Kun aloitin opiskeluni Proakatemiassa kaksi vuotta sitten, minulla oli suuria suunnitelmia. Tiesin, että haluan johtaa projektia mahdollisimman pian, ja että mahdollisimman pian haluan kokeilla siipiäni myös business leaderina. Olen aina kokenut, että minussa asuu pieni tiiminvetäjä, joka ei ole vielä koskaan vain päässyt ulos harjoittelemaan. Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut mitään suurempia vastuutehtäviä, töissä tai koulussa.

Heti, kun olimme firman pistäneet pystyyn, toiminkin projektipäällikkönä. Monta juttua olisi näin jälkeenpäin ajateltuna voinut tehdä paremmin, ja monta juttua jäi kokeilematta. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että uskalsin lähteä johtamaan projektia niin nopeasti yrityksen perustamisen jälkeen. BL-jutut sen sijaan unohtuivat täysin ja ovat olleet unohdettuina tähän syksyyn saakka.

Jostakin syystä aloin ajatella, että tiimissämme on niin paljon hyviä tiiminvetäjäkandidaatteja, että minun on turha lähteä heidän kanssaan kilpailemaan. Ensin ajattelin vain, että minun aikani tulee kyllä. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin kyseenalaistaa koko business leaderiksi hakua, ja oikeastaan teinkin jo päätöksen, että ”antaa muiden johtaa, mä kerkeän kyllä myöhemminkin elämässäni”. Käsitykseni siitä, mitä kaikkea BL:n tehtävästä voisi oppia, sumentui ihan täysin.

Tänä syksynä pidin kehityskeskustelun valmentajamme Veijon kanssa. Hän kysyi, olenko ajatellut hakea business leaderiksi. Vastasin heti, että ”en todellakaan, ei oo mun juttu!” Onnekseni Veijo kyseenalaisti minua heti: miksi ajattelen näin? Miksi en haluaisi oppia kaikkea mahdollista tiimin vetämisestä opiskeluiden aikana, turvallisessa ympäristössä? Veijo sanoi, että näkee minut johtotehtävissä nopeastikin valmistumiseni jälkeen. Tämä sai minut todella ajattelemaan. Minäkin olen aina nähnyt itseni johtotehtävissä. Miksi olen hylännyt nämä ajatukset kokonaan ja suorastaan karttanut niitä viime aikoina? Olenko tosiaan niin epävarma omista taidoistani ja kyvystäni oppia, etten ole antanut itselleni mahdollisuutta edes harkita asiaa?

Olen Veijon kehityskeskustelun jälkeen pyöritellyt mielessäni ajatusta business leaderiksi hakemisesta ja kysellyt läheisimpien ystävieni ja perheeni mielipiteitä asiasta. Kaikki ovat sanoneet samaa: mitään ei häviä siinä, että hakee. On tärkeää, että on oikea syy hakemiselle: tietenkään pelkästään Veijon kehoituksesta ei kannata heti rynnätä mittelöihin mukaan. Muiden ihmisten kehoitukset ja tuki hakemiseen on kuitenkin ollut ihan ratkaiseva tekijä minulle: en vielä oman pääni sisällä usko, että varmasti pystyn. Tarvitsen jonkun kertomaan, että ”kyllä sä sen handlaat, kysyt vain apua aina kun tarvitsee ja uskot itseesi!”

Ensi viikon torstaina Hurmassa valitaan ensi kevään organisaatio. Tämän viikon torstaina keskustelimme siitä, millaisen organisaatiorakenteen haluamme ja tarvitsemme ensi kevääksi, ja tulimme siihen tulokseen, että johtoryhmä tulee koostumaan business leaderista ja HR:stä. Business leaderin tehtäviin kuuluu arjen pyörittäminen, aikataulutus ja informointi, sekä myynnin johtaminen ja valitun strategian toteuttaminen. Eli siis kaikki, mitä nyt johtamiseen yleensäkin kuuluu. Hurjaa! Iso pala kakkua olisi tarjolla. Minua melkein jopa hirvitti torstain keskustelu, koska tajusin, että tämän tiimi oikeasti tarvitsee ja vaatii paljon, ehkä jopa enemmän kuin koskaan aiemmin. Olemme oppineet vaatimaan johtamiselta ja toisiltamme ylipäänsä paljon, mikä on ihan mieletön juttu. Se asettaa kuitenkin suuret paineet ihmiselle, joka ei ole koskaan kunnolla johtanut ketään tai mitään. En aio kuitenkaan perääntyä: minulla on paljon opittavaa ja suuri halu päästä näyttämään muille ja ennen kaikkea itselleni, että pystyn tähän! Aion hakea paikkaa, ja jos niin hienosti kävisi, että sen saisin, aion käyttää kaiken avun mitä vain on tarjolla: haluan kuulla edellisiltä business leadereilta kaikki parhaat opit, tiimiltä kaiken siitä, mitä johtoryhmältä oikeasti odotetaan ja Veijolta kaiken, mitä hän odottaa minun oppivan puolessa vuodessa.

Jos käy niin, että en pääse Hurman seuraavaksi business leaderiksi, olen kuitenkin todennäköisesti todella ylpeä itsestäni ja siitä, että edes hain. Olen ylpeä jo nyt! Kuka tahansa pestiin valitaankaan, tulee varmasti tekemään kaikkensa tiimin ja oman oppinsa eteen. Jos minua ei valita, aion etsiä johtamiskokemuksia ja -oppeja jostakin muualta: nyt on sen aika, no matter what!