Tampere
19 Apr, Friday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Miljonääriksi 500 päivässä



Kirjoittanut: Amanda Hiltunen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mistä projektissa on kyse

Yrittäjä ja mediapersoona Lauri Salovaara otti tavoitteekseen olla miljonääri 40-vuotissyntymäpäivänään. Projektin nimi oli Miljonääriksi 500 päivässä, koska Salovaaralla oli projektissa aikaa 500 päivää. Ideana oli kerätä miljoonan omaisuus ilman oman pääoman käyttämistä. Hän päätti kertoa valtakunnan laajuisesti medioille tempauksestaan ja tuotteistaa koko projektin. Samalla syntyi myös kirja, joka kantaa nimeä Miljonääriksi 500 päivässä. Lauri Salovaara ei käyttänyt omaa pääomaansa vaan tarjosi yrityksille osaamistaan, jota hänellä löytyy muun muassa viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Projektin aikana yli 500 yritystä otti Salovaaraan yhteyttä, ja näistä yrityksistä Salovaara neuvonantajineen karsi firmoja ja päätyi omistajaksi kahdeksaan yritykseen. Hanketta ja omistusten arvoa seurattiin reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa ja eri lehdistöissä. Kantava sanoma Salovaaran projektilla on se, että mistä tahansa haaveilet- aloita nyt, et tule katumaan. Salovaara oli pitkään haaveillut siitä, että voisi olla miljonääri ennen kuin täyttää 40, kunnes hän yhtenä päivänä ymmärsi, ettei hänestä tule miljonääriä sitä toivomalla.

Projektin loputtua Salovaaran omistusten laskettu arvo hänen lähteidensä mukaan oli 1,1 miljoonaa euroa eli hän oli onnistunut projektissaan. Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan omistusten todellinen arvo ei kuitenkaan ole miljoonaa.

”Jos kaikkien kahdeksan sekä Salovaaran oman sijoitusyhtiön 7figuresin tuoreimmat luvut laskee yhteen, liikevaihto on Kauppalehden mukaan kaikkiaan 3,37 miljoonaa euroa, liiketulos -1,1 miljoonaa euroa ja omaa pääomaa kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa. “Aika vaikea on näillä luvuilla saada edes koko yritysryppään arvoksi miljoona euroa. Lähes kaikki yritykset ovat tappiollisia tai tekevät minimaalista voittoa”, Rajala toteaa Kauppalehdessä.

Salovaara omistaa yhtiöistä vain pieniä osuuksia. Esimerkiksi Kleveristä hän omistaa 0,18 prosenttia, jonka arvo on joukkorahoitusannin kyseenalaisella 5,5 miljoonan euron valuaatiollakin vain 10 000 euroa. “Vähintään yhden nollan saa ottaa miljoonasta pois, jotta päästäisiin salkun todelliseen arvoon. Tuskin arvo on edes lähellä 100 000 euroa”, analyytikko Rajala summaa.          ”(Tuliko Lauri Salovaarasta miljonääri 500 päivässä? (9.7.2018) https://www.yrittajat.fi/uutiset/592311-tuliko-lauri-salovaarasta-miljonaari-500-paivassa)

Verkostojen merkitys

Oli sitten mitä mieltä tahansa Salovaaran projektista ja sen onnistumisesta, ei kuitenkaan käy kieltäminen sitä tosiasiaa, että kyseinen tempaus ei olisi ollut mahdollinen ilman loistavia verkostoja ja niiden aktiivista luomista. Sama pätee myös kaikessa muussa menestyksen tavoittelussa. Hyvä tuuri, lahjakkuus, oikea aika ja oikea paikka ovat usein vaikuttavina tekijöinä, mutta myös verkostot ja niiden merkitys korostuvat menestystä tavoiteltaessa. Ja vaikka et sen suurempaa menestystä halajaisikaan on verkostot silti tärkeitä. Luotetut henkilöt, mentorit, neuvonantajat, kaikilta suurilta yritysjohtajilta ja liike-elämän menestyjiltä löytyy näitä.

Ja rohkenen myös väittää, että vaikka nimeäisit omat taitosi tärkeimmäksi tekijäksi matkallasi menestykseen, löytyy matkanvarreltasi silti hahmoja, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet ja avittaneet tietäsi menestykseen. Itselleni aktiivinen verkostojen luominen on ollut erittäin tärkeää Proakatemia urani alusta asti. Tiedän että itseäni aktiivisesti kehittämällä ja haastamalla pystyn pääsemään elämässäni pitkälle mutta vielä pidemmälle pääsen, kun tämän lisäksi tunnen oikeita ihmisiä oikeista paikoista. Verkostojen luomisessa on mielestäni kyse siitä että et voi ikinä olla varma missä elämäntilanteessa jostain yllättävästä tahosta voi olla sinulle apua.

Lauri Salovaaran neuvonantaja ja luottohenkilö Jorma Terentjeff sanoi kirjassa, että ilman Laurin valtavan hyviä suhteita ja verkostoja projekti ei olisi voinut onnistua tässä määrin.

 

Mikä elämässä sitten on tärkeää?

Lauri Salovaara on kertonut haastatteluissa oppineensa projektistaan sen, että maineen ja mammonan tavoittelu ei ole elämän tärkeimpiä asioita. Hän olisi mieluummin tyhjätasku läheistensä ympäröimänä kuin työhönsä kadonnut miljonääri.

Itselleni perhe ja ihmissuhteeni ovat tärkeitä arvoja ja haluan vaalia niitä. Tahdon menestyä liike-elämässä, mutta mielestäni näiden kahden väliltä on löydettävä tasapaino. Varsinkin ennen monien mielestä kahtiajako näiden välillä on ollut todella mustavalkoinen. Joko on luotu uraa ja sille on annettu kaikkensa tai sitten on perustettu perhe ja urahaaveet ovat huuhtoutuneet viemäristä. En näe ongelmaa näiden kahden välillä. Varmasti uhrauksia suuntaan ja toiseen on joskus tehtävä, mutta kun oma arvomaailma on selvillä ja suunnitelmat selvät, pystyy menestyksekkään uran luomaan unohtamatta muuta elämäänsä.

Salovaaralta tärkeimpänä oppina hänen projektistaan on juuri verkostojen merkityksen lisäksi se, että kun jotain projektia tehdään, on se tärkeää hoitaa hyvällä draivilla loppuun asti, mutta kun projekti on päättynyt, on hyvä pysähtyä ja katsoa taakseen ja miettiä mitä seuraavalla kerralla tekee paremmin ja missä onnistui. Eikun ainiin, mehän tehdään tuota jo Proakatemialla. Sitä kutsutaan motorolaksi.

Mielestäni projektin seuraaminen oli hauskaa ja ainakin viihdearvoa sillä oli sosiaalisen median puolella erittäin paljon. Ja toisaalta onko tämän jälkeen vielä joku kuka ei ole kuullut Lauri Salovaaran nimeä? Aika loistavaa henkilöbrändin rakentamista, etten sanoisi.

Kommentit
  • Salla Vaittinen

    Jausaa!
    Tulipa monta kovaa pointtia mitä miettiä, verkostot, henkilöbrändäys, TASAPAINO perheen ja uran välillä.. 😀
    Tässä toimii jotenkin tosi hyvin se, että esseen alussa on faktaa ja lopussa sun pohdiskelua. Siitä jäi mieleen ne tärkeimmät (tai mitkä lukija kokee tärkeimmiks) pointit. Mitä oot mieltä, millai pystyis arjessa hyödyntää verkostoitumista, pitäiskö sen olla jotenkin systemaattista, tai enemmänkin spontaania keskustelua? Vai molempii?

    21.10.2018
Post a Reply to Salla Vaittinen cancel reply