Tampere
16 Jan, Saturday
-14° C

Proakatemian esseepankki

Mitä brändi vaatii?



Kirjoittanut: Fanni Sillanpää - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Bulkista Brändiksi
Kahri, A., Ahto, O., Kahri, T. & Mäkinen, M.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yrityksen arvon määrittää suuresti asiakkaisen halu käyttää yrityksen tuotteita ja palveluita. Mitä paremmin yritys puhuttelee asiakkaitaan, sitä suurempi on yrityksen arvo ja sitä paremmin yritys menestyy. Asiakkaan kanssa on rakennettava suhdetta, hänen aatteittaan pitää kuunnella ja hänen tarpeistaan ja ongelmistaan on tehtävä yrityksen perusta. Tärkein tehtävä yrityksellä on tuottaa omistajilleen arvoa. Koko organisaation tulee olla mukana kaupallistamisen prosessissa. Jokainen organisaatiossa työskentelevä rakentaa omalta osaltaan asiakaskokemusta.  Tuote- ja palvelukehitystä miettiessä täytyy muistaa pitää mielessä, tuoko tämä asiakkaalle hyötyä? Ilman positiivista asiakaskokemusta on todennäköistä menettää asiakas, joten tätä ei saa unohtaa tehokkuutta miettiessä. Täytyy koko ajan olla ajan hermolla asiakkaisen tarpeiden muuttuessa ja muistaa, että myös kilpailijat haluavat koko ajan kehittää organisaatiotaan. ”On parempi pitää aloite omissa käsissään, kuin juosta hengenhädässä kilpailijoiden luoman pakon edessä”. (2016, s. 20)  

Kaikki mitä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Ellei me toimita nyt Suomessa, eikä omassa organisaatiossa, muut toimivat varmasti, keräävät hyödyt ja sen mukaisen kilpailuedun. Onko meidän suurin este digitaalisuuden etenemiselle vakiintunut tapamme toimia ihmisten asenteiden ja rutiinien sekä yritysten ja hallinnon käytäntöjen kanssa? Nykypäivänä kehittyminen ei enää ole kiinni, etteikö tarvittavia työkaluja olisi. Huono asiakaskokemus ja heikko markkinointitoimenpide on tehoton, vaikka se toteutettaisiin digitaalisesti. On vaarallista hypätä suin päin digihypen matkaan, mutta vielä vaarallisempaa on sulkea silmänsä ja olla tekemättä mitään. Digitaalisuus myös mahdollistaa nopean ja suoran asiakaspalautteen. Täten asiakkaat oppivat siihen, että he saavat ripeästi vastauksia. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia? Yrityksessä täytyy olla ainakin yksi työntekijä, joka on koko ajan valmiina vastaamaan asiakkaille. On tärkeää, että organisaatiosta löytyy henkilö, joka vastaa kaupallistamiseen, brändiin ja myyntiin liittyvistä tehtävistä. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat usein matalammat kustannukset ja paremman asiakaskokemuksen samassa paketissa. Henkilökustannuksissa säästäminen on yleinen digitaalisuuden hyödyntämisessä saavutettu etu, mutta sen ei tarvitse olla ainoa. Jos organisaatio pystyy tehostamaan uusasiakashankintaansa digitaalisuuden keinoin, säästetään myynnin kustannuksissa. Matkakulut saadaan pienimmiksi, jos henkilöstö alkaa hyödyntämään videopuheluita matkustamisen sijaan. 

Ihmisten ajankäytön siirtyminen verkkoon ja sosiaalisiin medioihin vaikuttaa vallankumouksellisesti brändeihin. Aiemmin ihmiset pystyivät puhumaan yrityksistä ja tuotteista vain lähipiirilleen. Nyt he voivat kirjoittaa koko maailmalle, mitä ja milloin haluavat; kehua, parjata, syyttää tai suositella. Ihmiset tuottavat itse sisältöä, jakavat sitä ja kommentoivat muiden tuottamaa sisältöä. Sosiaalinen media mahdollistaa aidon dialogin yrityksen ja sen kohderyhmän välillä.  

Yritysjohdon pitää ymmärtää, että tuotteen tai palvelun tulee olla erinomainen, mutta kohderyhmälle on kerrottava siitä muutakin kuin faktat. Tarvitaan vahvempi side tuotteeseen tai palveluun, tarvitaan brändi. Merkittävin tehtävä brändillä on auttaa yritystä kasvamaan kannattavasti. Rooli korostuu etenkin tiukalla kilpailulla markkinoinnissa. Brändin rakentaminen on aina tahto-, ei vain taitolaji. Suomalaisilta yrityksiltä on puuttunut halua paneutua brändiasioihin. Vahvaan ja selkeään brändiin kiteytyy yrityksen strategia. Näiden vahvistaminen on aina yrityksen arvon kasvattamista. Erityisen arvokas numero olisi, joka kuvaisi brändin päivittäisiä arvoja ja antaisi myös suuntaviivoja arvon kehittämiseksi. Yritysten arvosta suuren osan muodostavat aineettomat tekijät, kuten brändit, immateriaalioikeudet ja asiakassuhteet.  

Brändi on lähellä mielikuvan tai maineen määritelmää. Ei sijaitse yrityksessä, vaan aina vastaanottajan korvien välissä. Kaikkia ei voi eikä pidä tyydyttää, mutta oman kohderyhmän mielikuva tulee ymmärtää. Asiakkaat eivät osta tuotetta tai palvelua sen itsensä takia, vaan ne tuovat ratkaisun johonkin olemassa olevaan ongelmaan tai tarpeeseen. Brändi vaikuttaa suoraan hinnoitteluun, minkä hinnan saamme tuotteesta tai palvelusta. Jokainen kauppa tehdään tai jätetään tekemättä brändin perusteella. Hyvä brändi suojaa, kun yritys tekee virheitä. Kohderyhmän mielikuva on suhteellisen pysyvä, eikä sitä hevin muuteta hyvässä eikä pahassa. Hyvät ja hyvin johdetut brändit tarvitsevat selvästi vähemmän markkinointirahaa kuin heikot ja huonosti johdetut. Myös hyvä brändistrategia säästää kustannuksissa. Useaan brändiin panostaminen on luonnollisesti kalliimpaa kuin yhteen satsaaminen, eikä se aina ole edes järkevää.  

Yrityksen toiminnan perusrakenteiden tulee pohjautua asiakastarpeiden ratkaisemiseen. Tämän toteuttamista on valvottava yrityksen kaikilla tasoilla. Kaupallistamisesta, myynnistä ja markkinoinnista on johtoryhmän kannettava vastuu. Liian monessa suomalaisyrityksessä kaupallistaminen, digitalisaation hyödyntäminen ja brändin rakentaminen kuuluu korkeintaan yhden tai kahden johtoryhmän jäsenen agendalle. Lähes jokainen yritys tutkii asiakastarpeita ja keskustelee niistä nykyisten asiakkaiden kanssa. Nämä keskustelut ovat hyödyllisiä, mutta ne saattavat synnyttää vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Kaupallistamisen tunnetta voidaan alkaa nostamaan palkkaamalla osaava markkinointijohtaja yrityksen johtoryhmään. Tietenkään yksi ihminen ei tähän pysty, joten yritykseen tarvitaan kaupallistamisen osaamista ja kaupallista asennetta laajemminkin.  

Mitä osaamisen tulisi kattaa vähintään? Asiakastarpeiden tunnistaminen, kyky kehittää tuotteita ja palveluita sekä näiden läpivientiin tarvittavat kyvykkyydet. Tärkeässä osassa ovat kehitystyöhön liittyvä prosessiosaaminen ja osaavat ihmiset, jotka pyörittävät toimintaa. Yrityksen on löydettävä oikeat tavat edistää nopeita ja kevyitä kehitysprojekteja, samalla kuin nykyiseen teknologiaan tai asiakastarpeeseen liittyvät projektit viedään maaliin perinteisemmällä tuotekehitysprosessilla. Yrityksen strategian ja toimintasuunnitelman toteuttaminen vaatii yhtä nopeampaa kykyä toteuttaa muutoksia ja viestiä niistä asiakkaille, tärkeää on myös kyetä jalkauttamaan viipymättä koko organisaatioon. On vahvistettava organisaatioon tietämystä yhtiön pitkän aikavälin suunnasta sekä autettava ihmisiä aktiivisesti osallistumaan muutoksen rakentamiseen.  

Strategian yrityksessä on oltava ketterä, mutta vision, mission ja arvojen suhteellisen pysyviä. Brändien johtaminen kuuluu myös pysyvämpien osastoon. Brändi on keino tehdä tulosta markkinoinnin ja muiden yrityksen funktioiden avulla. Asiakkaat ja kuluttajat eivät ole lähtökohtaisesti kiinnostuneista brändeistä, vaan niistä hyödyistä, joita brändi heille tuo.  

Ihmisellä on jokaisesta asiasta oma mielikuva, brändi. Se voi olla voimakas ja vakiintunut tai heikko ja mitäänsanomaton. Yritykselle mielikuvan, brändin, tekee tärkeäksi se, että sen perusteella tehdään lopulta kaikki ostopäätökset. Brändi on tehtävä niin tutuksi ja helposti lähestyttäväksi, että potentiaaliset asiakkaat kääntyvät sen puoleen etsiessään ratkaisua ongelmaansa.  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close