Tekijät: Jonna Satama ja Joona Merviö

 

”Voittavan tiimin ilmapiiri antaa jokaiselle meistä mahdollisuuden kukoistaa juuri omana itsenään: saamme olla parhaita versioita itsestämme ja samalla osa turvallista kannattelevaa yhteisöä. Tällainen yhteisen hyvän ja myötätunnon ilmapiiri on niin vahva, että se hioo meissä jokaisessa olevat pienet kulmat pienemmiksi ja samalla hitsaa tiimiä yhteen. Yksilöt, jotka ovat ehkä aiemmin olleet voimakkaita, ovatkin löytäneet rauhan, levollisuuden, turvallisuuden. Egon on voinut laittaa syrjään.” (Rantanen, J., Leppänen, I., Kankaanpää, H., 2020, Henna Korpelan lainaus, 43)

 

Meidät jaettiin joulukuussa kahteen tiimiin. Siitä ensimmäisestä tiimin yhteisestä päivästä alkoi tiimimme yhteinen matka ja tarina. Meillä oli jonkinlainen käsitys toisistamme ja jokaisella omanlainen näkemys siitä, mitä sana tiimi tarkoittaa ja mitä se itselle merkitsee.

Kuinka lähdetään rakentamaan tiimiä jäsenistä, joiden näkemys ja ajatus koko tiimin käsitteestä eroaa valtavasti toisistaan? Joukkoon mahtuu ikänsä erilaisissa tiimeissä olleita ja sellaisia, joille tämä tiimi on ensimmäinen varsinainen tiimi ikinä ja kaikkea siltä väliltä.

Voisi olettaa, että ikänsä joukkuelajeja pelanneiden tiimiläisten kesken edes jakaisimme samanlaisia ajatuksia ja näkemyksiä hyvästä tiimistä ja tiimiytymisestä. Mutta tiimejä ja tapoja toimia on niin erilaisia. Yksi oppi on, että mitään ei kannata eikä saa olettaa. Tämä on tullut esiin jo useamman kerran. Ja vaikka kuinka voi käydä itsensä kanssa vähän väliä vakavan keskustelun, jossa muistuttaa olettamisen olevan ymmärtämättömyyttä muiden ihmisten ajatuksia ja kokemuksia kohtaan niin silti siihen voi huomata ajoittain sortuvan.

Kuinka rakennetaan tiimille sellaista turvaverkkoa, johon jokainen voi välillä vuorollaan pudottautua, ilman pelkoa, että tippuu maahan? Kuinka tiimiläiset saadaan sitoutumaan pitämään verkkoa omista kulmistaan kiinni, ei siksi koska on pakko ja säännöt ja protokolla sanoo niin, vaan siksi että haluaa. Kuinka rakennetaan vankasti seisova talo, joka pysyy pystyssä kauniin sään lisäksi myös tuulessa ja tuiskussa?

Näitä kohti olemme matkalla, aivan alkutaipaleella. Niin alussa vielä, että emme edes tiedä, mikä on se meidän tiimin psykologinen turvallisuuden verkko, mihin voimme parhaimmillaan päästä. Ja taloonkin valamme vasta perustuksia. Päivä ja viikko kerrallaan me etenemme tässä yhteisessä projektissa.

 

Osa meistä on ollut joukkueurheilussa pienestä pitäen ja tässä esseessä lähdimme pohtimaan tiimin käsitettä omista kokemuksistamme. Tiesimme, että meitä yhdistäisi monet joukkueurheilusta tutut asiat, joissa pelejä pelataan paidan edessä olevalle logolle selässä olevan nimen sijaan ja joukkue on sitoutunut ja motivoitunut yhteiseen tavoitteeseen. Tässä on kahden erilaisen tiimipelaajan kokemus, kun pohjana on joukkueurheilu. Ensin ringette valmentaja Jonna Satama kertoo tiimin toiminnasta Nou ringeten SM-joukkueessa ja sen jälkeen vuosia jääkiekkoa pelannut Joona Merviö kokemuksiaan tiimistä kiekkojoukkueessa.

 

Joukkue on kuin toinen perhe

 

Olen kuulunut monenlaisiin ja tasoisiin joukkueisiin. Olen ollut hyvissä joukkueissa ja huonoissa joukkueissa. Olen ollut joukkueissa, joissa on hyvä henki ja olen ollut joukkueissa, joissa ei ole ollut niin hyvä ilmapiiri. Tunnen että olen saanut erittäin kattavan läpileikkauksen eri tavalla toimiviin tiimeihin joukkueurheilussa. Tällä hetkellä kuulun joukkueeseen, jota voin kuvailla aivan erityislaatuiseksi. Mikä tekee tästä joukkueesta niin erityisen?

Joukkueen runko on toiminut yhdessä pitkään. Se on muodostanut aivan uniikin oman tapansa toimia, joka poikkeaa varmasti monesta joukkueesta. Koko tiimi on hyvin sitoutunut ja se sitoutuminen tulee jokaiselta sisältä päin. Se on halu kehittää itseään ja joukkuetta ja joukkuekaveria. Se on halua tehdä jokaisesta joukkueenjäsenestä parempi ja tehdä kaudesta yhteinen matka, jossa se itse matka on tärkeämpi kuin se päämäärä. Se on yhdessä tekemistä ja kokemista. (ringette valmentaja, J.Satama)

 

Luottamus ei synny puhumalla vaan tekemällä

 

Joukkueessa vallitsee myös suuri luottamus ja se näkyy kaikessa tekemisessä. Itselleni suurin luottamus näyttäytyy siinä, että jokainen voi olla juuri sellainen kuin on. Vähän aikaa sitten pyysin kaikkia kirjoittamaan post it-lapuille niin monta hienoa asiaa joukkueestamme kuin ikinä keksii. lappuja kertyi kaikkiaan noin 300. Näistä yli 10:ssä luki lause, jonka ydin oli kuta kuinkin tämä: Täällä voi jokainen olla oma itsensä. Lähes jokainen oli halunnut nostaa juuri tämän esiin. Ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Se on sitä, että jokainen voi tulla aina paikalle juuri omine ajatuksineen ja tunteineen, niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Ja jokaista arvostetaan ja kuunnellaan.  Se on turvaverkko, johon jokainen vuorollaan voi pudottautua ja olla varma, että joukkue kantaa ja välittää. Se on sellainen tiimi, jolle haluaa kertoa ilot ja surut, koska siellä vallitsee aito välittäminen ja keskinäinen kunnioitus.

Luottamus näkyy myös tiukoissa paikoissa ja vaikeissa hetkissä. Silloin kun käydään syvissä vesissä tai ottelun sisällä epätoivoisessa tilanteessa. valmennus luottaa pelaajiin, pelaajat valmennukseen, pelaajat toisiinsa ja se yhdessä luo meistä vahvemman. Me luotamme siihen, että me pystymme siihen tai kaadumme yhdessä yrittäessä. (J.Satama)

 

Turvallisessa tiimin ympäristössä voi jokainen olla omine vahvuuksineen ja vikoineen sekä positiivisine ja negatiivisine tunteineen. Tiimiin voi aina luottaa ja tulla, olipa sitten hyvä tai huono päivä.

Tunteita ei voi jättää huomioimatta, tukahduttaa tai sulkea pois. Ne täytyy osata käsitellä rakentavasti, olivatpa ne sitten negatiivisia tai positiivia tunteita. Jos negatiiviset sivuutetaan tai torjutaan jatkuvasti, jää jotain myös positiivisuudesta puuttumaan. (Rantanen ym. 2020, 46)

 

Jos tunteita tukahdutetaan jatkuvasti ja pitkään se heikentää vuorovaikutuksen laatua. Esimerkiksi jos teeskentelee jatkuvasti jotain muuta kuin mitä oikeasti kokee. Hymyilet vaikka suututtaa tai teeskentelet kiinnostunutta, jotta et aiheuta mielipahaa tai mielistelet konfliktien pelossa. Tukahdutat tällöin tunteesi esittämällä jotain, joka ei ole totta. Tällöin ilmapiiri ei myöskään ole aitoa eikä ihmiset ole omina itsenään. (Rantanen ym. 2020, 140)

 

Hyvä tunneilmasto tiimissä ei ole pelkästään positiivinen vaan se on monipuolinen ja rikas. Siihen kuuluu se, että osataan sietää myös ikäviä tunteita. Urheilussa täytyy olla valmis sietämään kipua ja epäonnistumisia ja monenlaisia vastoinkäymisiä matkalla tavoitteisiin. Menestys ei synny ilman niitä.  (Rantanen ym. 2020, 58)

Esimerkiksi hävitty peli aiheuttaa aina negatiivisia tunteita, mutta samalla se haastaa joukkuetta kehittymään. Seuraavassa kohtaamisessa voitto tuntuu entistä makeammalta.

 

 

 

 

Vapaus näkyy ulospäin ja vastuu sisäänpäin

 

Tiimissä kaiken perusta on se, että joukkueella on yhteinen päämäärä ja jokainen jäsen kokee sen merkitykselliseksi. Tämä tekee jokaisesta tiimin jäsenestä sitoutuneen joukkueen toimintaan.

 

Ihmiset motivoituvat parhaiten, kun he kokevat, että toiminta on merkityksellistä ja että he ovat tärkeä osa kokonaisuutta. On myös tärkeää tuntea hallinnan tunnetta sekä edistystä. Ihmisellä on myös tarve olla kiinnostava, olla ymmärretty, arvostettu sekä tulla kohdelluksi reilusti. Jos nämä tarpeet eivät toteudu, ei ihminen voi hyvin tiimissä.  (Rantanen ym. 2020, 122)

 

 

Joukkueessamme on vahva yhteen puhaltamisen meininki ja joukkue on todella sitoutunut toimintaan. Kaikki pyrkivät yhdessä edistämään sitä, että jokainen tuntee olevansa tärkeä osa sitä. Tämä yhteinen vahva sitoutuminen ja toistemme arvostaminen antaa joukkueen toimintaan paljon vapautta. Emme ole perinteisellä mallilla toimiva joukkue ja se on välillä uusille pelaajille jotain ennen kuulumatonta. Ensin se tuntuu siltä, että voiko joukkue toimia, jos ei kukaan pidä ”kuria” ja ruoski harjoittelemaan eikä joukkueella ole edes mitään varsinaisia sääntöjä. Harjoituksiin tullaan aina vapaaehtoisesti ja jokainen vastaa loppupeleissä itse omasta kehityksestään. Joukkueessa myös kaikessa tekemisessä on asenne, että tehdään tosissaan mutta ei vakavasti. Se auttaa monessa tilanteessa sillä joukkue ei hämmenny mistään ja asioihin suhtaudutaan huumorilla.

 

Ulospäin tekeminen voi näyttää siltä, että siinä ei ole mitään järjestystä. Mutta todellisuudessa se on päinvastoin. Joukkuetta sitoo sisäinen motivaatio, joka puskee joukkuetta koko ajan eteenpäin. Kukaan ei halua olla pois harjoituksista ja jokainen treenaa kovaa ja paljon, koska haluaa olla parempi pelaaja ja että me olemme parempi joukkue. joukkueesta löytyy todellisuudessa paljon kirjoittamattomia sääntöjä. Ne vaan ovat niin sidoksissa jokaisen haluun toimia tiimin eduksi, että ei niitä tarvitse erikseen kirjoittaa.

Pelistrategiat, taktiikat ja kaiken toiminnan luomme yhdessä joukkueena, johon jokainen saa vaikuttaa ja jokaisen näkemyksiä arvostetaan. Tämä on myös yksi osa pelaajien kokemaa hallinnan tunnetta. Asioita ei sanota ylhäältä päin vaan jokainen tekee omat havainnot pelivideoiden pohjalta, joista kootaan yhteinen pelistrategia jokaiseen peliin.

Joukkueemme pelaa ringeten SM-sarjaa, meillä on neljä SM kultaa ja 3 SM hopeaa ja lähes jokainen pelaaja kuuluu maajoukkuerinkiin. Tälläkin hetkellä johdamme SM-sarjaa. Teemme siis todellakin tosissaan mutta ei niin vakavasti. Go with the flow. (J.Satama)

 

 

 

Tiimi on kuin iso talo

 

Näen tiimin isona talona, se ei pysy pystyssä ilman erilaisia tukipilareita.

Mielestäni kaikkien rooli on yhtä tärkeä, vaikka toisen rooli voi olla isompi tai erilainen kuin toisen. Kaikki eivät voi olla ykköskentän vahvoja pelinrakentajia. Jos kaikki olisivat tähtipelaajia, kuka menisi hoitamaan ns. paskahommat? Jokainen tiimi tarvitsee neljä täyttä ketjua toimiakseen. Jokaisella meillä on omat vahvuudet, joita me käytämme paikan tullen. Joskus tarvitaan pelkästään maalintekijöitä, joskus tarvitaan niitä ketkä pitävät oman maalin puhtaana.

Voi olla, että joukkueessa on aivan huippu maalintekijä, mutta hän ei yksin pääse niille paikoille, josta voi maalin laukaista. Tässä vaiheessa huomataan, että me tarvitsemme myös kentälle sellaisen pelaajan, joka pystyy tarjota tälle maalintekijälle paikan, josta hän voi maalin tehdä. Maalia, eli huippusuoritusta ei siis syntyisi ilman toisen tukea. (J.Merviö)

Arvostus tiimin sisällä ansaitaan siten, miten hyvin täytät/toteutat oman roolisi. (J.Tamminen, Kaikki pelissä)

Suomen maajoukkue jääkiekossakin harvoin on ”paperilla” kovempi, kuin monien muiden huippumaiden joukkue. Silti leijonat nähdään vuosi toisensa jälkeen yhtenä parhaana jääkiekkomaana. Hyviä esimerkkejä tästä on vuosi 2019, kun suomen maajoukkuetta pidettiin yhtenä historian huonoimpana. Heillä oli muutama pelaaja, kellä oli kokemusta NHL tason peleistä ja muutamalla vain aiempaa kokemusta maailmanmestaruuskisoista. Silti Suomi voitti näissä kisoissa sen kaikista kirkkaimman, maailmanmestaruuden.

Mitä Suomi onnistuu tekemään oikein, että he voittavat peleissään kovemmaksi luokiteltuja joukkueita? Suomen jääkiekkojoukkue tunnetaan siitä, että he pelaavat kaikki yhteisen hyvän eteen, eikä nimelle selässä. Kaikilla on yhtenäinen tavoite, jota kohti he mennevät porukalla.

20.2.2022 päivänä Suomi voitti ensimmäisen olympia kultamitalinsa Pekingin olympiakisoissa.

”Meiltä löytyy niitä johtajia, joilla on kirjain rinnassa ja paljon sellaisia johtajia, joilla ei ole, mutta he johtavat omalla esimerkillään kaukalossa pelaamalla oman roolin mukaisesti joukkueen eteen epäitsekkäästi. Se on ollut jo vuosia meidän vahvuutemme Suomi-kiekossa – ja on edelleenkin. Varmaan se on isoin syy sille, että me olimme tänään selvästi parempi joukkue jäällä ja ansaitusti voitettiin. (Jukka Jalonen, iltalehden haastattelu 20.2.2022).

 

 

Mikä on kapteenin rooli? 

 

Tätä mielestämme pystyy hyvin vertaamaan Business Leaderin tonttiin. Mielestäni kapteeni on valmentajan ja pelaajien välikäsi. Hyvä kapteeni pitää huolen muista pelaajista ja siitä, että valmennuksen kertomat opit menevät perille eikä kukaan putoa kelkasta. Kapteenin toiminta kentällä ja sen ulkopuolella pitää myös olla esimerkillistä muille. Monet ajattelevat, että kapteenin pitää tehdä myös ”kentällä” hyvää tulosta, mutta olen tästä eri mieltä. Kapteeniksi mielestäni tulee valita luotettava henkilö, kelle voit puhua mistä vain, milloin vain. Koen kapteenin edustavan koko joukkuetta yksilönä silloin kuin tälle on tarvetta.  (J.Merviö)

Voittoon ei pääse sooloilulla. Vaan jokainen rooli on tärkeä. On sinulla sitten, kapteenin ”natsat” rinnassa tai ei, jokainen on jollain tasolla joukkueen kapteeni paikan tullen.

 

Mitä on olla osa tiimiä? 

 

Se on vastuu tehtävä. Mielestäni kaikilla tiimin jäsenillä on vastuu huolehtia toisistaan ja itsestään. Tarkoitan tällä sitä, että kun jollakulla on vaikeita hetkiä, on tiimin vastuulla pitää tämä kaveri menossa mukana. Kun kaveri ei jaksa kantaa reppua, kanna se hänen puolestaan. Kun kaverilla on jalka kipsissä ja hän liikkuu kepeillä, kanna hänen ruokalautasensa pöytään.

Keskinäinen arvostus tiimissä on myös yksi avain asia. Keskinäistä arvostusta hankitaan mielestäni yllä mainituilla teoilla. Tiimiläisenä on myös vastuu siitä, että osaat olla läsnä, kuunnella muita ja kertoo omat näkökulmat asioihin. Tällä tarkoitan sitä, että kun sinulle puhutaan asioista, osaat oikeasti kuunnella muita, etkä vain nyökyttele ja ole ”Joojoo” mies. Sinun vastuullasi on tuoda omat mielipiteet esille. Toisille tämä on itsestään selvyys, mutta ei kaikille. Myös kritiikin antaminen ja haastaminen on tärkeää tiimissä, koska se kehittää tiimiä ajattelemaan ja näkemään isommin.

Hyvällä tiimillä on oltava säännöt, jotka kaikki ovat hyväksyneet ja ovat valmiita noudattamaan niitä.  (J.Merviö)

 

 

Minkälainen on huipputiimi?

 

Huipputiimissä parhaimmillaan jokainen tuntee, että voi olla oma itsensä. Siihen perusta on luottamus, joka on tiimin sisäinen psykologinen turvaverkko. Se rakentuu yhteisistä kokemuksista ja avoimesta dialogisesta keskustelukulttuurista sekä aidosta välittämisestä. Jokaiselle tulee löytyä sopiva rooli, jonka jokainen kokee merkitykselliseksi ja jossa kokee olevansa tärkeä ja arvostettu osa tiimiä. Roolit ja vastuut tiimin sisällä vaihtelee, mutta jokainen on oma uniikki palasensa tiimiä, joka tekee siitä kokonaisen. Näistä punotaan tiimin sisällä hiljalleen luottamuksen verkkoa, joka vahvistuu ajan mittaan. Vahva verkko ei synny pinnalliselle, välttelevälle ja näennäisesti positiiviselle ilmapiirille vaan se vaatii myös välillä negatiivisia kokemuksia, konflikteja ja tunteita, jotka vahvistavat sitä, kunhan nämä käsitellään oikein ja rakentavasti. Kun luottamus on rakennettu ja tiimin sisällä vallitsee keskinäisen arvostuksen ja välittämisen ilmapiiri, voi jokainen rohkeasti tarvittaessa pudottautua siihen. Mutta ennen kuin sitä voi tapahtua, on tiimin osoitettava olevansa sen arvoinen. Jotta omia syviä tunteitaan haluaa jakaa, on tunnettava, että vastapuoli on oikeasti kiinnostunut niistä ja välittää siitä.

 

On luonnollista, että tässä meidän tiimin rakentamisen alkumetreillä emme vielä ole täysin aitoja. Vähitellen paljastamme enemmän ja opimme toisistamme lisää. Alun varovainen ja hienotunteinen haalea ilmapiiri alkaa saada välillä uusia sävyjä. Joku jakaa pienen palan itsestään pintaa syvemmältä, joku ärähtää ilman rakentavaa otetta, joku loukkaantuu hieman, kun toinen on liian suora ja joku ärsyyntyy, kun ihmiset eivät aina toimikkaan kuin itse olettaisi. Meidän on opittava tuntemaan toisiamme, jotta tiedämme paremmin mitkä asiat kenellekin on tärkeitä ja miten erilaiset tilanteet koetaan. Vaikka tiimimme rakennus onkin vielä alkumetreillä, huokuu siitä tunne ja tahtotila, että päämäärä on olla joskus huipputiimi, jossa jokaisen on hyvä olla.

”Joukkueen vahvuus on sen jokaisessa pelaajassa, jokaisen pelaajan vahvuus on joukkueessa.” (J.Tamminen)

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET

Hepojärvi, H. 2022. Harvinainen näky: Jukka Jalonen herkistyi kesken haastattelun- lähetti koskettavat terveiset kotiin. Viitattu 20.2.2022, https://www.iltalehti.fi/pekingin-olympialaiset-2022/a/543beff1-3115-435d-8767-733826886a93

Rantanen, J., Leppänen, I., Kankaanpää, H., 2020. Johda tunneilmastoa. Alma talent, Helsinki.

Tamminen, J. 2001. Kaikki pelissä. 1.painos. Ajatus oy