Tampere
16 Jan, Saturday
-12° C

Proakatemian esseepankki

Millainen johdettava olen = Miten minua kannattaa johtaa?



Kirjoittanut: Outi Kattelus - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

1  JOHDANTO

Koko tiimimme on kirjoittamassa esseet siitä, miten minua johdetaan. Tämä lähti liikkeelle pitämästäni pajasta, jossa Topaasia -pelin avulla etsimme tiimiämme koskevia haasteita ja riskejä ja lähdimme pureutumaan yhteen näistä. Lähdimme pureutumaan tarkemmin odotuksiin ja siihen, miten erilaiset odotukset ja niistä syntyneet ristiriidat vaikuttavat toimintaamme. Topaasiassa tehtävänä on löytää ratkaisuja löydettyihin ongelmiin ja kirjasimme yhdeksi ratkaisuksi sen, että kaikki avaavat hieman enemmän itseään ja kertovat, millaisia johdettavia ovat.

Omasta mielestäni olen tietenkin helppo johdettava. Tämä ei varmasti ole kaikkien mielipide asiaan. Ne, joiden mielestä olen helppo johdettava, tuntevat varmasti minut jo hyvin ja ovat ehkä löytäneet niitä väyliä johtamiseeni.

Monet pitävät minua ”kireänä” ja itseäni lainatakseni sellaisena, jolla on rautakanki perseessä. Tällöin kokemuksena saattaa olla se, ettei minusta saa mitään irti. Ja kyllä, olen melkoisen hitaasti lämpenevä ja vielä introverttikin. Omasta mielestäni totuus on kuitenkin se, että juttujani kuuntelemalla olen valmis antamaan hyvinkin paljon itsestäni lyhyen tuntemisen jälkeen. Se vain vaatii herkkyyttä kuunnella ja aina kaikilla tai kaikissa tilanteissa tätä herkkyyttä ei ole.

Olen aivojeni kanssa solmussa sen suhteen, että mistä suunnasta käsittelen aihetta. Itselleni looginen suunta on se, että millaista johtamista kaipaan, että olen helppo johdettava. Tätä aihetta myös käsittelen esseessä. Toinen olisi voinut olla varsinainen tehtävänanto, eli se, millainen johdettava olen. Itse näen nämä kuitenkin niin syvässä vuorovaikutuksessa keskenään, että päätin kirjoittaa siitä, miten minua johdetaan. Tällöin ehkä joku muutkin saa esseestä jotain kuin minä itse. Esimies- ja alaistaidot vaativat molemmat hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja ja ne ovatkin menestyvän työyhteisön edellytys (Johda minua 2017). Yhtä lailla miten minua johdetaan ja miten minä haluan johtaa -esseiden tulisi keskustella keskenään. Seuraavaksi siis oma osuuteni aiheeseen.

 

2  MITEN MINUA SIIS KANNATTAA JOHTAA?

Tässä toimintaohjeistus johtamiseeni, mikäli jotkin kohdat ovat vielä jääneet pimentoon ja kanssani tulee haasteita. Silloin ratkaisu voi löytyä tästä listasta.

Ensimmäiseksi tulee varmistaa se, että minulla on ollut riittävästi aikaa ruokailuun eli toisin sanoen, olen saanut murua rinnan alle. Tämä piirre minusta tulee ehkä enemmän kotona esiin, mutta sen merkitystä työyhteisössä ei voi myöskään väheksyä. Nälkäisenä verensokeri tuntuu heittelevän siihen tahtiin, että nälkäkiukkukaan ei meinaa pysyä perässä. Joskus syömiseen saattaa liittyä myös stressiä, mikäli tieto siitä mitä syön ja milloin syön, ovat vielä pimennossa. Varmista siis, että tämä asia on kunnossa.

Itseäni johdetaan myös realistisilla tavoitteilla. Mikäli tavoitteet eivät ole samassa suhteessa käytettävissä olevien resurssien suhteen niin silloin johtaminen menee itseäni kohtaan pieleen. Tässä on otettava huomioon myös se, että itselleni vapaa-aika on vapaa-aikaa ja työaika työaikaa. Minulta on turha odottaa sitä, että työaikani venyisi vapaa-ajalle. Silloin joko työmäärääni on vähennettävä tai työaikaani johdettava tehokkaammin ja tehokkaammaksi.

Koen, että itselläni on korkea oikeudenmukaisuuden taju ja haluan ajatella asiat tiimin näkökulmasta itseni ajattelemisen sijaan. Mikäli myös johtajalta löytyy tällainen ominaisuus niin silloin olemme vahvasti menossa jo samaan suuntaan. Asiat ovat helposti perusteltavissa ja olen myös valmis nopeastikin vaihtamaan mielipidettäni, mikäli jokin toinen ratkaisu osoittautuukin paremmaksi. Samaan suuntaan kulkeminen vaatii kuitenkin myös näkyväksi tehtyä suuntaa, sillä silloin sinne on helpompi kulkea. En tarvitse yksityiskohtaisia tavoitteita jokaiseen asiaan, mutta jos joku olisi edes maalaillut kauniin auringonlaskun, jota kohti kulkea. Erityisesti tässä tavoiteosiossa olisi tärkeää se, että tavoite on kaikille yhtä selkeä ja se tulee suusta, vaikka unissaankin. Tällöin vältytään minun mielestäni -tavoitteilta.

Johtajaan on oltava myös luottamuksellinen suhde, sillä hänen kuuluu olla se, johon voi nojata silloin kun nojaa tarvitsee. Toisaalta johtajan tulee olla myös se, joka työntää polkupyörällä eteenpäin ilman apupyöriä ja jää kauemmas kannustamaan pysymään pystyssä. Kaipaan johtajalta johtajuutta niinä hyvinä ja huonoina hetkinä ja johtajan roolin on oltava johtajalla, ei kenelläkään muulla. Olen huomattavasti helpommin johdettavissa silloin kun minua oikeasti johdetaan, eikä vain olla johtavinaan. Johtajuus olisi sellainen rooli, joka minun olisi helppo aina napata itselleni, kun huomaan johtajuuden puuttuvan. Tiedostaen en sitä kuitenkaan tee, sillä silloin vien todellisen johtajan mahdollisuudet johtajuuden kehittymiseen. Mikäli johtajuus kuitenkin puuttuu, niin silloin kyllä uskon olevani hankalasti johdettava, sillä silloin mikään ei ohjaa tekemistäni.

Erityisen tärkeää minun johtamisekseni on se, että koen tulleeni kuulluksi, sillä ilman sitä kokemusta on hankala olla sitoutunut tiimiin. Se, että koen tulleeni kuulluksi ei todellakaan tarkoita sitä, että tulisi toimia kuten sanon. Se vain edesauttaa sitä, että itseni on helpompi suhtautua myös toisenlaiseen näkemykseen, kun tiedän, että asiaa on edes pohdittu myös muusta ainakin alun perin mielestäni järkevästä näkökulmasta. Tiedostan kuitenkin, että itsekään en osaa katsoa asioita kaikista näkökulmista, jolloin ne eivät välttämättä ole järkevimpiä ja mikäli näin on niin, se on täysin perusteltua.

Viestintä on suuri osa johtajuutta ja siinä jopa viestin ydinsanoma voi hukkua epäedullisen viestinnän seurauksena. Itse toivoisin johtajuuteen valmentavaa otetta, jolloin johtaja kysymällä etsii vastauksia niihin asioihin, jotka häntä mietityttävät. Tällöin suurin osa viestinnästä tapahtuu johdettavan kautta ja itse koen, että se toisi johtamiseen lempeämpää otetta. Valmentava ote ei kuitenkaan tarkoita haastamista vaan kysymysten kysymistä ilman ennakko-oletuksia tai ajatuksia siitä, että jokin tehdään oikein tai väärin. Tämä ote perustuisi enemmän siihen, miten johdettava asiat kokevat ja millä perustein tällaisia ajatuksia on. Johtajan ja johdettavan välisessä viestinnässä jää usein uupumaan ajatusketju siitä, miten joihinkin asioihin on päädytty. Tämän puutteen aiheuttaa normaali elämä ja se, etteivät johtaja ja johdettava voi olla jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään. Vilpitön valmentava ote johtamiseen erityisesti näissä tilanteissa helpottaa johtamista huomattavasti. Muuten tilanteena voi olla se, että jompikumpi osapuolista kaataa kaiken tunnemyrskyssään toisen niskaan.

 

3  POHDINTA

Loppukaneettina esseelleni totean, että mielestäni olen edelleen helposti johdettava. En ole kirjoittanut toiveitani siitä, miten minua johdetaan minkään johtamisoppaan mukaan, vaan nyt lähteenäni on ollut oma sydämeni. Voin kuitenkin väittää, että monet mainitsemistani asioista löytyvät oppaasta kuin oppaasta johtajuuteen liittyen. Tämä essee on varmaan mennyt jonkin verran myös aiheen sivusta. Olen vastannut siihen, millaista johtajuutta kaipaan, sen sijaan millainen johdettava olen. Voinen kuitenkin todeta, että positiivinen johtajakokemus ruokkii helposti johdettavuutta, kun negatiivinen johtajakokemus vaikeasti johdettavuutta. Nyt on annettu avaimet käteen periaatteella vinkit siihen, miten minua johdetaan helposti, mikäli se on aikaisemmin osoittautunut haastavaksi.

Toki, asia ei ole niin mustavalkoinen kuin miltä olen saanut sen nyt näyttämään. Eiköhän omalla roolillani johdettavana ole myös merkitystä johtajan omaan toimintaan johtaessaan minua. Olen kuitenkin pyrkinyt tuomaan tiimissämme esiin pohdintaa juurikin siitä, että mieti, miten teet itsestäsi helposti johdettavan. Se ei tarkoita sitä, että olisin itse onnistunut siinä täydellisesti. Se on kuitenkin ollut yksi niistä asioista, joita olen tiimiin liittyen halunnut ajatuksissani pitää jatkuvasti. Olen myös kehityskeskusteluissa kirjannut omaksi tavoitteekseni hyvän tiimiläisyyden ja helposti johdettavuus on yksi sen tärkeimmistä osista.

 

 

LÄHTEET

Duunitori. 11.11.2017. Johda minua. Luettu 3.4.2020. https://duunitori.fi/tyoelama/johda-minua

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close