Tampere
22 Oct, Tuesday
9° C

Proakatemian esseepankki

Millaiset kompotenssit puskevat esiin tiimissä?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia joista puhutaan silloin, kun puhutaan oppimisesta. Ne ovat yksilön tietoa, taitoa, asiantuntevuutta, ammatillista pätevyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia. Kompetenssit siis kuvaavat kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä ja ne luovat perustan työelämässä toimimiselle, työyhteisölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Vaikka asiaa ei ole ennen tullut ajatelleeksi, kohtaamme mekin joka päivä arjessamme kompetensseja, emme vain ehkä ole löytäneet sille tuollaista hienoa sanaa aiemmin.

Mutta millaiset kompotenssit puolestaan puskevat esiin tiimissä? Timo Lehtonen (2016) käsittelee montaa hyvää tiimiin liittyvää asiaa kirjassaan Ei enää koskaan yksin – Teen ja opin tiimissä, joista kompotenssit ovat yhtenä osana. Seuraavassa käyn läpi Lehtosen (2016) mielestä tärkeimmät 12 tiimissä esiintyvää kompotenssia.

Ensimmäisenä Lehtonen (2016, 75) listasi yhden myös mielestäni tärkeimmistä ominaisuuksista, nimittäin erilaisuuden ymmärtämisen ja hyväksymisen. Koska jokainen tiimi koostuu hyvin erilaisista ihmisistä, on heitä opittava sietämään ja ymmärtämään, tai ainakin heidän kanssaan on tultava toimeen. Monesti tiimissä unohdetaan se, että oma mielipide ja ajatus ei saata olla juuri se oikea vaan on jouduttava unohtamaan itsensä ja tulla muuta tiimiä vastaan. Kuten Lehtonenkin (2016,75) mainitsee, on tärkeä oppia myöntymään ja päästämään irti asioista jotka hidastavat tiimin etenemistä, vaikka ne olisivatkin itselle todella tärkeitä.

Toisena Lehtonen mainitsee vuorovaikutustaitojen tärkeyden tiimin sisällä. On hyvä muistaa, että vuorovaikutukseksi lasketaan myös kuunteleminen, joten hyvää vuorovaikutusta ei ole pelkästään kova puhuminen. Vuorovaikutukseksi lasketaan myös kehon liikkeet ja katseet, joten niihin tulisi myös kiinnittää paljon huomiota. Tämä on mielestäni todella hankalaa, sillä helposti esimerkiksi paja tilanteissa jää kuuntelemaan ihmisten ajatuksia niin että ei edes välttämättä tajua istuvansa jotenkin sulkeutuneesti tai tuijottavansa toista tuimasti, vaikka tämä kaikki johtuisikin vain keskittymisestä asiaan. On siis hyvä keskittyä siihen, miten istuu ja mitä katsoo, sillä vuorovaikutukseksi ei lasketa sitä, jos tuijotat kännykkäsi tai tietokoneesi ruutua koko keskustelun ajan.

Kolmantena puhutaan rohkeudesta ottaa kontaktia verkostoon ja hoitaa asioita. Tämä on erittäin tärkeä taito, joka vaatii jokaiselta aloitteellisuutta ja epämukavuusalueelle menemistä. Varsinkin jos ei ole koskaan joutunut tällaisiin tilanteisiin, voivat ne alussa tuntua todella haastavilta. Yleensä olemme tottuneet kontaktoimaan ja keskustelemaan vain ystävien, kavereiden ja sukulaisten kanssa ja nyt yhtäkkiä olisikin kohdattava tuntemattomia ihmisiä. Lehtosen (2016, 75) mukaan tämä on sellainen osa-alue jossa tiimien jäsenet saavuttavat oppimisen kannalta suurimmat voitot.

Neljäntenä on tiedonhankinnan ja -jäsentämisen taito. Koska tiimin käyttöön tarvitaan uutta ja tuoretta tietoa, itseltään on hyvä kysyä, osaako mennä oikean ja relevantin tiedon lähteelle? On myös hyvä pohtia sitä, kuinka paljon lukee kirjoja ja esimerkiksi tieteellisiä artikkeleja, seuraako blogeja tai katsooko luentoja Youtubesta.

Viidentenä on hieman edelliseen menevä tietokoneen hyötyohjelmien perusosaaminen. Osaatko hankkia tietoa tehokkaasti tietokonetta hyödyntäen? Kuinka Office-paketin tai Aboben käyttö sujuu? Kuten kaikki tiedämme, että ohjelmat kehittyvät koko ajan ja niistä tulee aina vain helpompi käyttöisiä, on hyvä ottaa kuitenkin se huomioon, että emme voi vähätellä näiden taitojen merkitystä. Jokaisen tiimiläisen on siis pidettävä itse huoli, että pysyy ajan hermoilla myös tietokoneisiin liittyvien sovellusten kanssa, sillä ohjelmistojen hallinta on todella suuri mahdollisuus, jolla on markkina-arvoa.

Visuaaliset taidot, taito kiteyttää ja mallintaa ovat Lehtosen listassa kuudentena. Kuten Lehtonenkin (2016, 76) toteaa, on tämä sellainen alue, jolla todella voit erottua massasta, sillä massiivisesta tietovirrasta voi Lehtosenkin mukaan synnyttää upeita mallinnuksia, jotka voidaan visualisoida. Moni harhaluuloisesti kuvittelee, että ei hallitse visuaalista puolta yhtään koska ei osaa piirtää. Tämä on kuitenkin pelkkää fiktiota, sillä jokainen joka osaa kirjoittaa paperille nimensä osaa myös piirtää. On uskottava itseensä ja löytää oma vahvuusalueensa tälläkin saralla, sillä taito tuotteistaa on näiden kompetenssien summa.

Seitsemäntenä puhutaan luovuustaidoista ja kyvystä irrottautua tavanomaisesta. Jos halutaan olla luovia ja saada aikaseksi jotain aivan uutta, on päästettävä irti vanhasta ja tutusta, käännettävä asiat nurin kurin ja uskallettava katsoa asioita aivan uusista näkökulmista. Tämä on usein todella hankalaa ja tuottaa erityisesti itselle päänvaivaa. Kuinka helppoa onkaan miettiä, miten joku toinen on asiat tehnyt ja jäljitellä samaa tyyliä tai pysyä sitkeästi kiinni vanhassa, tutussa ja turvallisessa. On myös hyvä muistaa, että työkaluja ideointiin on vaikka kuinka ja paljon ja niitä on hyvä opetella hyödyntämään.

Kahdeksantena kohtana on mielestäni yksi tärkeimmistä, nimittäin itsensä, muiden ja projektin johtamistaidot. Kuten Lehtonenkin (2016, 76) toteaa, ensin on opeteltava johtamaan itseään ennen kuin osaa varmasti johtaa muita. Tämä ajatus pitää mielestäni täysin paikkansa ja on todella ajattelemisen arvoinen asia. Johtamistaito on sellainen taito, jonka oppii vain johtamalla ja lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Yhdistämällä projektin ja johtamisen, saat täydellisen areenan harjoittelua varten, sillä johdat samalla ihmisiä sekä asioita.

Yhdeksännessä kohdassa puhutaan rohkeudesta, epävarmuuden ja kaaoksen sietokyvystä sekä pelkojen voittamisesta. Tämä on itselle ainakin henkilökohtaisesti se hankalin paikka, sillä kyky sietää kaaosta ja epävarmuutta on todella heikko. Rohkeus saattaa olla osaksi synnynäinen ominaisuus, mutta sitä pystyy myös kehittämään ja kasvattamaan heittäytymällä haasteellisiin tilanteisiin ja tekemällä asioita jotka itseään pelottaa. Tiimi on ympäristönä erinomainen paikka rohkeuden kehittämiselle, sillä porukassa väkisinkin rohkaistuu, kun muut tsemppaavat ja auttavat. On myös karu fakta, että epävarmuus ja kaaos ovat läsnä jokaisen arjessa ennemmin tai myöhemmin ja mitä aiemmin sen kohtaa sitä helpompaa se on.

Kohdassa kymmenen Lehtonen käsittelee itsensä kuuluvaksi ja näkyväksi tekemistä. Lehtonen (2016,76) korostaa itsensä brändäämisen tärkeyttä. On vain hyvä, jos olet esillä mahdollisimman monessa paikassa, olet julkaissut jotain, tehnyt blogia tai sinulla on esimerkiksi edes Linkedinprofiili. Tosiasia kun nykypäivänä on se, että jos et näyttäydy somessa et ole olemassa. Tästä kohdasta ei siis yksinkertaisesti voi jättäytyä tai jäädä syrjään.

Yhdestoista kompetenssi käsittelee omatoimisuutta, asioihin tarttumista ja proaktiivisuutta, jotka liittyvät vahvasti itsensä johtamiseen. Jokaisessa tiimissä on ihmisiä jotka ottavat heille annetut asiat ja tehtävät passiivisesti vastaan, kun taas sitten on niitä jotka ottavat asiat aktiivisesti vastaan, reagoivat ja toimivat. Kolmas malli on proaktiiviset, jotka puolestaan ennakoivat ja pyrkivät vaikuttamaan ympäristöön jo edeltä käsin. Lehtosen (2016, 76) sanoin; ”on hyvä muistaa, että vahvat toimijat ja tekevät ihmiset saavat aikaan menestystä”.

Viimeisimpänä kohtana käsitellään ammatteihin liittyviä erikoistaitoja. Tällaisiin voidaan luetella muun muassa puusepät, sähköasentajat ja parturit, joilta tiimi odottaa kaikkien muiden mainittujen taitojen lisäksi myös oman alan erikoisosaamista ja taitoja siltä puolelta. Usein tällaiset taidot ovat liittyneinä kädentaitoihin, kykyyn suunnitella ja visioida sekä johtaa prosesseja. Toisaalta helposti tiimiläisiä myös lokeroidaan, varsinkin näin alussa, sen mukaan mikä heidän spesifi osaaminen tällä hetkellä on. Mielestäni siinä on paljon hyvää, mutta myös huonoa sillä monet ovat lähteneet kouluun oppiakseen uutta ja jos heille jatkuvasti langetetaan kaikki heidän vahvuusaluettaan käsittelevät projektit, eivät he kehitä itseään välttämättä, sillä tapaa eteenpäin kuin ehkä haluaisivat.

Kirja oli mielestäni todella mielenkiintoinen ja siitä löytyy aihetta monelle esseelle. Nämä kompetenssit olivat mielestäni helppo ja selkeä kohta päästä alkuun ja avata näitä hieman enemmän myös itselle. Listauksesta löytyi monta kohtaa joita lähteä kehittämään ja parantamaan seuraavien vuosien aikana, jotta tulisi itse mahdollisimman hyväksi tiimiläiseksi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close