Tampere
02 Jun, Tuesday
14° C

Proakatemian esseepankki

Millainen olen johdettavana?



Kirjoittanut: Arttu Hilli - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

18.4.2020

 

Sovimme Evisionin kesken, että kirjoitamme jokainen esseen siitä, millaisia olemme johdettavina. Tässä esseessä päätutkiskelussa on omat motivoitumistekijät ja luonteen piirteet, koska uskon että näiden tunnistaminen auttaa myös itseäni johdettavana, että johtajana.

Proakatemialla meille kaikille Belbinin persoonallisuustesti on hyvin tuttu. Tätä teoriaa Meredith Belbin esittelee kirjassa ”Tiimien johtaminen (1981)”. Luin juuri hetki sitten kirjaa ”Johtamisviestintää! – Leif Åberg (2006)”, jossa käsiteltiinkin näitä Meredith Belbinin rajaamia ryhmärooleja. Nämä persoonallisuus tyypit ovat keksijä, tiedustelija, kokooja, takoja, arvioija, diplomaatti, tekijä, viimeistelijä ja asiantuntija. Itse sain Belbinin testiä tehdessä persoonallisuus tyypiksi vahvimpana takoajan ja toiseksi vahvimpana tekijän. Näin jälkeen päin lukiessani koen tämän testin osuneen omalla kohdallani täysin nappiin.

”Takoja – energinen, impulsiivinen ja tehokas. Hän suuntautuu saavutuksiin, tuloksiin, innostaa muutkin mukaansa omalla energisyydellään. Takoja ottaa usein asiajohtajan roolin. Hän vastustaa tehottomuutta, joten hän saattaa turhautua ja ärsyyntyä helposti sellaista nähdessään. ”ei saa jäädä tuleen makaamaan” tai ”tehdäänpä nyt, niin saadaan valmiiksi” ovat hänen tunnuslauseitaan.” (Åberg 2006)

”Tekijä – on vastuuntuntoinen, ahkera, käytännöllinen ja realistinen. Hän organisoi toimintaa ja tuottaa käytännössä toimivia toteutusmalleja. Tekijäkin ottaa usein asiajohtajan roolin. Hän saattaa hitaasti lämmetä uusille asioille, koska hän on kehittänyt nyt käytössä olevia työmuotoja. Tekijän suusta kuulee ”mahdottomuudet toimitetaan välittömästi, ihmeet vievät hieman kauemmin” tai ”kääritään hihat ja ryhdytään toimeen” (Åberg 2006)

Näistä kuvailuista varsinkin tehokkuus, käytännöllisyys ja vastuuntuntoisuus ovat näistä kuvailuista ehkä vahvimmat puolet johdettavana ollessani. Kun pidän näitä asioita arvossa, on johtajan helppo keskittyä omaan alueeseensa, sillä voi varmistua, että hoidan asiat tehokkaasti ja vastuullisesti. Jos työtapa ei ole mielestäni tehokas ja käytännöllinen en todennäköisesti hevin toimi siihen tapaan, jos tätä tapaa ei voida perustella rationaalisesti. Pidän kuitenkin tehtävän tavoitteen ja päämäärän sellaisena, mihin se on asetettu.

Energisyydellä innostamisesta olen saanut paljon hyvää palautetta kanssa tekijöiltäni. Näen, että aiemmat työnantajanikin ovat huomanneet sen ja ovat antaneet minulle enemmän vastuuta alueilla, joissa voin hyödyntää innostamiskykyäni.

Kirjassa ”Talo, jonka Esko rakensi” luonnehditaan kirjan alkukappaleessa perinteistä härmäläistä luonteenmaailmaa. Riemastuin, sillä sain hyvän lähteen tähän esseeseen. Näillä tavoin härmäläisiä kirjassa kuvataan:

”Härmäläisyydessä yhdistyvät itsevarmuus, vaatimattomuus ja pohjaton leikkisyys hartaaseen realismiin ja käsitykseen maailman luonteesta. Yhtälailla terävä kielisyys ja taipumus louskuttaa leukoja kuin kyky langeta polvilleen ja nöyrimmin kiittää herraa.” (Taatila 2019)

”Uppiniskaista, pahasuista ja leikkisää mutta sydämeltään nöyrää ja viimeisen päälle vilpitöntä väkeä ovat härmäläiset” (Taatila 2019)

Nämä ovat mielestäni todella hupaisia siinä mielessä, että ne kuvailevat minua aika hyvin. Toinen puoli suvustani on Härmästä kotoisin, joten kyseessä voi olla hieman sukuvikaa. Uppiniskaiseksi ja pahasuiseksi en itseäni luonnehtisi, mutta ”pohjaton leikkisyys” kuvailee tekemisiäni aika hyvin. Olen sitä mieltä, että silloin kun tehdään töitä, tehdään ne tehokkaasti ja viipyilemättä, mutta pieni leikin riemu ja vitsikkyys on tilanteessa kuin tilanteessa aina tervetullutta.

Lyhyen pohdintani jälkeen näen, että jos työntekoani arvostetaan, saan tekemästäni työstä itselleni jotain, saan käyttää luovuutta ja saan kannettavaksi vastuuta, olen lähes unelma johdettava.

Lähteet:
Åberg, Leif. Johtamisviestintää! Inforviestintä Oy. 2006. Jyväskylä.
Taatila, Hippo. ”Talo, jonka Esko rakensi”. Otava. 2019.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close