Varsinkin juuri aloittavissa tiimeissä kuulee paljon keskustelua siitä, mikä on pajojen tarkoitus ja miten ne tulisi rakentaa. Pajoissa näkee suuria eroja ristipölyttäessä. En tiedä johtuuko se välinpitämättömyydestä vai puhtaasta tietämättömyydestä, mutta olen ollut monessa pajassa, jotka eivät todellakaan ole täyttänyt niiden tarkoitusta. Mikä se pajojen tarkoitus sitten oikein on? Pajat ovat tiimin oppimishetkiä. Pajassa käydään ennalta määritettyä aihetta läpi ja syvennytään aiheeseen toimivan dialogin avulla.

LÄHTEET

Jokaisen tiiminjäsenen tulisi tuoda pajaan näkemyksiä, joissa toimivat lähteet tukena, riippuen hieman siitä onko kyseessä enemmänkin opetusmainen paja vai dialogi painotteinen paja. Varsinkin dialogi painotteisessa (mitä pajat yleensä ovat) eri lähteet ovat todella tärkeitä pajan edistymisen kannalta. Pajanvetäjän vastuulla on selvittää aihetta etukäteen ja tutkia eri lähteitä, mutta täysin sama tehtävä on jokaisella pajaan osallistujallakin. Mikäli annetaan homman lipsua, ollaan äkkiä siinä tilanteessa, että pajoissa ei käydä minkäänlaisia faktoja läpi tai tuoda lähteisiin perustuvia mielipiteitä ilmi. Dialogi rullaa enimmäkseen sillä, että puheenvuorot alkavat ”musta tuntuu”. Kenenkään mutu tuntumasta kukaan ei opi mitään uutta, varsinkaan mitään vahvistettua fakta tietoa. Toki kokemuksia on hyvä jakaa ja varsinkin jaetuista opeista eri projekteista voi saada paljonkin sisältöä pajaan. Mutta pääasia on se, että pajojen tukena pitäisi kokemuksien lisäksi olla paljon myös tietoa eri lähteistä.

DIALOGI

Pajojen kaiken a ja o on toimiva dialogi. Usea kuvittelee, että he osaavat jo dialogitaidot, mutta se ei oikeasti ole ihan niin helppoa. Varsinkin uusilla tiimeillä pajat saattavat alkuun hieman tökkiä. Uusi porukka ja jännitys vaikeuttaa dialogia. Pajoissa tulisi dialogin avulla syventyä aiheeseen ja haastaa toisien näkökulmia, jotta päästään entistä syvemmälle itse asiaan.

Dialogin tarkoituksena on ymmärtää toista ja hänen näkemyksiään. Dialogin kaikki osallistujat ovat tasa-arvoisia, kukaan ei ole toisen yläpuolella. Kaiken maailman tittelit voidaankin dialogissa unohtaa ja keskittyä käsiteltävään aiheeseen. Dialogi herkästi ymmärretään tietynlaiseksi puheeksi, mutta todella tärkeä puoli dialogissa on hiljaisuus ja kuuntelu. Tärkeää on oikeasti kuunnella mitä toisella on sanottavana. Mikäli toista ei ymmärrä on hyvä kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotta päästään asiassa syvemmälle ja mahdollistetaan ymmärrys. Dialogin lähtökohtaisena tavoitteena ei kuitenkaan ole yhteisymmärrys, vaan nimenomaan se, että voidaan hyvillä mielin olla eri mieltä asioista ja silti ymmärtää toista. Mikäli toinen osapuoli ei halua ymmärtää toista, on vaikea päästä dialogin tasolle. Dialogi vaatii luottamusta ja aitoa halua ymmärtää. On luotettava siihen, että toisilta saatu tieto on minulle arvokasta.

Kun pidämme itseämme muita ylempinä, emme kuuntele; kun muita alempina, emme uskalla puhua.

PAJOJEN RAKENTAMINEN

Suunnitellessa pajoja on tärkeää ottaa muutama asia huomioon. Pajoja rakentaessa aihe vaikuttaa valtavasti pajan runkoon. Pajan ollessa vaikeasta, ei niin arkipäiväisestä asiasta, suosittelen ennakkotehtävää. Ennakkotehtävä on hyvä tapa saada ihmiset pohtimaan ja syventymään aiheeseen. Näin ollen pajan kulku sulavoituu. On kuitenkin tärkeä muistaa antaa ennakkotehtävä pajaan osallistujille hyvissä ajoin. Pajaa edeltävänä iltana ei ole riittävän ajoissa. Sanoisin, että minimi aikaikkuna tulisi olla kahta päivää aiemmin.

Varsinkin näin etäilyn aikaan suosin pajoissa vaihtelevuutta. Tiimi on hyvä jakaa välillä pienempiin porukoihin, varsinkin jos tuntuu siltä, ettei dialogi lähde käyntiin. Netti on täynnä eri työkaluja ja suosittelenkin niiden käyttöä erilaisissa tehtävissä. Olemme myös tiimimme kanssa todenneet hyväksi erilaiset alustat.

Pajan vetäjän on tärkeää myös valmistautua pajaan erilaisten lähteiden avulla. Vetäjällä on hyvä olla hihassaan aina muutama kysymys, mikäli dialogi ei lähde liikkeelle. Mikäli dialogi tuntuu alkuun kankealta ja vaikealta voi puheenvuoronsa jälkeen sanoa, kenen vuoro on seuraavaksi puhua. Tuntuu tönköltä, mutta auttaa pääsemään jossain vaiheessa oikeaan dialogiin.

Aiemmin totesinkin jo toimivan dialogin tärkeydestä. Olen huomannut etäaikana vaikeaksi sen, kun kaikilla ei ole tietokoneessaan kameraa päällä. Se että näemme vain nimikirjaimet tai kuvat toisesta osapuolesta vaikeuttaa dialogiin pääsyä. Eleet ja ilmeet ovat todella tärkeä osa dialogia ja vuorovaikutusta. Kun kuulemme vaan äänen ilman eleitä ja ilmeitä, voimme helposti ymmärtää viestin väärin.  Joten suosittelenkin sopimaan tiimin kanssa kameroiden käytöstä. Muutoin helposti pajat menevät siihen, että niiden aikana touhutaan ties mitä kaikkea samalla. Mikä on jokseenkin huolestuttava harppaus, sillä ennen etäilyä pajoissa ei saanut edes nopeasti puhelinta katsoa. Kaikki keskittyivät vain ja ainoastaan dialogiin ja muistiinpanojen tekemiseen.

CHECK OUT

Toivottavasti edes joku asia tässä esseessä pisti sinut miettimään ja tarkastelemaan tiiminne pajakulttuuri. Täyttyvätkö yllä mainitut seikat pajoissanne? Jos vastasit kyllä, niin aivan mahtavaa! Mikäli ei täysin, suosittelen panostamaan pajoihin. Varsinkin uusien tiimien kannattaa jo alusta alkaen panostaa pajojen laatuun, ja vanhempien tiimien välillä miettiä, ovatko pajat sellaisia, kuin niiden tulisi olla? Pajat saattavat tuntua rennolta ja helpolta tavalta oppia ja opiskella, sitä ne ovatkin, mutta mikäli niihin ei panosta, ei oppiakaan tapahdu.

LÄHTEET

Wikipedia. 2020. Dialogi. Luettu 1.3.2020.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dialogi

Sitra. 2018. Holm, R. Mikä tekee dialogin. Luettu 1.3.2020.

https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/

Kuulu. 2018. Vilpa, T. Nonverbaalinen viestintä vuorovaikutustilanteissa. Luettu 1.3.2020.

https://www.kuulu.fi/blogi/nonverbaalinen-viestinta-vuorovaikutustilanteissa/