Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Minä ja tiimityö vai minä tiimityössä?



Kirjoittanut: Sanna Tahlo - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tiimityö alkaa luottamuksen rakentamisella. Paras tapa rakentaa luottamusta on ottaa riski ja laskea omaa suojamuuriaan. – Patrick Lencioni

Yksin voimme tehdä niin vähän, mutta yhdessä niin paljon. – Helen Keller

Miksi yksilösuorittaja valitsee tiimin? Luen ja kirjoitan paljon näkökulmana minä itse, koska silloin koen pääseväni aiheessa kaikista syvimmälle, teen niin myös nyt. Ryhmä- ja tiimityöt työ-, koulu- ja harrastuselämässä ovat sujuneet aina hyvin, mutta koen silti olevani yksilösuorittaja. Nautin, kun saan työskennellä yksin, täysin omien aikataulujen mukaan ja rauhassa. Miksi kuitenkin valitsin omaksi 3,5 vuoden polukseni koulun, jossa opiskelen tiimissä? Teen nyt asioita yhdessä, itselleni ja tiimilleni yhteisillä pelisäännöillä, en vain omilla säännöilläni ja vain itselleni. Minusta on erittäin kiinnostavaa selvittää, mitä kaikkea tiimin voimin voi saada aikaa. Niin kuin kirjassakin lainattiin Helen Kelleriä, yksin voimme tehdä niin vähän, mutta yhdessä niin paljon. Minusta on myös kiinnostavaa haastaa itseäni – miksei minusta voisi tulla menestynyttä tiimipelaajaa, miksen voisi opetella uusia toimintapoja ja miksen voisi opetella ajattelemaan ja työskentelemään paremmin? Haluan haastaa itseäni ja asettaa itselleni tavoitteeksi olla parempi.

Onnistu tiimityössä (Salminen 2014) on oiva teos tarkastella ja opiskella tiimityöstä, myös niin, että valitsee oman itsensä näkökulmaksi. Paljastan, että useampi ihminen on myös minulle suositellut kirjaa.

Mikä on tiimi? Entäpä huipputiimi? Tiimillä tarkoitetaan sellaista työyhteisöä, jotka ovat sitoutuneet toimimaan yhdessä jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Huipputiimin jäsenet puhaltavat yhteen hiileen, työ etenee rivakasti, ristiriitoja osataan ratkaista ja henkilökohtaiset kahnaukset loistavat poissaolollaan. Huipputiimi loistaa myös ulospäin. (Salminen 2014).

Minunkin on siis haastettava itseäni ja asetettava itselleni tavoitteita, mutta myös luovuttava niistä. Jos haluan olla paras mahdollinen tiimipelajaa ja haluan olla osa huipputiimiä, on minun luovuttava joistain omista tavoitteista ja siirtyä osaksi tiimin yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi en voi aikatauluttaa työviikkoani yksin, itselleni. Minun on sitouduttava tiimin yhteisiin, yhdessä sovittuihin aikatauluihin ja luottaa siihen, että niitä noudatetaan.

Salminen (2014, 43) kertoo tiimin kehitysvaiheista. Päähäni tuli heti ajatus ihmisen elämänkaaren kehityskriiseistä – sama juttu. Kaikki kriisit eivät ole negatiivisia, ne vaativat vaan käsittelyä ja jotkut vievät enemmän aikaa kuin toiset, jokaisen kriisin jälkeen päästään eteenpäin. Tällä hetkellä, kun kirjoitan tätä esseetä, tiimimme on vielä perustamisvaiheessa. Salminen kutsuisi tiimiämme toistaiseksi vielä tiimiaihioksi, opettelemme tuntemaan toisemme ja ymmärtämään roolimme sekä syvennämme ajatusta yhteisistä päämääristä ja tavoitteista. Tässä vaiheessa on myös tärkeää luoda aitoa vuorovaikutusta tiimin jäsenten kesken pohtimalla muun muassa päämääriä, sitoumuksia ja vastuuta. Mitä se tarkoittaa minulle? Kirjassa lainattiin myös Patrick Lencionin sitaattia, tiimityö alkaa luottamuksen rakentamisella, paras tapa rakentaa luottamusta on ottaa riski ja laskea omaa suojamuuriaan. Minun on uskallettava, ei vain olla täysin rehellinen, mutta myös luottaa. On tärkeää, että uskallan sanoa ajatukseni ja kertoa myös itsestäni. En välttämättä aina halua jakaa edes omia iloisia kokemuksia tai ajatuksiani, mutta siinäkin olen haastanut itseni pienillä teoilla ja päätöksillä. Huipputiimin saavuttamiseksi voi mennä vuosia, mutta omien ja tiimin tavotteiden avulla olemme aina pienen askeleen lähempänä.

Annan sitoutumisen ja luottamuksen, mutta Salminenkin (2014, 57) kysyy vielä, että mitä hyötyä tiimistä on sen jäsenille? Jokaisella meillä on omia tavoitteita ja tiimi voi olla avain niiden saavuttamiseksi. Tiimin voima perustuu erikoistumiseen, jokaisen tiimin jäsenen ei tarvitse osata kaikkea itseä. Tiimin jäsen voi luottaa siihen, että joku muu tiimin jäsen osaa hoitaa tehtävän. Tiimitoiminta antaa jäsenilleen mahdollisuuden erikoistua, mutta samalla hahmittaa työnsä osana laajempaa kokonaisuutta, se antaa myös tukea ja tuottaa hyvinvointia. (Salminen 2014).

Miten siis opin paremmaksi tiimipelaajaksi ja kasvan osaksi tiimiä? Mitä minun on osattava? Salminen (2014, 72) listaa tarvittavia taitoja, vuorovaikutustaidot, taito motivoitua ryhmätyöhön, taito työskennellä ryhmässä, kokousosaaminen, itsensä johtamisen taidot. Edellämainituista koe itsensä johtamisen kaiken lähtökohtana itselleni, minun on harjoiteltava tunnistamaan omat asenteeni ja tunteeni sekä pystyä myös muokkaamaan niitä. Minun pitää opetella ajattelemaan itsenäiseti, mutta silti kuunnella muita. Palautteen antamista ja vastaanottamista pitää harjoitella, malttia ja pitkäjänteisyyttä. Minun pitää oppia asettamaan itselleni selkeitä päämääriä. Salminen (2014, 117) kertoo, että voidaksemme johtaa itseämme, meidän on tiedettävä mitä haluamme. Se on mielestäni todella vaikeaa, tietää mitä haluaa. Pitää opetella pysähtymään ja miettimään, mitä haluaa. Mutta siinä onkin tavoite, joka viä itseä ja tiimiä eteenpäin, oppia johtamaan itseään paremmin.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close