Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Mistä moti?!



Kirjoittanut: Tuomas Aro-Heinilä - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Aloitus

 

Paljon kuulee keskustelua motivaatiosta, kuinka pitäisi saada itsensä motivoitua päästäkseen parhaaseen suoritukseen. Monesti keskustelusta ei kuitenkaan selviä täysin, mitä motivaatio on ja miten sitä voisi vahvistaa tai sammuttaa. Tässä esseessä käsittelen niitä asioita.

 

Mitä motivaatio on?

 

Motivaation kantasana on motiivi. Motiivit ovat yleisesti käsitetty tarpeina, haluina, vietteinä, yllykkeitä, palkkioita ja rangaistuksia. Motivaatio on motiivien summa. (P Ruohotie,1998,36)

 

Motivaatio määritellään monesti vireyden ja mielen suunnan summana: “Motivaatio on yksilön tila, joka määrää, miten vireästi (millä aktiivisuudella, ahkeruudella) ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu” (Peltonen), (P Ruohotie,1998,37) Motivaatio on siis suoraan liitoksissa siihen, mistä pidämme ja mitä odotamme joltain asialta saavamme. Monelle meistä kirjojen lukeminen tuottaa vaikeuksia. Mitä siis odotamme kirjalta? Mietimmekö edes moista? Minulla oli selkeä tavoite ja opin halu tältä kirjalta. Halusin sen selventävän minulle miten motivaatio rakentuu ja miten sitä voisi vahvistaa. Tämän perusteella minulla on motivaatiota lukea kirjaa ja etsiä tietoa siitä. Näen tämän. Lukeminen ei tuota minulle vaikeuksia.

 

Motivaatiota sanotaan olevan sekä sisäistä, että ulkoista.Palkkioilla ja kannusteilla on suuri merkitys oppiin ja tavoitteisiin päästään. Sisäisellä motivaatiolla oppija kokee työn iloa kannusteissa. Ulkoisella motivaatiolla oppija haluaa saada hyvän arvosanan. (P Ruohotie,1998,37)

 

Sisäisen motivaation palkkioita:

  • Liittyy työn sisältöön: monipuolisuus, vaihtelevuus, mielekkyys, haastavuus, itsenäisyys, onnistumisen kokeminen (Saleh ja Grygier)
  • Yksilön itsensä välittämiä (Deci)
  • Tyydyttää ylimmän asteen tarpeita: pätemisen tarve, itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarve (Slocum)
  • Ovat subjektiivisia, esiintyvät tunteiden muodossa: tyytyväisyys, työn ilo ( Wernimont)

Ulkoisen motivaation palkkioita:

  • Johdettavissa työympäristöstä: palkka, ulkopuolinen tuki ja kannustus, kiitos/tunnustus, osallistumismahdollisuudet (Saleh ja Grygier)
  • Ovat organisaation tai sen edustajan välittämiä (Deci)
  • Tyydyttää alimman asteen tarpeita: yhteenkuuluvuuden tarve, turvallisuuden tarve, ravinnon tarve (Slocum)
  • Ovat objektiivisia, esiintyvät esineiden ja tapahtumien muodossa: raha, kannustava tilanne (Wernimont)

 

Sisäistä ja ulkoista motivaatiota ei voida pitää täysin erillisinä vaan ne täydentävät toisiaan (P Ruohotie,1998,38). Niin monesti kuulen, että pitää löytää se kuuluisa sisäinen motivaatio. Tuntuu, että ulkoisella motivaatiolle heitetään vain vesilintua. Olen aina kokenut molempien olevan arvokkaita. Nyt uskallan tuoda kantaani entistä enemmän esille asian suhteen. Ulkoiset palkkiot ovat verraten sisäisiin palkkioihin lyhytaikaisia (P Ruohotie,1998,38). Sisäiset motivaatiot ovat siis tehokkaampia. Ja ulkoisia motivaation lähteitä tarvitsee useammin. Sanoisin, että ulkoinen motivaatio pitää osaltaan hengissä sisäisen motivaation. Vaikeina aikoina voimme olla menettämässä sisäistä motivaatiotamme, innostustamme, paloa. Näinä hetkinä ulkoinen motivaatio voi auttaa pitämään sisäinen motivaatio hengissä. Tämä voi johtua siitä, että punnitsemme myös sisäisiä motiivejamme. Onko motiivini puhtaita, vastaavatko ne arvojani, ovatko ne hyväksyttäviä.

 

Oppimaan oppiminen

 

Oppimaan oppimisen merkittävänä tekijänä on itsereflektio. Oppimaan oppimisen merkitys on korostunut. (P Ruohotie,1998,12)

 

Miten itsereflektio sitten vaikuttaa motivaatioon? Itsereflektio nähdään oppijan taitona säädellä omaa sisäistä toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla (Rauste-von Wright & von Wright, P Ruohotie,1998,12). Ihmiset, joilla on kyky itsereflektointiin, on kyky muuttaa omia toimintatapojaan ja suhtautumistaan asioihin (P Ruohotie,1998,12). Suhtautuminen asioihin on motivaation yksi kulmakivistä. Monet meistä vihaavat kirjoja. Tosin, monella meistä ei ole mitään kunnollista selitystä vihallemme. Loppujen lopuksi on käsitys vain suhtautumisesta, miten suhtaudumme kirjoihin, pajoihin, projekteihin. Yksi motiivi siis lukea ja kirjoittaa esseitä on parantaa omaa itsereflektion kykyä. Sen kautta pystyy muuttamaan suhtautumistaan asioihin ja motivoimaan itseään.

 

Motivaatioprosessi

 

Keskeinen tekijä on aikomus toimia. Voidaan todeta, että mitä voimakkaampi aikomus yksilöllä on toimia, sitä todennäköisemmin hän suoriutuu tehtävästä. Käyttäytymiseen vaikuttaa kuitenkin ei-motivationaalisia asioita kuten resurssit: aika, raha, kyvyt, tarvittavat välineet. (P Ruohotie,1998,54) Tämä voi hidastaa oppimista tai tehtävästä suoriutumista. Itseohjatussa opiskelussa oppiminen on tarkoituksenmukaista (P Ruohotie,1998,54). Jotta opiskelusta saa itseohjattua tulee yksilön miettiä, mitä hän oikeasti haluaa oppia. Proakatemialla ensimmäisen syksyn olin hieman hukassa asian kanssa. Luin sitä sun tätä ilman päämäärää ja tarkoitusta. Kunhan luin. Nykyään olen rakentanut itselleni tavoitteita, jotka haluan saavuttaa liittyen yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutukseen, Proakatemian arvopolkuun sekä omaan ammatilliseen osaamiseen. Etsin uutta opiskeltavaa näiden puitteissa.

 

Tavoitteet ovatkin yksi motivaatioprosessin kulmakivistä. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään asioita, sitoutuvat helposti ongelmanratkaisuun ja ratkovat ongelmia. Sitoutuminen kertoo, miten tavoittelemisen arvoisena yksilö pitää kyseistä tavoitetta, kuinka tärkeä tavoite on ja miten innokkaasti hän on valmis pitämään siitä kiinni huolimatta vastoinkäymisistä. (P Ruohotie,1998,55)

 

Itseluottamus, usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen ja määrittämiseen (P Ruohotie,1998,56). Olen ollut alkuvuoden pienoisessa burn-outissa, josta pikkuhiljaa toivun. Se on vaikuttanut uskoon omista kyvyistäni. En ole asettanut yhtä paljoa ja vaativia tavoitteita itselleni. En ole ollut yhtä tehokas. Se ei toki ole huono asia. Nyt on aika levätä. Asian tiedostaminen on tärkeintä. Kannattaa tutkia miten oma itseluottamus, sen hetkinen usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa motivaation syntyyn.

 

Vahvistaminen ja sammuttaminen

 

“Ne toiminnot, joita vahvistetaan (palkitaan), toistuvat todennäköisesti myös jatkossa.” (P Ruohotie,1998,64)

 

Olisi suotuisaa, että esiintyisi paljon positiivista vahvistamista ja negatiiviset vahvistimet sammutettaisiin (P Ruohotie,1998,65). Meidän tulisi siis saada palkkiota kaikesta hyvin tehdystä ja kontrolloida ei-toivottua käytöstä. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Jos haluamme oppia asioita syvästi, meidän tulisi vahvistaa vain muutamia asioita silloin tällöin. Vaikka oppiminen on hidasta, opitut käyttäytymismuodot ovat vaikeasti sammutettavissa (P Ruohotie,1998,66). Kannattaa siis pyrkiä luomaan palkkiomalleja itselleen suuremmalla mittakaavalla. Ei kannata palkita jokaisesta pienen pienestä teosta itseään. Kannattaa muodostaa pienen pienistä asioista hieman suurempia kokonaisuuksia, joista palkitsee itseään. Jos on vaikeuksia herätä aamuisin silloin, kun haluaisi, voi palkita itseään saatuaan herättyä viikon putkeen hyvin. Palkkioiden tulee olla omien mieltymysten mukaisia. Nämä tukevat motivaatiota.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close