Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Kohti johtajuutta



Kirjoittanut: Maria Välimäki - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kohti johtajuutta

Yrittäjyyden sekä tiimijohtajuuden opiskelut valinneena on täytynyt miettiä sitä, mihin suuntaan haluaa uraansa viedä. Proakatemialla on joukko uskomattoman lahjakkaita, innokkaita sekä rohkeita nuoria. Kaikkia meitä yhdistää jonkin sortin intohimo yrittäjyyteen sekä johtajuuteen. Toki jokaisella on oma polku, eikä ole kiveen kirjoitettu, että jokaisesta meistä tulisi tiimiä johtavia yrittäjiä. Näille on kuitenkin rakennettu ehdottomasti parhaat puitteet.

Olen tehnyt päätöksen siitä, että haluan rakentaa Proakatemian aikana itselleni pohjan johtajuuteen niin teoria, kuin käytännön tasolla. Käytännön oppimisen taso tulee itsensä johtamisen, projektipäällikön roolin sekä muiden johtotehtävien kautta. Haluan myös taustalle teoriapohjaa, jotta pystyn reflektoimaan oppimaani sekä löytämään uusia mielenkiintoisia työkaluja. Uskon vahvasti siihen, että itseään menestyksekkäästi johtava henkilö pystyy myös johtamaan muita. Tämän perustelen sillä, että itseään menestyksekkäästi johtaneen on täytynyt testata hyvät sekä huonot työkalut ensin itsensä kanssa ja hän on tietoinen mitä johtaminen vaatii. On myös helpompaa johtaa, kun tuntee omat heikkoudet sekä vahvuudet. Olen jo pidemmän aikaa käynyt läpi itseni johtamisprosessia ja nyt on aika alkaa keskittyä ulkoiseen johtamiseen.

Pekka Järvisen ’’Onnistu esimiehenä’’ on teos johtajuudesta, käsitellen johtamisen perustason elementtejä. Teoksessa käsitellään toimivaa työyhteisöä, esimieheltä vaadittuja elementtejä, muutoksen johtamista, sekä muita tärkeitä teemoja. Olen jo pidempään tarkastellut tiimimme bisnes leaderin, valmentajani sekä muiden johtotehtävissä olevien toimia pyrkien tunnistamaan heidän käyttämiään työkaluja. Pikkuhiljaa johtamisen lainalaisuudet alkavat paljastaa muotonsa. Teos auttoi minua avartamaan katsettani hieman laajemmin.

 

Mitä johtajan tulisi ottaa huomioon?

Johtajan olisi hyvä olla läsnä ja johdettavien helposti lähestyttävissä. Usein saattaa käydä niin, että johtajan asemassa oleva käyttää auktoriteettiaan yhteisölle epäeettisellä tavalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että johtaja suosii tiettyjä johdettaviaan, sulkeutuu omiin oloihinsa pakollisten tehtävien hoidettuaan tai yrittää johtaa pelolla tai kiristyksellä. Johtajalla tulisi olla kykyä sanoa viimeinen sana ja päättää hankalista asioista. Hänen tulisi myös käyttää valtaansa.

On tärkeää luoda avoin, motivoiva sekä kannustava työyhteisö. Tämän eteen täytyy tehdä töitä joka päivä. Yksittäiset saunaillat kerran kuukaudessa eivät paranna yhteisöllisyyttä. Yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena saunailloissa ristiriidat vain hankaloituvat, kun niitä pyritään selvittämään. Johtajan tulisi pitää pientä välimatkaa henkilökohtaisesti johdettaviinsa. Tämä siitä syystä, että intiimit sekä läheiset suhteen työntekijöihin voivat aiheuttaa pidemmän päälle hankalia konflikteja. Hankaluuksia voi myös tuottaa se, että työyhteisöstä ylennetään työntekijä johtaja asemaan. Tässä tilanteessa uuden johtajan tulisi esimerkiksi kohdella mahdollisia hyviä työkavereita samalla tavalla. Johtaja ei myöskään voi olla työyhteisönsä juorukello. Tämä vaatii itsekuria, sekä ymmärrystä inhimillisyydestä sekä konfliktien hoitamisesta. Johtajan työ on suurimmilta osin hyvin itsenäistä, jopa yksinäistä työtä. On hyvä ottaa huomioon oma jaksaminen. Johtajan tulisi olla tietoinen omista rajoistaan. Tästä syystä on myös hyvä osata johtaa itseään.

Olen huomannut, että jos projektilla ei ole johtohenkilöä, ei se liiku mihinkään tulokselliseen suuntaan. Johtajalla on vastuu siitä, että jokainen tietää oman tarkoituksensa yhteisessä päämäärässä. Johtajalla tulee siis olla tarkka käsitys siitä, mikä on yhteinen päämäärä. Lisäksi on tärkeää, että johdettavat, oli se sitten tiimi, joukkue tai ryhmä ovat motivoituneita tavoittelemaan oman panoksensa kautta tätä päämäärää. Johdettavien motivointi voi olla hankalaa ja siihen on niin monta tapaa, kuin on tapauksiakin. Yksi yksinkertainen ja helposti muistettava sääntö kuitenkin pitää kasassa motivoinnin periaatteet. Jokaisen johdettavan tulisi tuntea tekevänsä merkityksellistä työtä. Haasteena on kuitenkin se, miten saada jokainen johdettava löytämään merkityksen työstään. Joillekin toinen työ on merkityksellistä toisella tavalla ja toiselle toisella tavalla.

Olen huomannut pieniä merkkejä, jotka vaikuttavat yhteisöllisyyden syntyyn. Lukkopaini tiimimme on loistava esimerkki yhteisöllisyydestä. Valmentajamme puhuvat aina me- muodossa, eivätkä aseta itseään eriarvoiseen asemaan. Toki vyöarvot tuovat salille oman järjestyksensä, mutta järjestys ei ole muita alentavaa, vaan tuo selkeyttä niitä vaativiin tilanteisiin. Muuten tiimimme on kuin perhe, jossa valmentajat ovat omistautuneet niin omaan, kuin valmennettaviensa oppimiseen. Vaikka urheilulajeissa puhutaan usein oppilaista, tiimissämme puhutaan aina treenikavereista. Valmentajamme ovat olleet monessa vaikeassa tilanteessa tukena ja luoneet tätä kautta merkittävää luottamusta. Jos jollakin tiimistämme on ollut vaikeuksia, ei häntä ole jätetty yksin vaan heti pyritty antamaan paras mahdollinen tuki. Valmentajamme pyrkivät ottamaan jokaisen huomioon yksilötasolla ja antavat henkilökohtaista palautetta kaikille. Tiimimme ympärille on kehittynyt kulttuuri, jossa pidemmän aikaa treenanneet saavat pikkuhiljaa kehittyessään vastuuta uusien treenaajien oppimisesta sekä viihtymisestä. Jokainen vieras otetaan vastaan arvokkaasti sekä lämpimästi. Jokaisen vastuulla on tervehtiä uusia tuttavuuksia, ja näin hyvä ilmapiiri säilyy.

 

Miten ottaa opit käytäntöön?

Jokainen johtaja on oma persoonansa ja näistä opeista jää parhaiten käteen soveltamalla niitä itselle sopiviksi. Johtaja voisi valita työkaluja ja toimintatapoja, joita testaa tarkkaillessaan niiden toimivuutta. Mikäli toimintatapa ei toimi, voi sitä muuttaa kohti parempaa. Olisi hyvä tutkia uusia mahdollisuuksia ja näin kehittää johtamismuotoa, kuitenkaan tekemättä järisyttäviä muutoksia vähän väliä.

Johtaja voisi rakentaa itselleen tukiverkoston, mikäli jaksaminen alkaa olla kortilla. Tähän hyviä ehdokkaita voisi olla esimerkiksi puoliso, vanhemmat tai tulevaisuudessa vanhemmat lapset. Heidät voisi ohjeistaa toimimaan työkuorman kerääntyessä tietyllä tavalla. Ohjeistaa esimerkiksi helpoissa rutiinitehtävissä tai auttaa karsimaan ylimääräistä kuormaa. Tämä toimii parhaiten yrittäjillä, sillä palkattuna johtajan täytyy pitää yrityksen tiedot salassa.

Johtaja voisi yrittää ottaa kontaktia jokaiseen johdettavaansa kerran viikossa. Kysyä kuulumisia, työtehtävien etenemistä sekä mahdollista kehitystä. Keskustelun ei tarvitse olla usean tunnin mittainen kehityskeskustelu, vaan hetki joka rakentaa molemminpuolista luotettavuutta. Lisäksi johtajalla olisi hyvä olla suunnitelma siitä, minkälaista kulttuuria hän haluaa ylläpitää.

Jäin pohtimaan tiimissämme vaihtuvia bisnes leadereita, sekä heidän polkuansa tiiminjäsenestä johtoasemaan. Kuten yllä mainittu johtajan tulisi kohdella johdettaviaan tasapuolisesti. Suuressa tiimissä ongelmaksi muodostuu se, ettei kaikkiin välttämättä saa tiiminjäsenenä vahvaa perustavanlaatuista sidettä. Näin syntyy pienempiä tiimin sisällä toimivia tiimejä, joista muodostuu kaveriporukoita. Kun yksi näistä kavereista valitaan bisnes leaderiksi, mitä tapahtuu kaveriporukalle tai tiimin dynamiikalle? Onko team leader valmis ajattelemaan valintojaan tiimin kannalta? Mitä tilanne vaatii team leaderin näkökulmasta? Tähän aion kiinnittää huomiota seuraavan bisnes leaderin astuessa tehtäviensä pariin.

Loppuun vielä oma huomioni siitä, että tästä lähtien aion vaatia jokaiseen projektiin johon osallistun projektipäällikön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Johtajuus on monimutkaista työtä joka vaatii kantajaltaan laajakatseisuutta, joustavuutta sekä kykyä toimia erilaisissa konfliktitilanteissa.

 

Lähteet:

Onnistu esimiehenä, Pekka Järvinen 2002

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close