Tampere
18 Mar, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Millaista on olla nainen yritysmaailmassa?



Kirjoittanut: Emilia Parikka - tiimistä FLIP Solutions.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Historian jännät naiset
Minun tarinani
Rouva Einstein
Maria Pettersson
Michelle Obama
Marie Benedict
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Naisten kouluttautumista, työskentelyä tai halua tehdä saavutuksia elämänsä aikana on pidätelty historiassa kautta aikojen eri keinoin. Naisen tehtävänä on pidetty lasten synnyttämistä ja hoitamista, ja hänen paikkansa on ajateltu kuuluvan keittiöön. Naisten kyvykkyyttä anatomisista syistä esimerkiksi urheiluun on kyseenalaistettu, jotta heidän osallistumisensa voitaisiin rajoittaa. Todellinen rajoittamisen on löytynyt pelosta, että nainen voisi todellisuudessa olla yhtä hyvä tai jopa parempi kuin mies. (Pettersson 2020221–223.) 

 

Tasa-arvoinen kohtelu miehen ja naisen välillä on parantunut vuosien saatossa, ja naiselle mahdollistetaan samanlaiset oikeuden kouluttautua ja työskennellä kuin miehillekin. Kuitenkin on nähtävissä, millainen vaikutus historialla on edelleen ajattelutapaamme ja asennoitumiseemme naisiin, joiden tavoitteet ja haaveet poikkeavat yleisesti pidetyistä normeista. Tarinat lähihistoriassa ja uutisoinnissa myös näyttävät, että naisen asema yritysmaailmassa tai yhteiskunnassa ei ole edelleenkään täysin tasapuolinen. 

 

Naisten asema yhteiskunnassamme on selkeäsi parantunut siitä, mitä se on ollut alle 200 vuotta sitten, kun luemme esimerkiksi kertomuksia naisten kouluttautumisesta ja työllistymisestä 1890-luvulla. Asenteiden muuttuminen, tasa-arvo asioiden nostaminen voimakkaammin esiin, sekä kulttuurin kehittyminen modernimmaksi auttaa naisten aseman parantumista miesten kanssa tasavertaiseksi yritysmaailmassa. Se ei sitä kuitenkaan vielä ole, ja toivottavasti jossakin vaiheessa voimme nähdä naisen ja miehen täydellisen tasa-arvon.  

 

Kouluttautuva ja uraorientoitunut nainen historiassa 

Historia näyttää, että nainen on haluttu pitää hillittynä, alistettuna ja heikkona olentona, jota mies voi johtaa ja hallita. Itsevarma nainen, joka on osoittanut olevansa jollain tavalla erilainen ja kyseenalaistanut miesten ajatuksia tai rikkonut sääntöjä, on leimattu epäkelvoksi tai jopa hulluksi. (Pettersson 2020, 221–223.) Tätä naisten pidättelyä ja alistamista työelämässä, urheilumaailmassa ja kouluttautumisessa tukevat monet tarinat naisista, joiden aikaansaannokset ja työ vaikuttavat meidän monen jokapäiväiseen elämään. Olemme myös hyvin tietoisia näistä keksinnöistä, tutkimuksista ja tuotteista, mutta emme ole kuulleet heistä. Eikä historiaa tarvitse edes katsoa kovinkaan kauas taakse. 

 

Susan Wojcicki, yksi Googlen keksijöistä, kuuluu naisiin, joiden olemassaoloa ja merkitystä yrityksen toiminnalle on piiloteltu. Wojcicki on Harwardista valmistunut taloustieteiden maisteri, jonka ura Googlen markkinoinnin johtajana sai alkunsa tukalasta asuntolainan takaisinmaksuongelmasta vuokrattuaan autotallin kahdelle tietotekniikan opiskelijalle. Nämä opiskelijapojat kehittelivät tuolloin hakukonetta Googlea. Käytettyään tätä keksintöä Wojcicki huomasi palvelun potentiaalin ja liittyi projektiin mukaan. Sen jälkeen hän toimi yrityksen markkinoinnin johtajana, tehden Googlesta yliopistojen tärkeän hakutyökalun sekä yritysten merkittävän markkinointivälineen. (Parcast Network 2018.) 

 

Erikoista Susan Wojcickin tarinassa on, että todennäköisesti hänen nimensä ja tarinansa on monelle täysin uusi Googlen syntytarinaan liittyen, vaikkakin hänen työnsä on erittäin tunnettu. Wojcickin osallisuuden piilottelu johtuu siitä, ettei teknologian vallankumouksellinen viiden lapsen äiti soveltunut stereotyyppiseen Piilaakson teknologiateollisuuden keskittymän tarinaan nörttipojista autotallissa. Surullista on, että yksi yrityksen avainhenkilöistä on jätetty mainitsematta sen tarinassa, koska se ei ollut aiemmin kehitellyn mielikuvan mukainen tai tarpeeksi mediaseksikäs. Wojcickin nimi on näin ollen tarkoin varjeltu salaisuus yrityksen sisällä, vaikka tämän naisen työ vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään (Parcast Network 2018). 

 

Wojcickin merkitys yritykselle on ollut mittava, sillä hänen ideansa ja työnsä ovat tuottaneet yritykselle mittavia tuloja. Hän muun muassa ideoi palvelun nimeltä Addsense, joka tuottaa Googlelle noin 16 biljoonaa dollaria joka vuosi (Parcast Network 2018). Onko tallaisten saavutusten takana olevaa henkilöä todella ollut tarpeellista piilotella brändin ja sen tarinan kannalta, ja olisiko se oikeasti tehnyt Googlesta erilaisen tai vähemmän kiinnostavan brändin isossa mittakaavassa? 

 

Vaikka yhteiskunta onkin kehittynyt modernimmaksi ja hyväksyväksi, voi edelleenkin tämän roolien ja töiden jaottelun miehen ja naisen välillä nähdä. Edelleen teknologiaan painottuvat alat ovat mieskeskeisiä, kun taas hoiva-ala on naisvaltainen. Voimme nähdä oletuksia siitä, että naisen kuuluu jäädä kotiin lasten kanssa, vaikka nykyään miehilläkion oikeus isyysvapaaseen ja jäädä kotiin hoitamaan lasta. Voimme myös nähdä naisen arvostelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa uraan keskittyvää naista arvostellaan julkisestimilloin lapsen laittamisesta päiväkotiin, tai pitämästä itsestään huolta kuntoilemalla perhe-elämän ohessa.  

 

Uraansa keskittyvä nainen saa myös enemmän vihjaavia kommentteja perheen perustamisesta ja avioitumisesta, kuin saman ikäinen mies. Voimme huomata vielä 2020 luvulla eläessämme, että edelleen naisen on odotettavaa haluta perhe ja kotielämä menestyksekkään uran sijaan. Esimerkiksi Parcast Networkin (2018mukaan Wojcickin odotettiin lopettavansa uransa Googlella, toisen lapsen saatuaan (Parcast Network, 2018). Vaikka tämä oletus Wojcickiä kohtaan tuli nimenomaan miehiltä, voi usein huomata oletuksen naisen roolista kotiäitinä huomata myös muiden naisten toimesta.  

 

Parcast Networkin mukaan (2018) teknologiateollisuus on miesvaltainen ala, jolle naisten on vaikea työllistyä. Miesvaltaisen alan dominoiva ja aggressiivinen työkulttuuri rohkaisee ihmisiä olemaan sekä äänekkäitä että päällekäyviä myös niissä tilanteissa, kun he ovat väärässä. Naisen alistaminen ja kyvykkyyden aliarvioiminen näkyy työkulttuurissa esimerkiksi seksistisillä puheilla, kysymysten osoittamisella vähäkokeneille mieskollegoille pätevän naiskollegan sijaan, sekä epäluulona naisen kyvykkyydelle hoitaa perhe-elämä ja työ samanaikaisesti. (Parcast Network. 2018.)  

 

Tilastojen mukaan puolet naisista, jotka aloittavat teknologiateollisuudessa, lähtevät yrityksestä, koska yritystoiminta on heille liian maskuliinista. Nainen joutuu kokemaan päälle puhumista ja hiljentämistä, vaikka heillä olisi enemmän kokemusta kuin mieskollegallansa. (Parcast Network 2018.) Tallaisessa toiminnassa yrityksen kannalta onkin järkevää, että yrityksessä viihtymättömät työntekijät jättävät yrityksen, koska motivaatio ja sitä kautta työskentelytulos voi laskea. On myös hyvä, ettei yritykseen jää epäpäteviä työntekijöitä tai johtajia. Kuitenkin Parcast Networkin (2018) mukaan tutkimukset osoittavat, että yritykset, jotka siirtyivät naisjohtajien nollan prosentin osuudesta 30 prosenttiin, paransivat tulostaan 15 prosenttia (Parcast Network 2018). 

 

Yrityksen tuloksen kannalta olisi siis järkevää, että naisten asemaa yrityksessä arvostettaisiin yhtä paljon kuin miesten. Vaikka naisten työpanoksella ja –tuloksella voi olla mittavia hyötyjä yrityksen liikevaihdon tai kehittymisen kannalta, on erikoista, että silti naisen asema tehdään yrityksessä epämiellyttäväksi tai jopa mahdottomaksi. Motivaatio, työn laatu ja –panos voivat kärsiä huomattavasti sellaisessa ympäristössä, jossa joutuu kokemaan epäilyä, alistamista tai kiusaamista. Ei olekaan ihme, että työntekijän työn tuloksellisuus laskee, jos hän joutuu siirtämään osan työpanoksestaan siihen, että kestää työympäristön tuomaa painetta ja epävarmuutta. Myös innovatiivisuus, aloitekyvykkyys ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin voivat laskea samojen ympäristötekijöiden vaikutuksesta.  

 

Vaikka yritysmaailmassa onkin tällä hetkellä erittäin menestyneitä naisyrittäjiä ja johtajia, voimme silti nähdä ja kokea tytöttelyä ja alistavia kommentteja työelämässä päivittäin. Usein on nähtävissä, että miehen alistava ja seksistinen kommentti ei ole välttämättä edes tarkoitettu negatiiviseksi tai ylipäätään tarkoittavan yhtään mitään. Sellaisia kommentteja on vain totuttu sanomaan ilman erityistä tavoitetta tai tarkoitusta. Se, ettei alistavaa ja sukupuolta syrjivää käyttäytymistä edes tiedosta, on erittäin huolestuttavaa. Naista alentavan käyttäytymisen normalisoiminen tiedostamatta tarkoittaa, että kyseessä on syvällä ajattelutavassa tai käyttäytymisessä olevia tapoja, jotka ohjaavat toimintaa.  

 

Wojcicki ei ole ainoa nainen, jonka työn tulos on laitettu miespuoleisten kollegoiden nimiin. Historiassa on monesti naisten saavutuksia kirjattu miesten nimiin ja usein syynä on ollut yhteiskunnallinen ilmapiiri ja käsitys siitä, ettei nainen ole sovelias esimerkiksi tutkijaksi. Helposti on myös otettu tutkimus tai ajatus vakavammin, kun se on esitetty miehen nimissä. Petterssonin (2020) ja Benedictin (2021) mukaan näin on käynyt muun muassa naisfyysikoille 1800 ja 1900 luvun vaihteessa. Lise Meitner kehitti teorian fissiosta, josta sittemmin hänen mieskollegansa Hahnin sai Nobelin palkinnon. Niin ikään Mileva Einstein, omaa sukuaan Maric, oli Benedictin (2021) mukaan osallistunut suhteellisuusteorian keksimiseen. Tästä tunnettuus ja arvostus meni hänen silloiselle puolisolleen Albert Einsteinille. 

 

Meitner tutki työparinsa Hahnin kanssa atomin ydintä ja keksikin, että tämä hajoaa useammiksi pienemmiksi ytimiksi. Meitnerin täytyi todistaa teoriansa Hahnille, joka sitten julkaisikin löydöksen omissa nimissään saaden Nobelin palkinnon fission keksimisestä. Samaan tyyliin Maria Anna Mozartin sävellyksiä on julkaistu hänen veljensä Wolfgang Amadeus Mozartin nimissä, eikä yksikään niistä ole säilynyt hänen omissa nimissään, vaikka hänen on sanottu olleen veljeään lahjakkaampi. (Pettersson, 2020)  

 

Kuinka paljon maailman suurista keksinnöistä, taiteesta ja johtotason päätöksistä, ovat todellisuudessa olleet naisten aikaan saannosta, mutta jotka ovat syystä tai toisesta laitettu miehen nimiin. Tämä saa pohtimaan, onko vielä tänäkin päivänä tilanteita, joissa naisen saavutus kirjataan miehen nimiin? Ajatellaanko lähteen olevan luotettavampi, jos se on miehen tuottama? 

 

Mitkä asiat yhdistävät menestyneitä naisia? 

 

Vähättelystä, alistamisesta ja epäluuloista huolimatta historiassamme on paljon naisia, jotka ovat tehneet vaikuttavia keksintöjä, normeja ja saavuttaneet korkeita johtotehtäviä. Mikä yhdistää näitä vahvoja naisia, jotka ovat saavuttaneet historiallisia keksintöjä, rakentaneet menestyneen yritystoiminnan tai menestyneet muutoin erittäin hyvin elämässään? Vaikka heitä onkin arvosteltu, alistettu, kiusattu ja rajoitettu yhteiskunnan, miesten ja jopa toisten samaa sukupuolta olevien ihmisten toimesta, miten he ovat onnistuneet pääsemään yli esteistä? 

 

Normien uhmaaminen ja päättäväisyys 

 

Historian naisfyysikkomme osoittavat, että päättäväisyys ja uskallus uhmata yhteiskunnan normeja ovat kaksi piirrettä, joiden avulla voi saavuttaa maailmaa mullistavia keksintöjä ja löydöksiä. Meitnerin matka ydinfyysikkona ei ollut 1900 luvun alussa helppo, kuten ei Mileva Einsteininkään elämä fysiikan ja matematiikan yliopisto-opintojen parissa 1890 ja 1900 luvun vaihteessa (Pettersson 202015–21 & Benedict 2021).  

 

1900-luvun alussa naisten opiskelu yliopistossa ja varsinkin fysiikan ja tieteen aloilla pidettiin sopimattomina. Tuolloin naisen elämän katsottiin olevan kotia ja perhettä varten, eikä uran suunnitteleminen varsinkaan tieteen parissa pidetty naiselle soveliaana. (Benedict 2021.) Meitner ja Einstein saivat tahoillaan kokea syrjintää, vähättelyä sekä epäluuloisuutta älynsä, tavoitteidensa ja haaveidensa takia. Einstein muun muassa piilotteli älykkyyttään lapsuutensa ja nuoruutensa aina yliopistoajoille asti, koska koki kiusaamista sen vuoksi. Hänen oma äitinsä oli jopa sitä mieltä, ettei hänen kannata käyttää aikaansa opiskeluun, koska hänen paikkansa tulee aina olemaan kotona. (Benedict, 2021.) 

 

Meitnerillä oli paitsi sukupuolensa, myös uskonnollisen taustansa puolesta vaikea asema yhteiskunnassa ja työelämässä fysiikan alalla. Päättäväisyytensä avulla hän kuitenkin onnistui saada oman työskentelytilansa Max Planckilta tämän työskennellessä Emil Fischerin kemian instituutissa. Siitä huolimatta, että Meitner oli tehnyt Planckiin vaikutuksen, oli tämä parantumaton sovinisti, mikä näyttäytyi muun muassa sillä, ettei Meitner saanut näyttäytyä laboratorion ylemmissä kerroksissa edes puhuakseen työparinsa Otto Hahnin kanssa. Tätä perusteltiin sillä, ettei naisten työskentely laboratoriossa onnistuisi pitkien hiusten vuoksi. (Pettersson 2020.) 

 

Einstein puolestaan sai jatkuvasti kokea yliopisto-opinnoissaan älykkyytensä vähättelyä varsinkin professorien ja opettajien puolesta. Lapsena hän oli kiusattu ja syrjitty älykkyytensä takia, eikä hänen oma äitinsäkään uskonut hänellä olevan tulevaisuutta yliopistokoulutuksen parissa, saati mahdollisuuksista työllistyä matemaatikkona tai fyysikkona. (Benedict 2021).  

 

Kummankin naisen päättäväisyys on varmasti yksi suuri syymikä mahdollisti heidän tekevän jotain sellaista, mikä oli silloin täysin normien vastaista. Moni on varmasti älykkyydestään ja kunnianhimostaan huolimatta tyytynyt kohtaloonsa elää yhteiskunnan normien ja odotusten mukaisesti, vaikka oma kyvykkyys olisikin antanut perustan tehdä jotain muutakin, kuin asettua kotiin etsien sopiva puoliso, hankkia lapsia ja sen jälkeen pysyä kotirouvana hoitamassa kotia miehen keskittyessä itsensä kehittämiseen opiskellen itselleen ammatin ja myöhemmin keskittyen uraan. Vaatii myös rohkeutta puskea normeja vastaan ja näyttää maailmalle, että nainenkin pystyy mihin vain. 

 

Rohkean peliliikkeen teki myös Wojcicki ostaessaan YouTuben Googlelle 1,65 biljoonalla dollarilla. Tämä oli aikansa suurin investointi koko tietotekniikan alalla ja häntä pidettiinkin hulluna. Sijoitus osoittautuikin kannattavaksi ja YouTubesta tuli jättimenestys. Vuoteen 2017 mennessä sitä katsottiin maailmanlaajuisesti jo 1 biljoonaa tuntia päivässä. (Parcast Network 2021.) 

 

Tukiverkosto ja ympärillä olevat ihmiset 

 

Toinen asia, joka yhdistää menestyneitä naisia, on hyvä tukiverkosto ja ympärillä olevat ihmiset. Vaikka Einstein ei saanut tukea opintoihinsa edes omalta äidiltään, oli hänen isänsä sitä vastoin isona tukena kasvattamassa tytärtään kohti fyysikon uraa (Benedict 2021). Myöhemmin yliopisto-opiskelijana Einstein löysi itselleen ystäväpiirin, johon kuului yhtä älykkäitä ja uraorientoituneita naisia kuten hän. Benedictin (2015) mukaan ystävillä on ollut suuri merkitys Einsteinin jaksamisessa miesvoittoisessa, naisia syrjivässä yliopistoelämässä.  

 

Michelle Obama (2018) puolestaan kertoo kirjassaan, kuinka hänen vanhempansa ovat aina olleet tukemassa hänen kouluttautumistaan ja kunnianhimoisia tavoitteitaan. Hänen vanhempansa tukivat hänen yliopisto-opintojaan ja kannustivat häntä kouluttautumaan. Vaikka Obaman kouluttautumiseen liittyvät haasteet ovat johtuneet pitkälti rotusyrjintään liittyviin asioihin 80-luvun Amerikassa, on silloinen akateeminen kulttuuri ollut vielä miespainotteista, ja vielä vaaleaihoisten miesten. Obama kertookin (2018), että hän kuului selkeään vähemmistöön yliopistossa tummaihoisena naisena.  

 

Vaikka menestyneen naisen, ja varsinkin miesvaltaisella alalla menestyneen naisen, täytyy olla itsenäinen ja päättäväinen, on huomattavissa, että monessa tarinassa korostuu lähimmäisten tuki ja hyvät ystävät. Vaikka menestyminen vaatii itsenäisyyttä ja jonkin alan pioneerina jopa yksinäisyyttä, on silti tärkeää löytää ympärilleen niitä ihmisiä, jotka uskovat tekemiseesi, vaikka itse et uskoisi.  

 

On siis tärkeää löytää tukiverkosto, joka jakaa kanssasi samankaltaiset kiinnostuksen kohteet, arvot ja jopa tavoitteet. Kun lähipiirissä on joku, joka uskoo kykyihisi kehittyä ja saavuttaa asioita, voit tukeutua johonkin myös epäonnistumisen ja epävarmuuden hetkinä. Samanlaisten arvojen jakaminen toisen kanssa mahdollistaa myös sen, että tukiverkosto auttaa eteenpäin menemisessä ja palaamaan tavoitteen pariin taantumavaiheen jälkeen. 

  

Itsenäisyys ja usko omiin kykyihin 

 

Kolmas yhdistävä tekijä näiden naisten välillä on itsenäisyys ja usko omiin kykyihin. He eivät ole pelänneet tehdä asioita itse ja tiedostavat omat kykynsä. Susan Wojcicki teki rohkeita ratkaisuja jo uransa alussa Googlella. Hän toi rohkeasti esiin oman mielipiteensä sii, miten yritystä tulisi kehittää ja miten siitä saataisiin menestymään. Wojcicki ei epäillyt itseään, vaan luotti siihen pettämättömään vaistoon, joka hänellä oli mahdollisuuksien näkemisessä. Onkin erittäin tärkeää menestymisen kannalta pystyä luottamaan itseensä ja siihen mitä tekee, sillä jatkuva epäröinti hidastaa etenemistä ja saattaa jopa estää mahdollisuuden menestykseen. Usko omiin kykyihin on erityisen tärkeää silloin kun tuntuu, ettei ympärillä ole ketään, joka uskoisi sinuun. Obama (2018) puolestaan kertoo aina uskoneensa, että pystyy tekemään samat asiat kuin veljensä ja pystyvänsä samalla tavalla hakeutumaan arvostettuun yliopistoon. On siis tärkeää, että näkee itsensä yhtä arvokkaana ja osaava kuin toisenkin, eikä naisen tule jättää tekemättä jotakin vain sen takia, ettei ole mies.  

 

Myös itsenäisyys on tärkeä piirre menestykseen tähtäävälle henkilölle. Jos haluaa mennä omia tavoitteitaan kohti, ei voi olla liian riippuvainen ympärillä olevista ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Täytyy olla kykenevä seisomaan omilla jaloillaan ja toimimaan ilman ohjeistuksia tai apua. Itsenäisyys on sitä, että on kykenevä itsenäiseen päätöksentekoon osaten tarttua tilaisuuksiin silloin, kun ne tarjoutuvat. Wojcicki oli kykenevä tekemään päätöksen ja puskemaan YouTuben oston käsittämättömän suurella summalla pelkäämättä kasvojensa menettämistä. Hän uskoi itseensä ja siihen vaistoon, joka häntä puski kohti tätä ratkaisua. Oli paljon kannattavampaa sulkea korvat epäilijöiltä ja keskittyä myymään ajatusta tästä valtavasta ostoksesta niille, jotka olivat valmiita kuuntelemaan. Kun tietää miten suosittu YouTubesta tuli, ei varmasti ole epäilystäkään siitä, miksi Wojcicki on nykyisin kyseisen yrityksen toimitusjohtajana, ja vastaa sen kehityksestä.  

 

Pohdinta 
 

Voimme samaistua moneen piirteeseen, joita olemme havainneet urallaan menestyneissä, maailmaa mullistavia keksintöjä eteenpäin ajaneissa naisissa. Päättäväisyys, itsenäisyys ja toimeen tarttuminen, sekä omien ajatusten tuominen esiin rohkeasti ovat piirteitä, jotka yhdistävät meitä. Olemme myös onnekkaita siksi, että ympärillämme on lähipiiri, joka uskoo kykyihimme ja kannustaa meitä tavoittelemaan menestystä. Koemme erittäin tärkeäksi, että lähipiiristä löytyy myös muita rohkeita naisia, sekä esikuvina että ystävinä, jotka kannustavat ja neuvovat tarpeen vaatiessa. Ja jotta pystyy kasvamaan ja kehittymään sekä ihmisenä että yrittäjänä, on tärkeää, että ympärillä on myös niitä ihmisiä, jotka samaan aikaan avartavat omaa elämänkatsomustasi ja auttavat sinua eteenpäin sellaisena kuin olet.  

 

Ammattitaidon epäilyä ja seksismiä naiseuden vuoksi kohdanneina haluamme nähdä tulevaisuuden yritysmaailman tasavertaisena, jossa naiset nähdään yhtä potentiaalisina ja kyvykkäinä johtajina, yrittäjinä ja kollegoina miesten kanssa. Haluamme rohkaista jokaista unelmiaan tavoittelevaa naista Michelle Obaman isän sanoin: Ole ahkera, naura usein, pidä sanasi. Ajattele itsenäisesti ja käytä ääntäsi. (Obama 2018.)  

 

 

LÄHTEET:  

 

Benedict, M. 2021. Rouva Einstein. Sitruuna äänikirja. Julkaisupäivä 2.3.2021. BookBeat. Kääntäjä: Kaisa Haatainen. 

 

Obama, M. 2021. Minun Tarinani. Otava äänikirja. Julkaisupäivä 13.11.2018. BookBeat. Kääntäjä: Ilkka Rekiaro. 

 

Pettersson, M. 2020. Historian jännät naiset. Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Atena.  

 

Parcast Network. 2018. Great Women of Business. Episode 7. Podcast. Published in 2018. Viitattu10.04.2020 https://open.spotify.com/episode/4kBkzUJpbGeV2UiCFD5mbE?si=jWLpBRu6ShG8oJse3c5hkw 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close