Tampere
03 Dec, Friday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Mistä liukkaria kuivuneeseen motivaatioon?



Kirjoittanut: Heidi Hydén - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Inspiraatio esseeseeni syntyi vallitsevasta tilanteesta omassa elämässäni tällä hetkellä. Opiskelu tuntuu tahmealta liisteriltä, jossa eteneminen on työlästä. Onneksi se ei ole sentään juoksuhiekaksi vielä muuttunut, joten toistaiseksi olen vielä pinnalla. Uskon jokaisen kamppailevan samanlaisissa tuntemuksissa jossakin kohtaa tai useammassakin kohtaa opiskeluaikanaan. Miten minusta tuntuu siltä, kun kuuluisaa motivaatiota tarvittaisiin kipeästi, se loistaa poissaolollaan. Monesti puhutaan, että raha motivoi, mutta mitä jos rahaa ei ole tarjolla opinnoistani. Usein puhutaan myös, kuinka intohimo jotakin kohtaan motivoi, mutta mitä jos opinnot eivät ole intohimoni lähde. Tervetuloa sukeltamaan pääni syövereihin, jossa aina jokainen kivi käännetään ja kaikelle uhrataan enemmän kuin tarpeeksi aikaa, jotta ymmärtäisin asioiden todellisen merkityksen.

 

Motivaationi haasteet

 

Tehtävien jatkuva olemassaolo takaraivossani

Suorituskeskeisenä ihmisenä haluaisin hoitaa kaikki tehtävät alta pois niin nopeasti kuin mahdollista. Koen suurta onnistumista, kun saan tehtäviä tehdyksi ja voin jatkaa eteenpäin. Tällä hetkellä, kun tehtävät ovat opinnäytetyö ja esseet, en saa sitä tyydytystä, mitä normaalisti saisin nopeiden tehtävien suorittamisesta. Opinnäytetyö ja esseet vaativat enemmän aikaa eikä niitä voi hoitaa check-listan tyyliin. Se ahdistaa, mikä syö motivaatiotani ja koen, että en saa mitään aikaiseksi.

 

Etätyö

Vuosi sitten ajatuksena etätyö tuntui mahtavalta. Saisin enemmän aikaa itselleni ja voisin suunnitella päiväni kuten haluan. Kaiken kukkuraksi en kuormittuisi sosiaalisista tilanteista, jolloin työhyvinvointini automaattisesti paranisi. Vuoden etätyönä toimineena voin pyörtää puheeni etätyön hauskuudesta. Nyt saisi riittää jo. Kaipaan ihmisiä, läsnäoloa, huumoria ja kasvotusten kommunikointia. Olen huomannut itsessäni jonkinlaisen identiteetin häviämisen. Olen vakavoitunut ja suorastaan tullut tylsäksi. En pidä siitä ja uskon etätyön muokanneen sitä itsessäni. Etätyötä ei helpota huonot olosuhteet kodissani. Kaipaan työhuonetta, johon sisältyisi hyvä tuoli, ergonominen työskentelyasento, hiljaisuus, työvälineet paikoillaan eli tiivistettynä etätyöskentelyä helpottavia ratkaisuja. Hybridi-mallikin olisi parempi kuin kokonaan etätyöskentely. Tulevaisuudessa etätyö luultavasti korostuu entisestään tai siitä tulee uusi normi, mutta ehkä tilannetta toivottavasti helpottaa silloin se, että muu elämä olisi normaalia.

 

Liian vähän aikaa, mutta niin paljon aikaa

Huomaan ajatukseni olevan jo kaukana tulevaisuudessa opiskelun ulkopuolella, mikä häiritsee tällä hetkellä paljon tähän hetkeen keskittymistä. Haaveilen jo työpaikan löytymisestä ja ”uudesta elämästä” koulun jälkeen ja tässä kuplassa leijailen päivästä toiseen saamatta mitään aikaiseksi. Tilannetta ei helpota lainkaan tehtävien vähyys. Jäljellä ovat enää opinnäytetyö, loput esseet, muutama hassu projektitunti, pajat, final camp ja 24H. Jollakin kierolla tavalla uskoisin keskittyväni paremmin, jos minulla olisi kädet ja tunnit täynnä kaikkea.

 

Motivaatiota etsimässä

Motivaatiota voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta: sisäisestä ja ulkoisesta. Tätä tarkastelutapaa kutsutaan itseohjautuvuusteoriaksi, jonka on kehittänyt Edward Decin. Ulkoinen motivaatio tulee henkilön itsensä ulkopuolelta ja motivaattorina toimii esimerkiksi raha, ryhmäpaine tai aikataulu. Ulkoinen motivaatio on usein henkisesti kuluttavaa tai saattaa tuntua pakonomaiselta. (Mayor & Risku 2015). Ulkoinen motivaatio vallitsee ympärilläni vahvasti. Luon itse itselleni ulkopuolisen motivaattorin asettamalla tiukkoja aikatauluja, vaatimuksia ja olla paras kaikessa. Opinnot tuntuvat pakolliselta suoritteelta ja motivaattorina toimii valmistuminen. Valmistuminen itsessään ei ole mielestäni kovin motivoivaa, jos siitä ei tee itselleen motivoivaa.

 

Sisäinen motivaatio kumpuaa henkilöstä itsestään. Henkilö hakeutuu oma-aloitteisesti asioiden pariin, mitkä innostavat ja tuntuvat mielenkiintoiselta. Sisäinen motivaatio ei kuormita tai vie energiaa samalla tavalla kuin ulkoinen motivaatio, koska se syntyy henkilön omasta halusta. (Mayor & Risku 2015). Kuulostaa järkevältä ja loogiselta, että sisäinen motivaatio ohjaa mielekkäämmin tekemistä. Pääni käy ylikierroksilla, kun pohdin, kuinka voisin vähentää ulkopuolista motivaatiotani ja lisätä sisäistä motivaatiotani opinnoissa. Pystyykö sitä edes kääntämään, jos tehtävät eivät yksinkertaisesti innosta? Yksi sisäinen motivaattorini voisi olla erinomainen arvosana opinnäytetyöstäni, mikä omalla tavallaan motivoi sisältäpäin enemmän kuin pelkän paperin saaminen.

 

KUVIO 1. Motiivit ja motivaatio (Mayor & Risku 2015)

 

Motiivit eroavat motivaatiosta siten, että motiivit kertovat miksi ihminen toimii tai ajattelee omalla tavallaan. Sisäiset motiivit ovat muodostuneet lapsuudessamme erilaisista kokemuksista. Sisäiset motiivit ohjaavat toimintaa. Niiden lisäksi toimintaa ohjaavat ulkopuoliset tavoitteet ja tilanteet. Ulkopuolisilla tavoitteilla ja tilanteilla tarkoitetaan summaa, jonka muodostavat omat odotukset ja muiden asettamat odotukset. Esimerkiksi työssä ulkopuoliset tavoitteet ovat valmiiksi asetettu. (Mayor & Risku 2015). Mayorin ja Riskun (2015) tekstissä KUVIO 1 kertoo ideaalitilanteen motivaation kannalta. Sisäisten motiivien ja ulkopuolisten tavoitteiden sekä tilanteiden ollessa tasapainossa keskenään, syntyy paras mahdollinen motivaatio. Motivaation ollessa hukassa, luultavasti sisäiset motiivit ja tarpeet eivät ole harmoniassa ulkopuolisten tavoitteiden ja tilanteiden kanssa. Tällöin motiivit ja tarpeet eivät tyydytä tarpeeksi, jolloin motivaatio kärsii. Esimerkkinä henkilö, joka kokee vahvaa autonomian tarvetta työssään. Ulkopuolisen tilanteen vuoksi henkilö joutuu kuitenkin olemaan mukana työssään erilaisissa ryhmätyöskentelytilanteissa. Henkilön sisäiset motiivit ja ulkopuoliset tilanteet eivät vastaa toisiaan, mistä seurauksena henkilö ei ole motivoitunut, mikä näkyy luultavasti ulospäin turhautumisena. Henkilö selviää kyllä tästä ristiriidasta, mutta se vaatii ylimääräistä tahdonvoimaa. Tilanne ei ole optimaalinen.

 

Yhteenvetona omalla kohdallani minun pitäisi saada tasapainoon omat sisäiset motiivini ja tarpeeni ulkopuolisten tavoitteiden ja tilanteiden kanssa. Paperilla tämä vaikuttaa hassun hauskan helpolta. Motiiveissani ja tarpeissani korostuvat riippumattomuus, järjestys, kunnia, status, voittaminen, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus ja mielenrauha. Ulkopuolisena tavoitteena minulla on suorittaa vaadittavat opinnot aikataulun mukaisesti. Huolehdin siis riittävästä ravinnosta ja liikunnasta. Järjestän itselleni tarvittavan määrän aikaa ja mahdollisimman hyvät olosuhteet, jossa voin saavuttaa mielenrauhan. Pakkaan takaraivooni olla paras kaikessa ja saada hyvät arvosanat. Ulkopuolisille tavoitteille ja tilanteille en mahda mitään, joten minun on vain asennoiduttava sisäisten motiivien ja tarpeitteni kautta.

 

Olen pohtinut myös syytä sille, miksi esseiden tekeminen tuntuu pakolliselta suoritukselta. Ratkaisuksi keksin sisäiset motiivit ja tarpeet. Kaipaisin luultavasti esseiden arviointeja samalla tapaan kuin kursseiltakin saa arvosanan. Pystyisin luultavasti motivoimaan itseäni paremmin arvosteluasteikon kautta, jolloin saisin konkreettista faktaa onnistumisestani. Tällä hetkellä palautetta esseistäni saan lähinnä valmentajaltani, mikä on arvokasta, mutta se ei välttämättä yksinään riitä. Jos en voi saada esseistäni niiden ansaitsemaa kunniaa, miksi panostaisin niihin? Tällä hetkellä esseiden kirjoittamisessa ainoa motivaattori on itseni ilmaisu. Olen löytänyt väylän tuoda esiin omia ajatuksiani enkä pelkää tuoda niitä julki tällä tavalla.

 

Ulkopuolisten tavoitteiden ja tilanteiden äärellä peilaan omaan tiimiini. Tiimioppimiseen pohjautuvassa koulutuksessa tiimillä on iso rooli kokonaiskuvassa. Voiko olla mahdollista, että tiimi ulkopuolisena vaikuttaa omaan motivaationi tasoon? Tiimimme elää tällä hetkellä tilanteessa, jossa päällisin puolin kaikki näyttää hienolta liikevaihtoennätyksineen, mutta sisällä tilanne ei ole niin hattarainen. Käymme edelleen keskustelua sitoutumisesta, läsnäolosta, tiimiytymisestä ja ennen kaikkea luottamuksesta. Yrityksen tehokkuutta, suorituskykyä ja motivaatiota lisää parhaiten luottamus. Työtyytyväisyyden mittareista tärkein on johdon ja työntekijöiden välinen luottamus. Vahvan luottamuksen omaavissa yrityksissä toiminta on tehokkaampaa yhteisönä, sitoutuminen on parempaa ja edellä mainittujen asioiden ansiosta tuloksellisuus on eri luokkaa kuin heikon luottamuksen omaavissa yrityksissä. (Piha 2017, 187). En ole niin varma tiimini luottamuksen tasosta. Tämä on vain minun tunnetilani. Makustelen ajatusta siitä, millainen motivaationi voisi olla, jos tiimimme luottamus olisi paremmalla tasolla.

 

Motivaationi edistäminen

 

Tehtävien jatkuva olemassaolo takaraivossani

Poistetaan saamattomuuden ja junnaamisen tunne mielestä. Saamattomuudella tarkoitetaan tunnetta siitä, kun tekee kaikennäköistä, mutta mikään ei oikeasti etene, mikä aiheuttaa tunteen, että ei saa mitään aikaiseksi eikä varsinkaan sitä, mitä olisi tarkoitus saada aikaiseksi (Torppa 2013.) Torpan (2013) mukaan saamattomuuteen voi vaikuttaa myös väsymys tai muut häiriötekijät kuten ilmoituksia jakava puhelin ja sähköposti. Junnaaminen kulkee käsi kädessä saamattomuuden kanssa. Käytännössä junnaava ihminen ei etene mihinkään, vaan velloo omissa ajatuksissaan tai jokin kommentti tai palaute voi laukaista junnaavan tunteen. Junnaaminen voi johtua myös omasta pelosta tarttua asioihin. Apuna junnaukseen on pilkkoa asiat pienempiin osiin, jolloin kynnys niiden tekemiseen madaltuu. (Torppa 2013).

 

Torpan (2013) vinkit saamattomuuden ja junnaamisen poistamiseen:

 

  • Pysähdy miettimään saamatonta olotilaa. Ehkä sillä hetkellä tekeekin jotain merkityksellistä esimerkiksi tiedonhakua, rakentaa ideaa tai aivot saa happea, mikä edistääkin työskentelyä
  • Työtehtävien listaaminen ja seuraaminen päivä-, viikko- ja kuukausitasolla -> tyydytys tehdyistä tehtävistä
  • Tee työtehtävät loppuun -> ei kannata jäädä roikkumaan työpisteen äärelle enää sen jälkeen
  • Keskity työhön 100 % ja tämän jälkeen vapaa-aikaan 100 %
  • Tee välillä toista työtehtävää ja palaa sen jälkeen junnaavaan työtehtävään
  • Hanki itsellesi ”kiire”, jolloin ei ole aikaa junnaamiseen
  • Junnaamisen hetkellä tee hetki jotain muuta -> siivoa, mene lenkille, tapaa ystävä

 

Etätyö

Tehdään etätyöstä uusi rutiini. Auttaa kummasti hyväksyä se tosiasia, että en voi tilanteelle mitään. Ainoa asia mille voin tehdä jotain, on oma asennoituminen tilanteeseen. Rutiinit ovat olennainen osa työtä. Työhön liittyvät rutiinit liittyvät aikatauluun, reittiin, matkustamiseen, tutun ympäristön havaitsemiseen viitenä päivänä viikossa, työpaikan oven avaaminen aamuisin antaa vihjeen siitä, että työpäivä on alkamassa ja päinvastoin oven sulkeminen tarkoittaa työpäivän päättymistä. Samanlaista rutiinia ei synny etätyössä automaattisesti, vaan se olisi hyvä luoda. Esimerkiksi etätyöpäivän voisi aloittaa aina aamulenkillä, aamupalahetkellä, laittautumisella ja työpisteen valmistelemisella, mikä antaa aivoille signaalia tulevasta työpäivästä koneen äärellä. (Haapakoski, Niemelä & Yrjölä 2020).

 

Haapakosken, Niemelän ja Yrjölän (2020) vinkit etätyöhön:

 

  • Itsetutkiskelu -> kuinka pitää huoli oman työkyvyn, vireystason ja motivaation ylläpitämisestä
  • Suunnittelu ja priorisointi -> aikatauluta työviikko
  • Oma-aloitteisuus -> yhteenkuuluvuus on yksi tärkeimmistä motivaation lähteistä ja etätöissä yhteenkuuluvuus kärsii eniten. Tiimin sisällä jokainen jäsen on vastuussa yhteenkuuluvuuden tunteesta, joten tähän on syytä kiinnittää huomiota. Yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsen voi vaalia osallistumalla, järjestämällä, kysymällä ja vastaamalla

 

Liian vähän aikaa, mutta niin paljon aikaa

Keskitytään läsnäoloon hetkessä. Tulevaisuus polttelee näpeissä eikä malttaisi odottaa sitä hetkeä, kun saa paperit käteen, mutta sitä ennen on vielä monta hetkeä jäljellä. Olisi hyvä tietoisesti sulkea hattaraunelmat hetkeksi pöytälaatikkoon ja keskittyä tähän hetkeen. Voin itse panostaa pakollisilta tuntuviin hetkiin tai vastavuoroisesti suorittaa ne käyttämättä niihin ylimääräistä energiaa. Se on oma valintani. Pitää punnita, mikä on minulle parasta. Käänteinen psykologia voisi toimia tässä ajattelun sopukoissa.

 

  • Mitä jos valittamisen sijaan keskittyisin siihen, mikä on hyvin?
  • Mitä jos pajojen väkinäinen tunnelma poistuisikin sillä, että tekisin itse peliliikkeen sen eteen?
  • Mitä jos ahdistava tunne opinnäytetyön tekemisestä johtuukin siitä, kun mietin liikaa?
  • Miksi turhaudun tehtävien vähyydestä, kun voisin nauttia vapaammasta elämäntilanteesta ja hyvin tehdystä työstä, mikä on tuonut minut tähän tilanteeseen?

Näitä kysymyksiä voisi jatkaa luultavasti loputtomiin, mutta uskon viestini menneen perille. On ilo huomata, että tilanne ei ehkä olekaan niin liisterinen ja tahmea, kuin olen itselleni antanut ymmärtää. En sano, että motivaationi olisi tämän esseen aikana kohonnut atmosfääriin, mutta uskon löytäneeni liukastetta, jota haluan ainakin kokeilla ja katsoa löytyykö tasapaino sisäisten motiivien ja tarpeiden sekä ulkoisten tavoitteiden ja tilanteiden välille.

 

 

LÄHTEET:

 

Haaapakoski, K., Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä – Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Helsinki: Alma Talent Oy. Luettu 15.3.2021. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/BAXBBXATHBCEE#kohta:L((e4)sn((e4)((20)et((e4)n((e4)/piste:t8g

 

Mayor, P. & Risku, M. 2015. Opas yksilölliseen motivointiin – 16 perustarvetta johtamisen apuna. Alma Talent Oy. Luettu 15.3.2021. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/IAIBEXCTEB#kohta:OPAS((20)YKSIL((d6)LLISEEN((20)MOTIVOINTIIN((20)/piste:b0

 

Piha, K. 2017. Konflikti päivässä – Kulttuuri ratkaisee yrityksen kohtalon. Helsinki: Alma Talent Oy. Luettu 15.3.2021. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/EAGBBXXTBBAED#kohta:KONFLIKTI((20)P((c4)IV((c4)SS((c4)((20)/piste:b4

 

Torppa, T. 2013. Yksin työskentelevän opas. Alma Talent Oy. Luettu 15.3.2021. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/BAJBBXXTBBAED#kohta:LIITTEET((20)(:LIITE((20)2((20)(:KUN((20)PUHUT((20)TY((d6)ST((c4)SI((20)/piste:b4

 

 

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close