Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Millainen johtaja sinä haluaisit olla?



Kirjoittanut: Anna Lundberg - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Dettmann ja johtamisen taito
Saska Saarikoski
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Millainen johtaja sinä haluat olla? Koulutukseemme isona osana kuuluu tiimijohtaminen, jota jokaisen tulisi jossain määrin harjoittaa. Itseäni on aina kiinnostanut johtaminen ja siihen liittyvä vastuu. Olen luullut tietäväni, millainen johtaja haluaisin olla, mutta Akatemialla näkemykseni on muuttunut. Luin Dettmanin kirjan, missä käytiin läpi Dettmanin uraa ja johtajuuden eri muotoja. Kirjasta sain paljon ajatuksia, siihen mihin suuntaan haluaisin lähteä itseäni kehittämään.

 

Vanhempani ovat rehtoreita ja näin ollen pienestä asti kotona on ollut kuri ja järjestys läsnä. Vaatimustaso on ollut aina korkealla ja kouluhommista hyvä tulos on ollut ennemminkin oletusarvo kuin saavutus. Olen tottunut samaan työelämässä. Vaatimustaso on ollut aina korkea ja hyvästä tuloksesta ei sen enempää kiitetä, vaan ja ainoastaan virheet ja tuloksettomuus on nostettu tapetille.

Dettmann kertoo kirjassaan omasta johtamistyylistään. Nuorempana Dettman oli mustavalkoinen ja ennemmin strategia- kuin ihmislähtöinen. Dettmann piti joukkueessa kovaa kuria ja järjestystä. Pystyin samaistumaan kirjan tarinoihin täysin, sillä nuorempana harrastaessani lentopalloa, oma valmentajani oli täysin samanlainen. Nuorena välillä kiroilin valmentajaani, mutta silti arvostin häntä todella, hän oli kova, mutta nimenomaan kovuudellaan hän sai joukkueestamme parhaan potentiaalin irti.  Ennen koin, että tällainen kova johtamistyyli on ainoa ja oikea, mutta akatemialla ollessani käsitys asiasta on hieman muuttunut. Apajassa kova johtamistyyli ei varmastikaan toimisi, mikä tekeekin johtamisesta samalla kiehtovaa, mutta erittäin haastavaa.

 

Työ, mihin kuuluu ihmiset, kuuluu samalla myös tunteet, mikä tekee tilanteista monimutkaisia. Nuoren Dettmanin tyyli on varmasti monelle liikaa ja kadottaa täysin motivaation, kun taas toisille juuri sitä mitä tarvitaan. Itse haluaisin oppia juuri sen keskitien ja mahdollisuuden mukautua tilanteeseen ja johdettavaan ryhmään.  Jo pelkästään se, että annat johdettavillesi mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, helpottaa omaa työtäsi ja sitä, miten johdettavat kokevat sinut. Koen, että Apaja on vaikea tiimi johtaa. Apaja on hyvin tunteellinen ja pohdiskeleva tiimi. Moni Apajalainen tarvitsee paljon aikaa päätöksien tekoon ja usein mielipiteet Apajassa muuttuu nopeallakin aikavälillä. Tämä tekee johtamisesta erittäin haastavaa.

 

MILLAINEN JOHTAJA ITSE HALUAN OLLA

 

 

Lukiessani monia eri artikkeleita johtajuudesta, yksi piirre toistui jokaisessa; kuuntele. Hyvän johtajan tärkein piirre onkin kuuntelemisen taito. Johtajan kuunnellessaan työntekijöitään, pystyy hän antamaan työntekijöille merkityksen tunteen. Toki pelkkä kuuntelu ei riitä, vaan tekoja tarvitaan. Tietenkään kaikkea ei voi toteuttaa, mutta panostaminen ja aito halu toteuttaa työntekijöiden toiveet, vaikuttavat suuresti työyhteisön ilmapiiriin. Itse sain hyvän opin ollessani Markkinointiakatemialla. Keskustelimme Markkinointiakatemian toimitusjohtajan Mikko Pulkkilan kanssa yrityksen työntekijöiden joululahjoista ja onko Pulkkilalla mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Pulkkila vastasi minulle näin: ”Annan sinulle nyt tärkeän opin johtamiseen, meillä on täällä tietyt työntekijät valittu siihen hommaan. Hyvä johtaja antaa työntekijöidensä itse hoitaa heille annetut tehtävät. Mitä siitä tulisi, jos kertoisin heille, miten heidän tulisi työnsä toteuttaa? He menettäisivät merkityksen tunteen ja motivaatio laskisi.” Mielestäni tämä juuri on johtajuuden suurin onni ja haaste samaan aikaan. Varsinkin itse olen tyyppinä sellainen, että haluan itse olla kaikessa mukana ja tekemässä, mutta johtajan roolissa Pulkkilankin sanoin, on annettava niille tilaa, joille tehtävät on määrätty.

Minua on muutaman kerran ehdotettu johtamaan Apajaa bl:n rooliin, mutta en ole edes harkinnut lähteväni pestiin. Tällä hetkellä uskon, että minusta on enemmän hyötyä rivimiehenä, kun johtotehtävissä. Olen kyllä päättänyt, että joskus vielä rupean kyseiseen pestiin, mikäli siihen saan mahdollisuuden. Millainen johtaja sitten haluan olla? Haluaisin, että Apajalaiset arvostaisivat minua ja pitäisivät minua ihan samalla tasolla, kun kaikkia muitakin. Olisin täysin se sama Anna kuin yleensä, mutta uskon, että uskaltaisin vielä paremmin tuoda ilmi Apajan ongelmia ja nostaa kissoja pöydälle. Haluaisin olla tasa-arvoinen ja ottaa jokaisen mielipiteen huomioon, sillä jokaisen tulisi pystyä vaikuttamaan Apajan asioihin. Pyrkisin vaikuttamaan myös vallitsevaan kulttuurimme niin, että jokainen uskaltaisi tuoda mielipiteensä ilmi ja mikäli joku olisi eri mieltä asioista niin muut apajalaiset tilanteessa tukisivat alakynnessä olevaa. Kaiken tämän keskellä vallitsisi kuri ja järjestys, pienellä ripauksella huumoria. Apajassa moni tarvitsee tsemppiä tekemiseen ja pientä työntöä oikeaan suuntaan. Tähänkin pystyy vaikuttamaan osittain selkeillä raameilla. Tilanne, jossa jokainen tietäisi oman paikkansa tiimissä, helpottaisi tilannetta merkittävästi. Siispä haluaisin auttaa Apajalaisia löytämään oman motivaationsa ja paikkansa tiimissä. Vanhemman Dettmanin johtamistyylissä oli paljon sellaista, mihin itse haluaisin tulevaisuudessa pyrkiä. Iän kartuttua, Dettmann myöntää, että hänestä on kasvanut täysin erilainen johtaja. Hän itse käytti sanaa ”pehmo” kuvaillessaan sitä, miksi hän on vuosien varrella kasvanut. “Ihmiset ovat tärkeämpiä, kuin strategia. Pelaajat voivat voittaa koripallopelin ilman strategiaa, mutta strategia ei voita koripallopeliä ilman pelaajia.” (Dettmann, 2016) Tämä herätti ajattelemaan. Olen täysin samaa mieltä: jos ihmisiä ei arvosteta tiimissä, ei siinä vaiheessa organisaatiomallillakaan ole väliä.

Koti puhtaaksi Oy:n perustaja oli puhumassa Akatemialla heidän työstään ja tavasta, millä he toimivat organisaatiossaan. Oli hienoa kuulla, miten heillä ajatellaan ja toimitaan. Heille oli työnantajina todella tärkeää se, että työntekijät pystyvät itse vaikuttamaan asioihin. Hän puhuikin siitä, että tärkein ei ole asiakas vaan työntekijä. Sillä jos työntekijää ei kunnioiteta ja kuunnella, ei hänkään varmasti anna parastaan asiakkaalle.  Sain seminaarista paljon oppeja ja uusia tapoja ajatella. Olisi hienoa olla joskus tuollaisen yrityksen johdossa.

 

 

LÄHDE:

  1. Saarikoski, S. Dettman ja johtamisen taito. Helsinki: WSOY.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close