Minimalismi oli jo ennalta täysin tuttu käsite. Maallinen omaisuus vähennetään niin pieneksi kuin vain mahdollista, ja nautitaan vapaudesta, omistamisen tarpeesta vapautumisesta ja puhtaasta yksinkertaisuudesta. Kun on vähemmän tavaraa, on vähemmän murheita.

Näitä ajatuksia sana ’minimalismi’ herätti minussa ennen Kajon tiistaista pajaa. Ainoastaan omiin ennakkoluuloihini pohjautuva minimalismin määritelmä kiinnosti jollain tasolla, ja odotin mielenkiinnolla, miten aihe liittyy ja linkittyy Proakatemiaan. Linkkihän siellä todellakin on olemassa, mutta aivan erilainen kuin mitä luulin.

Mitä minimalismi sitten tarkoittaa?

Minimalismi käsitteenä tarkoittaa elämän ja asioiden yksinkertaistamista. Se ulottuu paljon laajemmalle skaalalle kuin vain oman kodin sisustamiseen tai kuvataiteeseen. Omat käsitykseni sanan merkitysestä kuvaavat paremmin askeettisuutta, jossa pyritään elämään ja asumaan niin niukasti kuin mahdollista, huolimatta siitä miten se heijastelee elämän muihin osa-alueisiin. Oman elämän hankaloittamisesta tässä ei ole kyse, päinvastoin.

Pajassa käsiteltiin minimalismia elämäntyylinä tai osana sitä. Tavoitteena on hankkiutua eroon niistä oikeasti turhista hömpötyksistä, jotta oma aika ja jaksaminen on mahdollista ohjata iloa ja merkitystä tuoviin asioihin. Käsittelen tässä esseessä minimalismia sekä yrityksen että yksilön näkökulmasta.

Kun oman elämän haasteet purkaa yksinkertaisempaan muotoon, ongelman juurisyihin on helpompi pureutua ja löytää lopulta vastaukset, jotka usein ovat aivan yhtä yksinkertaisia.

Yritysmaailmassa minimalismi näkyy ulkoisesti muun muassa logoissa. Simppelit, mieleenpainuvat muodot ja yhtiön nimen kirjoittamatta jättäminen ovat oiva esimerkki tästä. Lähestulkoon jokainen länsimaalainen tunnistanee Applen, McDonald’sin tai Niken logon maailmanlaajuisesti. Niissä ei ole mitään ylimääräistä, ne ovat karkeasti helppoja piirtää jopa muistikuvien varassa, ja muissa asiayhteyksissä logoa etäisesti muistuttavat muodot tuovat kyseisen yhtiön mieleen sekunnissa. Yksinkertainen suunnittelu toimii ja vetoaa ihmisiin.

Muistan lukeneeni, että McDonald’sin kultaisia kaaria on verrattu tunnettavuudessa jopa kristinuskon symboliin, ristiin. Tämä ei kuitenkaan perustu pelkästään minimalistiseen designiin sillä taustalla on paljon muutakin, mutta mieleenpainuvuudella ja pelkistämisellä on tässäkin selkeästi oma osansa.

Toinen minimalismin sovellus on visio. Kun yritys yksinkertaistaa visionsa, sen ymmärtämisessä ei ole vaikeuksia ja suurenkin konsernin tulevaisuuden tavoitteet on mahdollista tiivistää muutamaan sanaan. Tällöin myös tuotteiden ja palveluiden myynti helpottuu. Usein ihmiset ostavat tunteella ja perustelevat ostopäätöksensä järjellä. Kuluttajiin ei yleensä vetoa se MITÄ teet, vaan MIKSI teet juuri sitä. Kun tämä viilataan tiiviiseen muotoon, kauppa on helpompi perustella asiakkaalle. Monien yritysten visiot ovat mutkikkaita ja täynnä ympäripyöreää höttöä. Pahimmassa tapauksessa yritys itse on kadottanut visionsa, jolloin massasta ja nykypäivän ylitsepursuavasta tarjonnasta on lähes ylivoimaista erottua edukseen. Kun visio on yksinkertaiseen asuun puettu ja kristallinkirkas yritykselle itselleen, se on kirkas myös asiakkaille.

Yksilölle minimalismi tarkoittaa oman elämän muuttamista selkeämmäksi. Kun fyysisessä maailmassa ja mielen sopukoissa nostaa tärkeysjärjestyksessä korkeimmalle ne asiat, joilla on eniten merkitystä, monet pienet huolet katoavat kuin itsestään.

Materian ja tavaran haalimiseen auttaa usein niin kutsuttu 20/80-sääntö. Se tarkoittaa sitä, että 20 prosenttia tietystä asiasta tuo 80 prosenttia hyödystä. Vaatekaappisi sisällöstä 20 prosenttia on niitä vaatteita, joita käytät 80 prosenttia ajasta. Ensimmäiset 20 prosenttia suklaalevystä antaa 80 prosenttia koko suklaalevyn nautinnosta. 20 prosenttia yrityksen asiakkaista tuovat 80 prosenttia liikevaihdosta. Sovelluksia on loputtomasti, mutta yksi asia yhdistää näitä: Vähemmän on enemmän.

Yksinkertaistamisen voi kuitenkin viedä liian pitkälle. Esimerkkinä poliittinen populismi: jos suuria yhteiskunnallisia ongelmia yksinkertaistetaan liian pitkälle ja niihin esitetään radikaali, yksinkertainen ratkaisu, voivat seuraukset olla todella monimutkaisia ja reaktiot järkyttyneitä. Kaikkea ei voi yksinkertaistaa muutamaksi palikaksi suurissa ja kauas ulottuvissa järjestelmissä. Omien silmien kautta maailman katsominen vaatii aina vähintäänkin ripauksen empatiaa. Ihmisten tulee kyetä katsomaan asioita toisten näkökulmasta, ennen kuin suuriin haasteisiin voidaan edes alkaa esittää ratkaisuja.

Teknologian ja älylaitteiden vaikutus päivittäiseen elämään tuntuu olevan jokapäiväinen puheenaihe. Ihminen on laumaeläin, ja yksin jäämisen pelko on ohjelmoitu meihin kaikkiin. Sosiaalinen media kannustaa ja houkuttelee meitä olemaan jatkuvasti digitaalisesti läsnä ja tavoitettavissa. Kun haluat tietää, miten ystäväsi kesäloma sujui, enää ei edes tarvitse kysyä koska kaikki näkyy ruudun läpi julkaisuista ja tarinoista. Jos et ole muutamaan päivään paikalla sosiaalisen median alustoilla, sinulta saattaa mennä ohitse jotain tärkeää. Tästä käytetään termiä FOMO, eli fear of missing out – pelko siitä, että jää jostain paitsi.

Ei silti syytä huoleen. Toisinaan tekee vallan hyvää ottaa taukoa sosiaalisen median aktiivisesta seuraamisesta ja olla sataprosenttisesti läsnä juuri siinä hetkessä, missä juuri sillä hetkellä on. Pelko kääntyy iloksi ja vapaudeksi, ja FOMOsta tulee JOMO – joy of missing out.

Yksinkertaistaminen on valinta. Minimalismi on osa elämäntapaa siinä missä kasvissyönti, poliittinen kanta tai uskonnollinen vakaumuskin, ja nämä kaikki ovat vahvasti omaan arvomaailmaan pohjautuvia henkilökohtaisia asioita. Jos olet tyytyväinen elämään yksinkertaisuuden tuomassa vapaudessa, se on sinun asiasi. Omia arvojaan ei kuitenkaan pidä ottaa universaaleina totuuksina, joiden kuuluisi olla jokaisella ihmisellä juuri samat. Niiden tyrkyttäminen muille – arvotyrannian harjoittaminen – ei tee kenenkään oloa mukavaksi.

Minimalismissa parasta omasta näkökulmastani on yksi ydinarvoistani: vapaus. Merkityksettömiä ongelmia ja ylimääräistä tekemistä saa kyllä kerättyä itselleen tuosta vain. Kiireiset päivät voivat tuntua mukavilta ja työntäyteisiltä, mutta mitä jää jäljelle, kun karsitaan pois kaikki se, mikä ei vie sinua, unelmaasi tai projektiasi eteenpäin? 20 prosenttia työstä antaa lopulta 80 prosenttia tuloksesta.

Evision voisi hyötyä minimalismista yksilöiden hyvinvoinnin kautta. Kun tiimin jäsenten arki pyörii vahvasti merkityksellisissä asioissa, huolet vähenevät ja jokainen voi paremmin. Selkeys tuo jokaisen omat unelmat lähemmäksi ja tavoitteet konkreettisemmiksi. Niihin vaadittavat taidotkin tulevat selvemmiksi, mikä tehostaa työskentelyämme tiiminä.

Lähteet

Kajon paja 8.10.2019, pajan vetäjä Nuppu Laaksonen: Minimalismi