Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Mindfullness – mielen täyttämistä vai sen tyhjentämistä?



Kirjoittanut: Nina Irjala - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mindfullness tietoisuuden harjoittamisen taito
Timo Klemola
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kukaan meistä voi tuskin kieltää, etteikö tämän päivän työ- ja opiskeluelämän sekä tietoyhteiskunnan takia mielemme ole useasti täynnä…noh tietoa. Moni meistä on varmasti läpikäynyt kokemuksen siitä, kun pitäisi alkaa nukkumaan, mutta saman päivän työasiat ja huomisen huolet sekä lukemattomat muut seikat täyttävät ajatuksemme. Juuri silloin kun pitäisi pystyä hiljentymään, rauhoittumaan ja lepäämään. Toinen monelle meistä tuttu hetki on varmasti, kun pyrit rauhoittumaan jollakin itsellesi mieluisalla tavalla ja stressiajatukset valtaavat mielesi. Toisinaan työpäivän aikana on niin stressaantunut, että se alkaa aivan ahdistaa, tekisi vain heittää hanskat naulaan ja painua nukkumaan. Tässä oli vain muutama esimerkki siitä, miksi päätin lukea lisää mindfulness harjoituksista ja perehtyä asiaan tukeakseni omaa hyvinvointiani.

 

Mindfullnes on tietoisuuden harjoittamisen taitoa

 

Monet ihmiset ajattelevat mindfullness sanan kuullessaan, että se on jotakin humpuukia ja turhuutta. Itselleni on kuitenkin hyvin selvää, että mieli ja keho ovat toisiinsa saumattomasti sidottuja, joten mielenharjoittamisella on pakostikin psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymisen lisäksi myös kehollisia, fyysisiä ulottuvuuksia. Sosiaalialan opiskelijana minun on ehdottoman tärkeää vaalia kaikkia niitä itselläni toimivia keinoja, jotka ylläpitävät hyvinvointiani sekä terveyttäni työssä, joka on hyvin kuormittavaa ja jossa sijaistraumatisoituminen sekä myötätuntouupuminen ovat liian monelle ammattilaiselle arkipäivää. Siksi tutkin asiaa lukemalla kirjan tästä tietoisuuden harjoittamisen taidosta.

Filosofian tohtori ja dosentti Timo Klemola avaa kirjassaan hieman merkitystä mindfullnessin takana. Me havaitsemme maailman aisteissamme, ymmärrämme mitä havaitsemme ja toiminne tämän ymmärryksen mukaan. Hidastamalla tätä yleensä niin nopeaa prosessia, voimme tiedostaa itse prosessin ja sitä kautta vaikuttaa omiin käyttäytymismalleihimme, meidän omiin toimintatapoihimme. (Klemola, T. 2013, 10.)

Mindfullness harjoitusten historia on buddhalaisessa psykologiassa. Se on itseasiassa yksi buddhalaisen psykologian peruskäsitteistä ja sisältää jo itsessään käsityksen tietoisuuden luonteesta ja erityisesti sen harjoitettavuudesta (Klemola 2013, 15). Buddhalaisessa psykologiassa mielen ajatellaan tuottavan jatkuvasti virheitä tiedostamisprosessissaan, kun taas länsimaisessa kulttuurissa ajatellaan perinteisesti, että mieli tuottaa meille lähtökohtaisesti oikeaa tulkintaa ympäröivästä ja sisäisestä maailmastamme. Buddhalaisessa perinteessä tätä osataan kuvata omia verbaalisia kykyjäni osuvammin. Yksi on lammen pinta, joka heijastaa kuun kuvajaista. Mieli on kuin tämä lammen pinta. Koska lammen pinta on jatkuvassa liikkeessä, tuuli synnyttää siinä väreilyä, lampi ei kykene heijastamaan kuun kuvajaista oikein. Jotta kuu heijastuisi lammesta ilman vääristymiä, pinnan pitää antaa tyyntyä. (Klemola 2013, 16.) Eittämättä kaikki meistä haluaisivat olla tekoineen, puheineen ja ajatuksineen työssä ja vapaa-ajalla niin tietoisesti läsnä, että lammen pinta olisi aina tyyni?

 

Mitä mindfullness harjoitus sitten käytännössä on?

 

Mindfullnessiin perehtyvä huomaa pian, että se menee syvälle itämaiseen kulttuuriin sekä buddhalaiseen psykologiaan. Vaikka et haluaisikaan tietää sen syvällisemmin harjoituksen taustoista, se voi silti auttaa ketä tahansa meistä esim. stressinhallinnan, henkisen kasvun ja pysähtymisen taidon kanssa. Näissä harjoituksissa kaiken ydin harjoitteleminen. Pitkäjänteisyys palkitaan, ihan niin kuin silloin kun viimeksi opettelit jonkin uuden taidon.

Harjoituksella pyritään oppimaan hidastaan tiedostamisenprosessiamme. Tiedostamisprosessin hidastaminen synnyttää siis mahdollisesti paremman kuvan kohteesta: pyrimme näkemään todellisuuden sellaisena kuin se on, emmekä sellaisena, millaiseksi ennakkokäsityksemme sen värittävät (Klemola 2013, 27). Kirjassaan Klemola esittää kahdeksan keskeisintä tavoitetta, joita hänen mindfullness kursseillaan lähestytään: etäännyttämisen taito, läsnäolon taito, hyväksymisen taito, tietoisen valitsemisen taito, omien arvojen pohtiminen ja tunnistaminen, kehon optimaalinen rakenne, asento -asenne, hengityksen viljeleminen ja voimapaikka sekä eheyttävä liike. En tässä esseessä avaa näitä kuitenkaan sen enempää.

Klemola kuvaa kirjassaan neljää perustavaa tietoisuuden aspektia, joita hän kutsuu nimellä Ykä, Kake, Pera ja Mä. Lyhyesti avattuna Ykällä tarkoitetaan sisäistä egoamme, joka on lähes alituisesti äänessä. Se on se tietoisuuden aspekti, joka nukkumaan käydessäsi estää unen tulemisen stressiajatuksilla. Kakella hän tarkoittaa kehon aistimusta, kehotietoisuuttamme. Peralla hän tarkoittaa mielemme hiljaisuutta, joka on mielemme toiminnan konteksti. Pera on eräänlainen tietoisuuden perusta. Klemolan Mä on havainnoiva tietoisuutemme, havainnoivan itsen näkökulma. Seuraavaksi kerron lyhyesti, miten nämä neljä kaveria liittyvät mindfullness harjoitukseen.

Lyhyt esimerkki helposta harjoituksesta: istut tyynyn päälle jalat lootus asennossa ja kädet lasketaan syliin erään symbolin mukaisesti. Asennon on tarkoitus olla vakaa, ikään kuin jokin naru vetäisi sinua päästä ryhtiin. Silmät puoli kiinni aloitetaan hengittämään keskittyneesti sisään ja ulos. Tässä tarkoituksena on hengittää ns. vatsahengitystä, siis palleaan saakka. Hengitettäessä ulos lasketaan ääneen ”yyyk”, ja sisään hengitettäessä ”kssii”. Ajatuksena on keskittyä hengittämiseen ja 1-10 laskemiseen. Kun mieli alkaa vaeltamaan, palataan aloittamaan laskeminen alusta. Tämä on aluksi kestoltaan noin 10 minuutin pituinen harjoitus. Tehtyäni itse harjoituksen, hyvin stressanneen päivän ja iltatöiden jälkeen, olin täysin rentoutunut.

Kun laskeminen keskeytyy ajatuksen siirtyessä ”mitä tänään syötäisiin” tai ”olikohan se huominen palaveri yhdeksältä” osastolle, on edellä esitelty Ykä ottanut vallan. Kun keskeytät nämä ajatukset ja siirryt takaisin ajattelemaan hengitystäsi, kehoasi ja laskemista, on Mä siirtänyt tietoisuutesi ns. takaisin raiteilleen. Kake on hengitysliikkeesi, se kehotietoisuus, jonka avulla keskityt kehosi tietoisuuteen. Kun olet tehnyt harjoituksia niin pitkään, että et enää laske hengityksesi aikana, vaan teet sen hiljaisuudessa huomioiden vain kehoasi ja hengitystäsi Ykä ikään kuin katoaa. Siis se, joka suoritti laskemisen. Se hiljaisuus mitä jää jäljelle on Pera. Ja sitä harjoituksella tavoitellaan.

Itse koin jo muutaman harjoituksen auttavan minua stressinhallinnan kanssa. Iltaisin tehtynä eräänlainen rauha valtasi minut enkä ollut normaaliin verrattuna huomannut tätä eroa aikaisemmin. Tarkoituksenani on tutustua tähän metodiin lähemminkin, koska koen että kaikki se mikä lisää kokonaisvaltaista hyvinvointiani, terveyttäni sekä itsetuntemustani on ehdottoman tärkeää pitää elämässään. Minä, niin kuin varmasti suurin osa meistä, haluan olla mahdollisimman hyvä työntekijä, yrittäjä, opiskelija, sisko, puoliso, tytär ja ihminen elämäni aikana.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close