Tampere
28 Jan, Thursday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Minä itseni keskiössä



Kirjoittanut: Iida Koskinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Elämän Paradoksit
Tommy Hellsten
valmennus
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Minä itseni keskiössä

 

 

Johdanto

 

Ihmisen vahvuus löytyy tavasta kantaa heikkoutta. Jokainen ihminen on rajallinen, eikä pysty kaikkeen. Jokaisella on siis heikkouksia. Ne voivat olla taitoja, joita ei ole kehitetty tai ihmiseen itseensä kätkettyjä rajallisuuksia. Vahvuus monesti löytyykin heikkoudesta. Yleisesti se ymmärretään työn imuna opetella uutta ja tulla aiheen asiantuntijaksi, mutta tosiasiassa heikkouksien löytäminen ja tunnistaminen on jo itsessään vahvuus. Kun ihmisestä näkyy heikkous, hän on todellinen. Silloin hän on hyväksynyt itsensä ja uskaltaa tuoda itsensä kokonaisena vajavaisena ihmisolentona esille. Heikkouden myöntäminen ja näyttäminen vaatii nöyryyttä. Nöyryyttä, joka ei pois sulje kunnianhimoa ja uteliaisuutta. Tämä nöyryys, jolla ihminen kohdataan ihmisenä ja hänet otetaan vakavasti turhaa sinisilmäisyyttä välttäen, on vahvuus. Eli heikkous on vahvuus, koska heikkoudet näkyvät nöyrillä ja nöyryys on vahvuutta. (Hellsten 2012)

 

Itsetutkiskelu vie paljon voimia ja tunteja. Sitä voi kuitenkin harjoitella itsemyötätunnon avulla, jossa itselle ollaan lempeitä. Se toimii väylänä ymmärtää itseään paremmin ja oppia tulemaan toimeen itsensä kanssa, joka on tärkeintä maailmassa. Henkilö kenen kanssa jakaa koko elämän aina ensimmäisestä rääkäisystä viimeiseen hengen vetoon, on se henkilö, kuka itse olet. (Könönen 2020)

 

Itsemyötätunto

 

”Kun yritän vain selviytyä, piilotan jonkun osan itsessäni – myös itseltäni.” – Reija Könönen 2020

 

Itsemyötätunto on ihmisen kohtaamista lempeästi ja se ihminen olet sinä itse. Usein tavasta moittia ja sättiä itseämme puuttuu sosiaalinen filtteri, joka virittäytyy automaattisesti, kun ajatukset sanoitetaan ääneen väkijoukossa. Itsemyötätuntoa tutkivat kohtaavat jatkuvasti tilanteita, joissa ihmiset puhuvat itselleen tavalla, jota he eivät suvaitsisivat puhuttavan heidän läheisilleen. Tommy Hellstenin kirjassa käsitellään, että ihmisessä on kaikki sisällä valmiiksi, kun syntyy maailmaan. Sanat saavat ne vain näkymään. Negatiivisuus levittää negatiivisuutta ja positiivisuus positiivisuutta. Eli negatiiviset sanat itselle muokkaavat ihmisestä negatiivisuuden lähettejä. Usein uskotaan, että vain itsevihalla ja ruoskimalla saavutetaan kunnianhimoisia tavoitteita, joka on totta, mutta se sisältää synkän varjopuolen. Ruoskimalla itseään ei voi elää onnellista elämää, sillä kamppailet jatkuvasti tärkeimmän ihmissuhteesi kanssa.

 

 

Hyödyt

 

Itsemyötätunnon hyötyjä on tutkittu paljon, eikä näiden hyötyjen esillä ollessa halua olla yrittämättä parantaa itsemyötätuntoaan edes hitusen.

 

Itsemyötätuntoa pidetään pehmona aiheena ja uskotaan, että minä lempeyden vuoksi rimaa joudutaan laskemaan. Se ei tosiasiassa ole näin. Itseään kunnioittavat ovat tutkijoiden mukaan vähintäänkin yhtä kunnianhimoisia ja saavuttavat tavoitteitaan, kuin itseään rankaisevat. Uskomme myös, että virheistä täytyy kärsiä oppiakseen, mutta tärkeämpää on tilanteen ymmärrys ja siitä eteenpäin pääseminen, jota minä lempeys kannustaa. Minä lempeys auttaa kohtaamaan vastoinkäymisiä niistä lannistumatta, vaan vahvistaen kykyä oppia virheistämme. Itsemyötätunto lisää uteliaisuutta ja sisäistä motivaatiota, puhumattakaan tehokkuuden ja luovuuden lisäämisestä, kun ihminen voi kokonaisuutena hyvin. Itsemyötätunto ei ole siis päähän taputtamista, vaan asioiden saattamista oikeisiin mittasuhteisiin ja itsensä hyväksymistä epätäydellisenä yksilönä.

 

 

Harjoitus

 

Kaikkea voi harjoitella ja itsemyötätunnon harjoittelu voi alkuun tuntua hölmöltä. Könönen muistutti valmennuksessaan, ettei ole väärin huvittua harjoituksesta, mutta kannattaa yrittää. Harjoituksissa tärkeintä on olla läsnä itselle, olla inhimillinen sekä lempeä itseään kohtaan.

 

Jokainen harjoittaa itsemyötätuntoa jo jollakin asteella tiedostamatta sitä. Kun on stressaantunut tai surullinen, löytyy jokaisella yksilöllisiä keinoja purkaa tunnetta. Yksi lähtee luontoon, toinen kokkaa ja kolmas käpertyy peiton alle päiväunille. Nämä ovat jo itsessään keinoja parantaa minä lempeyttä, jossa tunteet hyväksytään ja itselle ollaan armollisia. Tunteet ovat ohi meneviä, joten niitä on turha kirota. Ota aikaa itselle, anna tunteen tulla ja päästä se menemään.

 

Itsemyötätunto harjoituksen voit tehdä myös päivittäin seuraavasti: Nosta kätesi sydämen päälle, reidelle tai toisen käden päälle – kosketa itseäsi. Sulje silmät ja hengitä syvään. Tunnista tunne, joka on sisälläsi. Kerro itsellesi mitä tarvitset. Voit puhua ääneen tai ajatella sanat mielessäsi, mutta muista olla lempeä. Hengitä vielä muutaman kerran syvään ja anna mielesi rauhoittua. Näin olet valmis jatkamaan stressaavaa tehtävää tai normaalia päivää avoimemmin mielin. (Könönen 2020)

 

 

Lähteet:

Hellsten, Tommy: Elämän paradoksit. Helsinki:Kirjapaja, 2012

”Itsemyötätunnolla parempaa bisnestä” -valmennus, MARK. 9.12.2020. Reija Könönen.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close