Tampere
25 Jun, Saturday
25° C

Proakatemian esseepankki

Mitä ajatella rahasta?



Kirjoittanut: Rasmus Janakka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rahaviisaus
Maarit Lassander
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Rahan määrään ja sen käyttämiseen liittyy paljon erilaisia tuntemuksia. Joillekin ihmisille pankkitilillä näkyvä 1000 € voi aiheuttaa paljon ilon ja tyytyväisyyden tunteita ja joillekin taas se voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Tilin saldo on ehdottomasti tunneasia, johon ihminen on opetettu elämänsä aikana. Se kuinka ajattelet rahasta ja kuinka paljon puhut ja ymmärrät myöskin rahasta, liittyy vahvasti omiin vanhempiisi. Mikäli perheessäsi ei ole juuri puhuttu rahasta tai sitä ei välttämättä ole ollut yhtä paljon kuin ystäväperheelläsi nuoruudessasi, se on voinut vaikuttaa siihen, miksi sinun on mahdollisesti vaikea puhua rahasta. Maarit Lassanderin (2020, 18–19) mukaan esimerkiksi, jos lapsuuden hyvät hetket liittyivät ostosreissuihin, villi tuhlaaminen voi aikuisenakin tuoda hyvän olon.

 

Mitä ajatuksia sinulle herää klassisesta kysymyksestä, tekeekö raha onnelliseksi? Kysymykseen on varmasti lukuisia eri vastauksia eri henkilöille riippuen heidän elämänsä arvoista, mutta kysymystä on myös ihan oikeasti tutkittukin. Tietyn tulotason jälkeen ihmisten onnellisuus ei kuitenkaan lisäänny, vaikka tulotaso kasvaisikin vielä entisestään. Kun tulotaso nousee todella korkeaksi onnellisuus alkaa jopa vähetä. (Lassander 2020, 72–73.) Tutkimus on varmasti ihan oikeassa, ainakin omasta mielestäni vaikka en olekaan kokenut onnellisuuden laskua vielä rahasta johtuen. Itse en koe ainakaan, että raha itsessään tekisi onnelliseksi. Raha on kuitenkin vain vaihdannan väline. Raha toki mahdollistaa tiettyjä asioita ja kokemuksia, jotka voivat tehdä onnelliseksi tai vaikuttaa jopa ihmisen perusterveyteen. Rahalla voi esimerkkinä mahdollistaa vaikkapa perusteelliset lääkärintutkimukset tarvittaessa. Miksi ihmiset kuitenkin haaveilevat lottovoitosta ja käyttävät siihen rahaa jopa viikoittain, mikäli se ei tee edes onnelliseksi?

 

Stressi ja raha kulkevat usein käsikädessä. Uskallankin väittää, että lähes kaikki meistä ovat joskus kokeneet rahan määrästä johtuvaa stressiä. Halusin tietoisesti käyttää sanaa rahan määrä enkä esimerkiksi vähyys, koska uskon myös esimerkiksi lottovoittajien stressaavan kuinka raha tulisi käyttää, säästää tai ylipäätään mitä sillä voi ja pitää tehdä. Monet lottovoittajat esimerkiksi tuhlaavat rahat muutamassa vuodessa ja pian he ovatkin samassa lähtöpisteessä missä aiemminkin. Sama ilmiö pätee myös moniin huippu-urheilijoihin, jotka ovat elämänsä aikana tehneet miljoonia ja, kun rahan tulo loppuukin uran päätyttyä, niin rahakin loppuu hyvin pian. Mielestäni rahan käyttöä tulisi opettaa jo peruskoulussa ja vähintäänkin siitä tulisi puhua avoimemmin mitä tällä hetkellä siitä puhutaan.

 

Puhutaan nyt kuitenkin hetki rahan vähyydestä. Tunnetusti opiskelijoilla on yleensä aika rajallinen määrä rahaa käytettävissään. Itse ainakin voin myöntää ja muistan, että ennen koulua minun ei tarvinnut yleensä stressata rahasta, kun kävin säännöllisesti töissä. Nyt opiskellessani, kun en ole enää tehnyt säännöllisiä palkkatöitä olen joutunut miettimään rahan käyttöä paljon tarkemmin. Omasta mielestäni on ainakin stressaavaa, kun ei aina varmaksi tiedä, koska seuraavan kerran saakin tuloja. Eurojen laskeminen ja budjetoiminen on mielestäni hieman stressaavaa, vaikka onkin samaan aikaan hyvin opettavaista. Mielestäni onkin hassua, miksi opiskelijoiden tulotasoa syynätään todella tarkasti. Tänä vuonna onkin onneksi nostettu opiskelijoiden vuositulorajaa eli nyt opiskelija saa tienata hieman enemmän vuodessa menettämättä pientä opintotukeaan. Mielestäni on silti hassua, että miksi opiskelijan tienaamista rajoitetaan. Itse ainakin näen ja koen, että mikäli opiskelija tekisi enemmän töitä hän maksaisi vain enemmän veroja, jotka kustantaisivat esimerkiksi hänen opintotukensa. Meidän maan talousmallin mukaan talous muutenkin hyötyy kuluttamisesta, kun kaikista ostoksistakin maksetaan esimerkiksi arvonlisäveroa. Riittävät työtulot koulun ohella voisi mahdollistaa sen, että opiskelijan ei tarvitsisi nostaa opintolainaa, joka täytyy kuitenkin maksaa pian takaisin valmistumisen jälkeen. Valtiokin säästäisi paljon verorahoja, koska valtio hyvittää jopa 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa (Kela 2022).

 

Yhteiskunnalla niin kuin yksilöilläkin onkin varmasti paljon opittavaa rahasta ja sen vaikutuksista mielenhyvinvointiin. Toivoisinkin, että tämä inspiroisi tai rohkaisisi edes jotakuta puhumaan avoimemmin omasta rahallisesta tilanteesta tai sen vaikutuksista omiin tunteisiin. Ei ole häpeä, vaikka tulotasosi olisikin eri kuin ystävälläsi. Tärkeintä on osata olla onnellinen siitä mitä sinulla on ja nauttia esimerkiksi omasta työstäsi. Työt vievät kuitenkin noin kahdeksan tuntia eli kolmasosan päivästäsi, joten mielestäni työn mielekkyydellä on erittäin iso merkitys. Apua esimerkiksi rahaan liittyvissä mielenterveys asioissa saat haettua Suomen mielenterveys ry:n sivuilta.

 

 

Lähde:

 

Lassander, M. 2020. Rahaviisaus. Painettu EU:ssa: Atena kustannus Oy.

Kela. Opintolaina hyvityksenmäärä. Sivu päivitetty 1.1.2022.
https://www.kela.fi/opintolainahyvitys-maara-ja-maksaminen

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close