Minä johtajana

Johdanto

Hyvän johtajuuden suorittamiseen on olemassa useita vaatimuksia ja suosituksia, joissa kaikissa yhdistyy inhimillisyys. Hyvän ja kehittyvän johtajan erottaa tapa tulkita tilanteita, omaa asemaansa ja kunnioitustaan itseään kohtaan suhteessa muihin. Hyvän johtajan tulee pystyä tehokkaaseen yhteistyöhön, olla hyvä kommunikoimaan, olla tuottava ja tuloshakuinen sekä rohkaista muita. Edeltävään lauseeseen voisimme vaihtaa johtajan tilalle ”hyvän tiimipelaajan” ja vaatimukset pysyisivät kuitenkin samoina. Tiimipelaajan ja johtajan välissä on kuitenkin ero, joka on niin kutsuttu peiliefekti. Työyhteisö toimii peilinä johtajan toiminnalle. Kun johtaja pystyy myöntämään virheensä ja kantamaan niistä vastuun, toimivat myös muut samoin rakentaen samalla avointa ja psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Hyvä johtaja on valmis hommiin ja on ahkera, jos odottaa tiimiltään samaa.

Sitra kokosi yhteen Leadership under Complexity -työpajan pohtimia 11 toimivinta johtamiskäytäntöä. (https://www.sitra.fi/artikkelit/11-hyvan-johtajan-ominaisuutta/ )

Hyvä johtaja

1. Kuuntelee aktiivisesti
2. Mahdollistaa riskien ottamisen ja uusien ratkaisujen kokeilemisen
3. Huomioi kontekstin määrittelemällä ja muotoilemalla vaikeita ongelmia uudelleen sitä mukaa, kun ymmärrys niistä lisääntyy
4. Työskentelee yhteistyössä organisaatioiden ja ryhmittymien rajojen yli ongelmien voittamiseksi
5. Toimii monitieteisesti ja asettaa johtamisessa prosessitaidot erityisosaamisen edelle. (Johtajalla itsellään ei tarvitse olla kaikessa erityisosaamista, vaan pikemminkin kykyä koota se monialaiselta tiimiltään.)
6. Kehittää kulttuurisensitiivisyyttä esimerkiksi hyödyntämällä sellaisten ihmisten taitoja, jotka ovat asuneet useissa eri maissa tai työskennelleet sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa
7. Ei tee johtopäätöksiä hätiköidysti vaan hyväksyy monimerkityksisyyden ja tekee ratkaisut harkitusti tietoon perustuen
8. Puolustaa oikeudenmukaisuuden periaatteita ja on niiden suhteen täsmällinen ja läpinäkyvä
9. Kykenee suodattamaan epävarmuutta, joka voisi muuten hillitä aloitteiden tekemistä
10. Luottaa yhteisöihin, kykenee delegoimaan ja hyväksyy itsenäisesti organisoituvat tiimit
11. Kyseenalaistaa ja haastaa sääntöjä eikä anna niiden kehittyä joustamattomiksi kaavamaisuuksiksi

Hyvästä johtajuudesta on paljon kirjallisuutta, artikkeleita ja seminaareja, joiden pohjalta oma kuvani johtamisesta ja johtajuudesta on muovautunut.

Tärkeintä minulle

Minulle ensisijaisen tärkeätä johtajuudessani on kommunikointi. Hyvällä kommunikoinnilla saa paljon anteeksi ja ennakoitua asioita. Kuuntelen herkeämättä tiimimme ajatuksia, kehitysideoita ja huomioita kirjoittaen samalla muistiinpanoja, etteivät ne jäisi käyttämättä. Haastan heidän ajatuksiaan ja pyydän laajempia tarkasteluita, säilyttäen kuitenkin innon ideassa. Kun jokaisella on tilaisuus puhua ja vaikuttaa, voidaan kehittyä ja kehittää yhdessä. Tämän kaiken pohjana toimii, että johtaja voi puhua avoimesti ja näyttää esimerkkiä luottamisesta sekä rehellisyydestä.

Minun on ollut vaikea myöntää virheitäni ja olen kokenut epäonnistuneeni, jos en ole tiennyt esimerkiksi, milloin huolto tulee. Olen omassa pienessä päässäni luonut kuvan johtajasta, joka ei pelkää mitään, on kylmä ja määrätietoinen eikä tee virheitä. Tätä on ikävä myöntää, mutta toimiessani BL roolissa, pyrin tähän. Olin epävarma itsestäni, tehtävänkuvastani sekä tarkoituksestani, joka heijastui kaikkeen toimintaani sekä tietenkin tiimiin. Henkisen kasvuni myötä olen ymmärtänyt, ettei minun tule olla mitään muuta kuin, mitä jo olen. Minun on sen lisäksi osattava kommunikoida avoimesti omista mietteistäni ja tehtävä yhteistyötä tiimin kanssa.

Olen löytänyt viime kuukausina itselleni aivan uuden kohteen arvostaa – autonominen työyhteisö. En aiemmin osannut, halunnut tai uskaltanut delegoida ja uskoin, että varminta olisi tehdä kaikki itse ja oleellisimpana osana minun tulisi olla kaikesta tietoinen tai omalla tavallani mukana asiassa. Olen itse haastatellut ja palkannut jokaisen tiimiimme, joten minun on ollut pakko nähdä tai aistia heidän potentiaalinsa. Seuraavana askeleena tulee kuitenkin luottamus. Minun on luotettava jokaiseen, vaikkei he ole käyneet vielä muuta kuin perehdytyksen. Ajan saatossa lisäsin jokaisen vastuuta ja toimialuetta. Meillä jokainen pääsee mukaan kehittämään ja kaikki saavat tehdä kokeilla. Olemme yhdessä käyneet läpi, mitä kokeiluita saa tehdä ja mitä ei, jolloin kenenkään ei tarvitse pyytää lupaa ja minun on helpompi antaa lupa, jos minulle soitetaan varmistaakseen toimiiko oikein.

”Paras työyhteisö on itsenäinen muiden kanssa.”

Johtajuus ei katso ikää vaan asennetta

Suurin epävarmuuteni johtajuuteen on ollut omassa päässäni muodostettu ajatus auktoriteetista. Olen pitkään ajatellut, että johtaja on vanhempi ja viisaampi kuin muut. Loppupeleissä johtaja voi olla kuka vain iästä ja viisaudesta huolimatta, kunhan hän omaa taidot työskennellä ihmisten kanssa ja pystyy kantamaan vastuun.

Olen kasvanut henkisesti aimo loikan, joka toivottavasti myös näkyy. Ajattelen nykyään selkeämmin monimutkaisempiakin kokonaisuuksia ja olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Kunnioitan jokaista työntekijäämme ja luotan heihin täysin. Olen ymmärtänyt, että on parempi antaa ammattilaisten hoitaa pieni kuva, jolloin voin itse keskittyä suuremman kuvan maalaamiseen. Olen oppinut myös, osittain poikkeuksellisen kevään myötä, etten voi vaikuttaa kaikkiin tilanteisiin. Tilanteita tulee ja menee, eikä niillä ole syytä itseään rasittaa, jos ne eivät koske henkilökemioita tai suurempaa ongelmakohtaa. Ei ole syytä laiskistua vaan priorisoida.

Keskityn todella paljon ulosantiini, kuten äänensävyyn ja sanavalintoihin säilyttäen oman persoonani kuitenkin pelissä. En koe tarpeelliseksi esittää mitään, vaan ennemminkin hillitä impulsiivisia purkauksia. Koen itselleni toimivaksi olla työntekijöille avoin ja erehtyväinen, mutta silti varma ja päättäväinen.

Tavoitteet ja kehityskohteet

Olen saanut paljon kiitosta ”pomomaisuudestani”, joten olen varmasti oikealla tiellä. Seuraavat stepit johtajuuteni kehittämiseen on sidoksissa henkiseen kasvuuni oppia oikeudenmukaiseksi. Uskon vahvasti oman arvomaailmani olevan muokkaus vaiheessa, jonka vuoksi päätöksen teko ei tunnu pohjautuvan mihinkään, ja haluan yhä miellyttää vähän kaikkia. Tähän on vahvasti sidoksissa johdonmukaisuus ja luen Aki Hintsan ”Voittamisen anatomia” kirjan vielä uudestaan läpi uusin silmin, jos nappaisin nyt erilaisia ajatuksia kuin vuosi sitten. Ammatillisessa mielessä haluan kehittyä tulevan vuoden aikana uran tukemisessa ja tavoitteellisuudessa.