyrkii rehelliseen toimintaan sekä näkee itsessään kehitettävää ja pyrkii kehittämään itseään jatkuvasti.  

 

Johtajuus vaatii hyvää itsensä johtamista. Ajanhallinta, organisointikyky ja delegointi ovat muutamia ominaisuuksia mitä hyvän johtajan tulee omata, jotta hän voi olla hyvä johtaja. Se, että hallitsee omaa aikataulua ja osaa käyttää aikansa tehokkaasti ja hyvin eikä aikaa kulu turhiin asioihin ovat nämä kaikki johtajalle hyviä piirteitä.  

 

Miten itsensä johtaminen näkyy Roimassa? 

Proakatemialla tiimeillä on yleensä business leader, mutta jotta tiimi voi toimia hyvin, täytyy tiimin yksilöiden osata johtaa myös itseään. Roimassa itsensä johtamisen taidoissa on yksilöiden välillä eroja, mutta yleisesti Roimassa itsensä johtaminen toteutuu melko hyvin. Roima on tiiminä tehnyt sääntöjä, jotka ohjaavat yksilöitä toimimaan tiimissä. Roimalla on esimerkiksi välitavoitteita esseepisteiden kasaan saamiseksi sekä säännöt pajasta myöhästymiselle. Projekteihin Roiman valmentaja antoi ohjeistuksen esimotorola-käytännölle, joka tarkoittaa sitä, että pohdimme jokaista projektia aloittaessa sen hyötyä yritykselle ja oppimiselle.   

 

Sääntöjen ja ohjenuorien laiminlyönnille olemme luoneet tiiminä myös seuraamuksia. Mikäli esimerkiksi välitavoitteisiin ei esseiden suhteen pääse on yksilön maksettava tiimille rahallinen sakko. Tämä luo yksilölle paineen kirjoittaa esseet ja luoda itselleen lukukaudeksi sellainen aikataulu ja rytmi, että saavuttaa välitavoitteet. Tämä on onnistunut Roimassa tähän asti todella hyvin. Tietysti on eroja siinä, miten yksilöt aikatauluttavat viikkojaan ja elämäänsä ylipäätään. Toisille se on helpompaa ja toisilta se vaatii enemmän keskittymistä ja harjoittelua.  

 

Roimassa on puhuttu paljon omasta ajan käytöstä ja asioiden priorisoimisesta ja monille asia on myös ajankohtainen ja tärkeä. Tiimin omat ohjenuorat ovat kuitenkin ohjanneet tiimiä ja olemmekin todenneet esimerkiksi esseiden yhteiset välideadlinet toimiviksi, sillä ne patistavat yksilöitä toimimaan. Osa suoriutuu ajoissa, osa viimetingassa riippuen omista rutiineista, mutta ainakin tähän mennessä roimalaiset ovat selviytyneet esseistä varsin hyvin. 

 

Projekteissa itsensä johtaminen vaihtelee. Joskus Roiman pajassa sivusimme aihetta, kun puhuimme läpivientikyvystä. Läpivientikyky tarkoittaa kykyä saattaa asioita alusta loppuun. Tässä kyvyssä on myös eroja roimalaisten välillä. Osa pystyy tekemään asioita nopeammin, kun taas osa tarvitsee enemmän aikaa. Myöskin kyky tehdä asiat alusta loppuun asti vaihtelee tiimiläisten välillä. Varmasti myös eri elämäntilanteet, persoonallisuudet ja työmoraali vaikuttavat läpivientikyvyn toteutumiseen. 

 

Akatemialla varmasti yksi yleisimpiä haasteita on päästä sanoista tekoihin. Itsensä johtamisen lisäksi se vaatii rohkeutta. Itseään voi johtaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta sen jälkeen teot ovat kiinni myös rohkeudesta ja uskalluksesta tehdä asioita tietämättä lopputulosta. Keväällä, kun saimme Y-tunnuksen, oli mielenkiintoista nähdä, kuinka osa alkoi heti työstämään projekteja innoissaan ja toinen osa hieman häkeltyi, että nytkö on se aika, kun saa ja pitää tehdä ja kokeilla.  

 

Miten itsensä johtaminen näkyy Empiriassa? 

Itsensä johtaminen on käsitteenä tuttu Empirialaisille. Olemme pitäneet aiheesta pajaa sekä monet ovat kirjoittaneet aiheesta esseitä. Tuntuu kuitenkin, ettei itsensä johtamisen taidot näy tekemisessä. Monet Empirialaisista kokee haasteita esseiden suhteen ja usein esseet jäävät viimeisille viikoille tehtäväksi. Toki, tähän vaikuttaa vahvasti se, että esseille meillä ei ollut syksylle 2022 välitavoitteita. Lisäksi tuntuu, että monet empirialaiset ovat huonoja aikatauluttamaan omaa viikkoaikataulua. Välillä on vaikea sopia tapaamisia tiimin kesken, sillä aikaiset aamut eivät käy osalle. Toki itsensä johtamisen näkee myös nukkumaanmenoajoista, sillä jotkut saattavat laittaa myöhään illalla viestiä, vaikka aamulla olisi paja klo 8.15. 

 

Toki onhan Empiriassa paljon niitä, ketkä ovat hyviä johtamaan itseään. Monet osaavat vetää rajan vapaa-ajalle sekä työajalle. Usein harva käyttää viikonloppuna Teamsia tai vastaavat viesteihin. Monet osaavat priorisoida asiat tärkeysjärjestykseen sekä osaavat järjestää aikaa itselleen. Osalle on helppo sopia aamuksi tapaamisia, sillä herääminen ei ole heille ongelma. 

Empirialaisilla on kehitettävää aikatauluttamisessa sekä oman jaksamisen priorisoinnissa. Monesti oletamme, että kaikki pääsevät paikalle sovittuna aikana. Unohdamme välillä kunnioittaa erilaisuuksiamme ja tämä ehkä onkin syy erimielisyyksiin. Jatkossa aiomme kehittää itsensä johtamista, jotta voisimme johtaa tiimiä yhdessä eteenpäin. 

 

Pohdinta 

Tämä essee auttaa ymmärtämään itsensä johtamisen merkityksen. Etenkin me akatemialaiset tarvitsemme itsenä johtamisen taitoja, sillä suurin osa opinnoistamme koostuu omista valinnoistamme. Joudumme itse etsimään teoriatietoa sekä luomaan verkostoja. Lisäksi oman arjen aikatauluttaminen vaatii itsensä johtamisen taitoja, sillä aikataulu koostuu monista eri osista, kuten esseistä, projekteista ja tiimin yhteisistä pajoista. On tärkeää osata priorisoida tapaamisia tärkeysjärjestykseen ja jättää omalle opiskelulle aikoja, sillä muuten aikataulu täyttyisi nopeasti.  

 

Jos koet aikataulusi olevan kiireinen, suosittelemme hyödyntämään tässä esseessä mainittua Eisenhowerin Matriisia. On huomattavasti helpompi löytää aikaa omaan arkeen, kun pystyy määrittelemään tärkeimmät asiat etusijalle.  

 

Itsensä johtamisen taitoja tarvitaan niin yksilö- kuin tiimitasolla. Jokaisen yksilön itsensä johtaminen näkyy koko tiimin toiminnassa. Tiimiläisten täytyy varata tiimille aikaa ja välillä yhteisen ajan löytäminen on haastavaa. Jotta tiimi toimisi hyvin, tarvitaan jokaisen tiimiläisen panostusta.  

 

Lähteet: 

Hiltunen, A. 2015. Johtamisesta. Alma talent oy. Helsinki. Sähköinen kirja. Vaatii käyttöoikeuden. 

Pietiläinen, V., Syväjärvi, A (toim.) & Niinivaara, J. 2019. Johtamisen Psykologia. PS-kustannus. Sähköinen kirja. Vaatii käyttöoikeuden. 

https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524519793 

Rehn, Alf. 2017. Johtajuuden Ristiriidat: Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma? Äänikirja. Kuunneltu 28.11.2022. 

Talentia.fi. N.d. Johtaminen. Viitattu 25.11.2022.  

https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/hyvan-tyopaikan-kriteerit/johtaminen/ 

Vikman, Vilma. 2021. Oletko kokeillut Eisenhowerin matriisia? Yksinkertainen työkalu helpottaa priorisointia ja vähentää stressiä. Verkkosivu. Viitattu 22.11.2022. 

https://duunitori.fi/tyoelama/eisenhowerin-matriisi 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close