Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Millaista peliä sä pelaat?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Organisaatiokulttuuri on noussut omissa piireissä kuumaksi perunaksi etenkin johtamisen osalta. Kaiken aktiivisen johtamisen, työstämisen ja keskustelun jälkeen organisaatiossa vallitseva kulttuuri on se, mikä määrittää mitä tapahtuu poissa valvovan silmän alta. Eikä kulttuuria voi rakentaa vain ylhäältä alaspäin. Sen jäsenet ja osalliset tulkkaavat, käsittelevät, muokkaavat ja soveltavat heille syötettyjä vaikutteita ja muodostavat niistä pikkuhiljaa yhteisen näkemyksensä yhteisön “luonnonlaeista”. Millaisia sosiaalisia normeja yhteisössä vaikuttaa, miten vuorovaikutus toimii, miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan.

Yrityksen tai yhteisön kulttuurista on itselle toistaiseksi tuntemattomassa lähteessä sanottu, että sen rakentamiseen menee noin 7 kuukautta ja olemassa olevan kulttuurin muokkaamiseen menee 6 – 8 vuotta. Jos sun ympäristössä hyvän ja toimivan kulttuurin luomisessa on onnistuttu ekalla kerralla, niin lottovoitto. Mutta tässä tehostuksen aikakaudella yritysostojen ja organisaatioyhdistymisten mukana moni yhteisö joutuu pakkotörmäytetyks kulttuurisekoitukseen.

Niin kauan kun on edes kaksi ihmistä vuorovaikutuksessa, rakentuu heidän välilleen kulttuuria, yhteistä toimintamallia siitä, mikä heille on normaalia ja tavallista. Siitä ei pääse eroon, vaikka yrittäis. Ei niin kauan kun meidän muisti pelittää ja meidän aivojen neuroplastisuus pyrkii yhdistämään kaiken uuden tiedon johonkin vanhaan. Tästä vaihtoehtoista skenaarioo Netflixin uus sci-fi leffa Annihilation kuvaa: mitä tapahtuu meidän olemukselle tässä ulottuvuudessa, jos ei pohjaudutakkaan enää meidän muistiin. Aika menettää merkityksensä, minuus, sinuus ja yksilöllisyyden raja hämärtyy.

Mutta pysytäänpä kuitenkin vielä tässä ulottuvuudessa ja meidän kulttuurisidonnaisessa toiminnassa.  Jos se kulttuuri on siellä, niin voiko se olla objektiivisesti hyvää tai pahaa? Voi. Ja sen selvittämiseen on itselle kolahtanut vahvasti peliteorian yksinkertainen sovellutus nollasummapelistä. Nollasummapeli on käsite suljetusta systeemistä (eli jossa resursseja ei voida taikoa lisää), jossa jonkin osapuolen voitto täytyy olla suorassa suhteessa toisen osapuolen häviöön. Systeemin kokonaiskuvassa siis voiton ja tappion erotus on 0. Monopoli-lautapeli on ehkä arkisin esimerkki nollasummapelistä. Kompleksimpaa esimerkkiä voi hakea vaikka meidän Fiat-rahajärjestelmästä.

Ja sit siihen kiinostavaan osuuteen, eli ei-nollasummapeliin, tai omakutsumasti tuottavaan peliin. Sen käsite on päinvastainen kuin nollasummapelin. Samassa suljetussa systeemissä voiton ja tappion erotus ei tarvitsekkaan olla enää 0. Yksilö voi voittaa ilman, että toisen tarvitsee hävitä. Voi myös hävitä, ilman että toisen tarvitsee voittaa. Tästä ei voi antaa fyysistä esimerkkiä, sillä toistaiseksi ei ole materian säilymisen lakia rikottu. Mutta aineettomaan, kuten osaamispääomaan, se soveltuu täydellisesti. Jos opetat toiselle osaamasi tiedon, on se monistettu vastoin luonnonlakeja.

Tässä vaiheessa voi nousta kulmakarvat ja herätä kysymys, että miten yksinkertaiset pelit liittyy monimutkaisiin satojen ihmisten toimintakulttuuriin. Jos otetaan systeemiksi organisaatio ja pelaajiksi sen jäsenet, niin nollasummapelin periaatetta noudattaen jäsenten keskinäinen kilpailu varmistaa sen, että koko systeemin eli yrityksen tai organisaation kokonaisuus ei kasva. Tuottavan pelin periaatetta noudattavassa organisaatiossa sen yksilöiden ei tarvitse kilpailla rajoitetuista mahdollisuuksista voittaa, vaan yhden voittaessa, toisen ei tarvitse hävitä ja kokonaisuus kasvaa.

Se, kumpaa periaatetta organisaatio toteuttaa, riippuu sen kulttuurista. Vallitseeko yhteisössä nollasummapelin kulttuuri, jossa sen jäsenet ajavat omaa etuaan: kilpailevat esimerkiksi ylennyksistä tai palkankorotuksista, keskittyvät vain omaan pieneen sektoriinsa ja pidättäytyvät auttamasta toisia heidän työtehtävissään tai suhtautuvat esimiehiin, kollegoihin ja alaisiin vastakkainasettelun ja eriarvoisuuden mentaliteetilla. Toisen menestys tai paremmuus koetaan omana menetyksenä. Vai onko organisaatiossa valloillaan tuottavan pelin kulttuuri, jossa yhteisön etu koetaan omaksi eduksi: omaa osaamista jaetaan, toisia autetaan, arvostetaan ja kannustetaan ja heidän menestyksestään ollaan ylpeitä.

Mieti omaa suhdettasi kollegoihisi, yhtiökumppaneihisi, alaisiisi ja asiakkaisiisi. Millainen kulttuuri teidän välillä vallitsee, tuotatteko toisillenne enemmän arvoa kuin voisitte kumpikaan itsenäisesti olla? Vai onko vuorovaikutussuhteen lopputulos aina tasapäinen vaihto ja erotuksen summa 0? Kulttuuri rakentuu monista yksilöistä, ja sen muutos lähtee myös aina sen yksilöistä. Mieti, millaista peliä sä pelaat ja rakennat ympärillesi.

Julkaistu LinkedInissä 5.4.2018 https://www.linkedin.com/pulse/millasta-peli%C3%A4-s%C3%A4-pelaat-hermanni-ahtiainen/?published=t

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close