Tampere
25 Nov, Wednesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Millainen on systeemiälykäs henkilö?



Kirjoittanut: Eeva Haapamäki - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Systeemiajattelussa on kyse siinä, että asiat nähdään kokonaisuuksina.   Sen avulla voimme hahmottaa ja nähdä monimutkaisia kokonaisuuksia selvemmin. Olennaisia piirteitä systeemiajattelussa ovat myös asioiden suhteiden ymmärtäminen lineaarisen syy-seuraus -ketjujen sijaan. Systeeminen ajattelu on meille jokaiselle mahdollista. Vastakohtana lineaariselle ajattelulle se voi tuottaa haasteita, mutta se on opittavissa.

Esimerkki lineaarisen ajattelun vallalla olemisesta on se, että palautteen ajatellaan olevan yksisuuntainen mielipide tai ajatus jostakin tekemästämme asiasta. Systeemiajattelussa palaute tarkoittaa kuitenkin moneen suuntiin virtaavaa vaikutusta. Kaikki tapahtumat systeemissä ovat siis sekä syy että seuraus.

Systeemiajattelua auttaa hahmottamaan esimerkiksi se, että meillä on tapana syyttää ongelmistamme muita kuin itseämme. Ajattelemme, että ongelma johtuu rakenteista tai jostain toisesta henkilöstä. Systeemiajattelun mukaan  ei kuitenkaan ole mitään ulkopuolista tahoa, jota ongelmista voisi syyttää. Olemme ongelmiemme kanssa sisällä samassa systeemissä ja ongelmat ratkaistaan tarkastelemassa itsen ja ongelman välistä suhdetta.

Tämä ei tarkoita sitä, että oma itse tulisi nähdä tapahtumien keskipisteenä ohjailemassa todellisuutta vaan se tarkoittaa sitä, että me olemme vain osa kokonaista systeemiä ja vaikutusketjua. Systeemin sisällä kaikki ovat yhtälailla vastuussa niistä ongelmista, joita systeemin sisällä ilmenee. Tämä johtaa myös siihen, että ei välttämättä löydä yhtä ainoaa asiaa, jota syyttää, kun systeemissä jokin asia menee huonosti.

Jos haluaa alkaa ajatella systeemiajattelun periaatteiden mukaan, tulee ihmiset nähdä proaktiivisia toimijoina, jotka luovat oman todellisuutensa sen sijaan, että he vain reagoisivat reaktiivisesti tapahtumiin. Meillä on siis mahdollisuus muuttaa asioita systeemeissä, kantaa vastuuta  ja näin ollen meidän kannattaa panostaa itsemme kehittämiseen. Systeemiälykkyys vaikuttaa siihen, hyvinvoivia työyhteisöt ovat  ja kuin hyvin työntekijät suoriutuvat työstään

Tärkeä osa systeemiälyä on Sengen  käsite ”Personal mastery” eli henkilökohtainen mestaruus. Se tarkoittaa tapoja ja toimia, jotka johtavat henkilökohtaiseen kasvuun ja oppimiseen. Organisaatioiden kannalta ihmisten henkilökohtainen kehitys on tärkeää, sillä sen avulla koko organisaation on mahdollista kehittyä.

Miten tulla hyväksi systeemiajattelijaksi ja kehittää henkilökohtaista mestaruutta?  Aalto-yliopiston systeemiälyn tutkimusryhmä on tehnyt testin, jonka avulla voi testata omaa systeemiälyään.  Testin pohjalla on tutkimusryhmän määrittelemät kahdeksan systeemiälyn eri osa-aluetta, jotka pohajutuvat myös Sengen personal mastery -ajatukseen.   Testi löytyy täältä http://salserver.org.aalto.fi/sitest/fi/ ja taustatietoa testistä täältä J. Törmänen, R.P. Hämäläinen, E. Saarinen (2016): Systems Intelligence Inventory, The Learning Organization, vol 24, issue 4.

Esittelen tässä testin mittaamat osa-alueet. Ensinnäkin testi mittaa osa-aluetta nimeltä systeeminen havaintokyky. Tällä tarkoitataan kykyämme havaita ja nähdä ne systeemit, jotka ympäröivät meitä. Jos olet hyvä tässä, sinun on helppo muodostaa kokonaiskuva tilanteista, mutta snw lisäksi kykenet pitämään mielessäsi myös yksityiskohdat. Tähän ominaisuuteen liittyye myös e, että pääset nopeasti ajantasalle tapahtumista ja  osaat nähdä kustakin tilanteesta oelnnaisimmat asiat.

Testin toinen osa-alue on sanaton yhteys. Käsitän tämän tarkoittavan myötätuntoista ja sopeutuvaista suhtautumista ihmisiin.

Kolmas osa-alue on ajattelevaisuus. Tämä osa-alue mittaa kykyämme reflektoida omia ajatuksiamme ja ylipäätään ajatella ajattelemistamme.  Tärkeitä kykyjä reflektoinnissa on kyky katsoa asioita useasta eri perspektiivistä, tutkia syitä omalle käytökselleen, miettiä omien toimien seurauksia ja ponnistella henkilökohtaisessa kasvussa.

Rakentavuus -osio tarkoittaa sitä millä tavalla toimimme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Hyvä ja systeemiälykäs tapa vuorovaikuttaa koostuu siitä, että pystyy olemaan rakentava ja luomaan osaltaan yhteistä ilmapiiriä ryhmätilanteissa, antaa tunnustusta toisille heidän saavutuksistaan, kykyä lievittää jännitteitä vaikeissa tilanteissa ja auttaa toisia tuomaan esiin heidän parhaat puolensa.

Innostuva mieli -osan tulkitsen tarkoittavan kykyä innovointiin ja uusien ideoiden kanssa leikittelyyn. Näitä asioita vahvistaa aktiivinen uusien näkökulmien etsiminen, uusien asioiden kokeilu ja luova tapa toimia.

Aikaansaavuus osa tarkoittaa lahjakkuuttamme toimia oikea-aikaisesti ja tehdä tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Tässä auttaa priorisointikyky, kyky tarttua toimeen ja tehdä korjaavia toimenpiteitä silloin kun asiat eivät suju. Tärkeä asia on myös periksiantamattomuus vaikeissa tilanteissa.

Viisas toiminta -osana systeemiälyä tarkoittaa kykyämme käyttäytyä ymmärtäväisesti ja ottaa huomioon pitkät aikavälit tapahtumissa, esimerkiksi siinä, että hyvien tulosten aikaansaanti vaatii aikaa. Tärkeää on myös kyky ottaa neuvoja vastaan ja ylipäätään punnita ja harkita päätöksiä viisaasti.

Viimeisenä osiona tätä systeemiajattelun testiä on asenne. Kuinka suhtaudumme elämään systeemeissä: onko meillä positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen, valitammeko helposti asioita ja annammeko ympärillämme olevien ongelmian vaikuttaa mielialaamme.

Kaikki nämä osa-alueet ovat tärkeitä esimerkiksi tiimin toiminnan kannalta. Ja useita näitä harjoitammekin tiimin toiminnassa. Omat testitulokseni kertoivat, että vahvuuksiani systeemiälykkyydessä ovat ajattelevaisuus, systeeminen havaintokyky ja aikaansaavuus. Nämä kuulostavat kyllä toimintaani istuvilta. Reflektoin usein toimintaani ja analysoin toimintatapojani. Yhdistettynä heikkouteeni eli asenteeseen, se ei ole aina hyvä yhtälö. Testinkin mukaan minun kannattaisi ”ottaa positiivisuus käyttövoimaksesi. Näin löydät elämässä enemmän mahdollisuuksia ja iloa.”

Vahvuuksikseni lukeutui vielä systeeminen havaintokyky ja aikaansaavuus. Olenkin kokenut, että minulla on hyvä tilannetaju ja saan asiat sujumaan löytäen luovasti ratkaisuja. Tilannetajua saan vieläkin paremmaksi kun alan työstämään testin esilletuomaa heikkouttani, joka on sanaton yhteys. Neuvoksi sain, että ”ole avoimempi tilanteissa. Kuuntele ihmisten ajatuksia ja tunteita herkemmin.” Tätä pidän erittäin tärkeänä neuvona, kun toimii tiimissä ja haluaa kehittyä hyväksi johtajaksi.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close