Kirjoittajat Tommi Riikonen ja Joona Merviö

JOHDANTO
Sosiaalisen median alustat ovat nousseet viimeisen 20 vuoden aikana lähes jokaisen
ihmisen arkipäiväiseen käyttöön. Jopa 69 % suomalaisista käyttää sosiaalisen median
alustoja päivittäin ja nuorisosta jopa yli 80 % (Pääkkönen 2017). Määrä on jatkuvassa kasvussa ja
muutoksessa, joten on vaikea arvioida tarkkoja lukuja. Fakta on kuitenkin se, että
sosiaalisen median vaikutus ihmisten elämään kasvaa koko ajan. Some on kaikkialla:
kun nykyihminen herää kännykän ääneen aamulla, puhelin ilmoittaa uusista pikaviesteistä
ja päivityksistä. Aamupalan lomassa sanomalehtien sijaan nykyihminen
selaa Instagramin ja Facebookin feediä ja työmatka kuluu sopivasti podcastia
kuunnellen. Töissä työkavereiden ja perheenjäsenten WhatsApp -viestit pilkkovat
päivää jatkuvasti. Kun lopulta työpäivä on ohi, kotisohvalle on mukava köllähtää Netflixin
pariin, samalla totta kai uusimpia TikTokkeja selaillen.
Nykypäivänä ihminen on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa jatkuvasti. On vaikea
ajatella viimeistä hetkeä, milloin netti ja sosiaalisen median alustat eivät olisi olleet käden
ulottuvilla. Vaikka ystävät asuisivat toisella puolella maapalloa, he ovat silti
napinpainalluksen päässä joka hetki. Samoin ovat yritykset, tuotteet ja palvelut.
Verkkokaupat ovat tuoneet kaikki tuotteet saataviksi mantereesta riippumatta. Paketti voi
matkustaa muutamassa päivässä tuhansien kilometrien päähän.
Nopea kulttuurinmuutos ihmiskunnan viestinnässä on laittanut kaupankäynnin uusiksi.
Vanha lehti-ilmoitus ei tavoita enää asiakkaita samalla tavalla, kun 10 vuotta
sitten. Yritysten on haastettava jatkuvasti omaa sosiaalisen median viestintäänsä ja
pyrittävä pysymään ajan hermolla. Viestintä sosiaalisessa mediassa ei ole helppoa, mutta
onko se kaiken vaivan arvoista?

MILLAISIA MAHDOLLISUUKSIA SOME TARJOAA YRITTÄJÄLLE?
Some on yrittäjille ilmainen viestintäkanava. Se on täynnä erilaisia ominaisuuksia
sekä mahdollisuuksia. Siellä ovat myös asiakkaat. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on
kohdentaa asiakasryhmä. Missä asiakkaat liikkuvat ja mitä somealustoja he käyttävät? Jos
tuotteet ovat nuorille, yrityksen on hyvä olla nuorten suosimilla alustoilla,
jos asiakaskunta taas on iäkkäämpi, yrittäjän on käytettävä sen ikäryhmän suosimia
alustoja. Esimerkiksi nuorten suosimassa TikTokissa on turha mainostaa, jos kohderyhmä
on yli 50-vuotiaat ihmiset. Sen sijaan yrittäjän kannattaa
käyttää esimerkiksi Facebookia. TikTok taas sopii teini-ikäisille kohdennettuun mainontaan
loistavasti. Yrittäjän on oltava siellä missä asiakaskin. On myös hyvä miettiä
sitä, mihin yrittäjällä itsellään riittää tekniset valmiudet. Jos yrittäjä on hyvä muokkaamaan
videoita ja puhumaan kameralle, hänen kannattaa käyttää somealustaa, missä voi luoda
videoita ja käyttää liikkuvaa kuvaa markkinointiin. Näihin tarkoituksiin sopii loistavasti
muun muassa Instagram ja YouTube. Yrittäjän on myös hyvä pohtia millaiseen sisältöön
kannattaa palkata ulkopuolista apua. Useat mainostoimistot ja sosiaalisen median
ammattilaiset tarjoavat yrityksille räätälöityjä palveluita, joilla yrityksen sometilit saadaan
kertaheitolla ammattimaisemmiksi ja mielenkiinto seuraajien silmissä kohoaa pilviin.

Asiakashankinta somen kautta

Kun kuluttajalle tulee tarve hankkia uudet juoksukengät, hän saattaa hakea niitä
esimerkiksi Instagramista aihetunnisteella #juoksukengät tai #runningshoes. Tässä
vaiheessa asiakas on lähettänyt ensimmäisen ostosignaalin ja ilmaissut kiinnostuksensa
ostamaan uudet juoksukengät. Instagramin algoritmit työntävät seuraavaksi kuluttajan
silmille hänelle suositeltuja kenkiä. Kengät eivät ole sattumanvaraisessa järjestyksessä.
Ensimmäisiä hakutuloksia yhdistää suosio, maksettu mainossisältö ja kuluttajalle
personoitu näkymä. Edelliset haut, sovelluksen muut tiedot kuluttajasta ja käyttäjäprofiilille
luotu algoritmi suodattavat kuluttajan silmien eteen hänelle parhaiten sopivat kengät.
Tässä vaiheessa kuluttaja ei välttämättä tee heti ostopäätöstä, mutta hänen mieleensä
painuu tietyt merkit ja mallit, jotka ovat tällä hetkellä pinnalla. Tässä vaiheessa kilpailusta
on jo tippunut useita merkkejä, valmistajia ja myyjiä. He ovat menettäneet tulevan
asiakkaan. Kun asiakas myöhemmin tekee ostopäätöstä joko verkkokaupassa tai
kivijalkamyymälässä, hän tekee valintansa hyvin pitkälti ennalta määräityneiden skeemojen mukaan. Kengiksi valikoitui Instagramissakin mainostetut Niket, vaikka
kaupoissa oli satoja muitakin vaihtoehtoja. Ne saattoivat olla laadukkaampia ja hinnaltaan
kilpailukykyisempiä, mutta somemainonta niiden kohdalla epäonnistui. Alla kuva edellä
mainituista hästägeistä ja niiden käytöstä.

(Kuva 1)

Ostohalun herättäminen
Myös ilman erillistä asiakkaan ostotarvetta yritys voi luoda asiakkaalle somen kautta idean
ostaa. Tarpeeksi hyvällä somesisällöllä luodaan asiakkaalle tarve tuotteeseen, vaikkei
asiakas sitä välttämättä oikeasti tarvitsisikaan. Kuvitellaan tilanne,
että uusi yritys myy jääkiekkomailoja. Asiakas on juuri ostanut uuden mailan, mutta
näkee Instagramissa, että Teemu Selänne mainostaa uuden yrityksen mailoja ja
kehuu näitä maailman parhaiksi. Tässä kohtaa asiakas voi unohtaa, että on juuri
hankkinut itsellensä uuden mailan. Kun suuri esikuva mainostaa tätä uutta mailaa ja
esittää sen “hittinä”, voi asiakkaalle yllättäen tulla halu ostaa tuote. Alitajunnassaan
asiakas voi pohtia, että tällä mailalla hänestäkin voisi tulla Teemun veroinen
kiekkoilija. Monella julkisuuden henkilöllä tai sosiaalisen median vaikuttajalla on iso
joukko seuraajia, jotka ovat usein samanhenkisiä ihmisiä. Esimerkiksi juuri Teemu
Selänteellä on Instagramissa 400 000 seuraajaa. Kun aikaisemassa esimerkissä Teemu
mainosti uuden firman mailoja sivullaan, julkaisu pystyi tavoittamaan jopa 400 000
ihmistä. Ilman somea Teemu saisi arkisin mainostettua mailaa vain ystävilleen, keitä hän
tapaa kasvokkain.

(Kuva 2)

ASIAKASKONTAKTIT SOMESSA
Some on myös hyvä viestintäalusta, kun
ajattelee vuorovaikutuksen näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi jälleen Instagram.
Instagramissa yritys voi mainostaa tuotteita hienoilla mainoskuvilla ja
videoilla. Asiakkaalle tulee usein kysymyksiä tuotteeseen liittyen. Sähköpostin
lähettäminen voi joillekin tuntua etäiseltä, vaikealta tai jopa vanhanaikaiselta. Tässä
vaiheessa on tärkeää, että yrityksen some on pidetty ajan tasalla ja päivityksiä on tullut
usein. Kun asiakas näkee yrityksen hoitavan somea aktiivisesti, kynnys viestin
lähettämisestä madaltuu. On tärkeää, että yritys tuntuu olevan asiakkaan tasolla, eikä
kynnys ottaa yhteyttä ole liian korkea. Liian korkeaksi kynnys voi nousta esimerkiksi
luomalla somessa kiiltokuvaa yritykselle. Yritys näyttää vaikeasti tavoitettavalta ja liian
hyvältä asiakkaalle. Yrittäjän on oltava aito ja läsnä. Vastaaminen yrittäjänkin puolesta käy
helpommin ja vaivatta somessa, kuin sähköpostin puolella. Samassa sovelluksessa yrittäjä
voi viestitellä asiakkaille ja he voivat tehdä ostoksen yhden linkin takaa tämän
jälkeen. Instagramissa voi myös järjestää esimerkiksi äänestyksiä, mistä näet
asiakkaiden mielipiteitä asioista. Suorat tulokset kyselytutkimuksista ovat myös yrittäjälle
helppo keino seurata asiakkaiden mielipiteitä. Myös julkaisujen kommenttikenttiin
ilmestyvät vastaukset ovat helppo keino lähestyä asiakasta ja samalla vastaus näkyy
myös muille julkaisua seuraaville.

(Kuva 3)

Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka yrittäjä on suorittanut kyselytutkimuksen omalla somekanavallaan. Kyseisten tutkimusten tekeminen on täysin ilmaista ja sen luominen onnistuu
vaivatta.

MIELIKUVIIN VAIKUTETAAN VÄREILLÄ
Somesisällöissä kannattaa käyttää erilaisia menetelmiä, jotta ne jäävät ihmisten
mieleen. Värejä on tärkeää käyttää, koska ihmiset ostavat silmillään. Erilaiset värit
kuitenkin herättävät ihmisissä erilaisia tunteita. Päävärit luovat pohjan muille
väreille. Sinistä pidetään luottamuksen värinä ja sen koetaan tuomaan
turvaa ihmisille. Sinisen värin koetaan myös rauhoittamaan ihmistä ja
sen koetaan tuomaan uskottavuutta ja rauhaa. Punaista puolestaan
pidetään vahvana ja intohimoisena värinä.
Punainen väri koetaan viestivän rakkaudesta. Keltainen koetaan iloisena värinä ja se usein
yhdistetään luovuuteen. Musta ja valkoinen on usein nähty väri yrityksissä. Musta on
tyylikäs väri ja sitä pidetään rohkeana ja virallisena. Valkoinen väri puolestaan viestii
puhtautta ja sitä pidetään myös kevyenä, mutta virallisena värinä. Yhteistä mustalle
ja valkoiselle on se, että ne ovat ajattomia ja virallisia värejä. Molempia näistä on myös
helppo yhdistää muiden värien kanssa. Vihreän värin koetaan
viestivän terveydestä, raikkaudesta sekä luonnollisuudesta. Ruskea väri
nähdään maanläheisenä värinä, minkä koetaan viestivän vakautta ja
turvallisuutta. Vihreää ja ruskeaa kuvataan usein yhdessä, ne luovat
kuvan luonnon läheisyydestä ja luonnollisuudesta.
Monikaan ihmisistä ei ajattele värien merkitystä niinkään, vaikka alitajuntaisesti ne
vaikuttavat paljon siihen mitä
ihminen jostain ajattelee. Mainitsimme edellisessä kappaleessa sinisestä väristä
ja siitä mitä tämä väri viestii. Poliisin logo on sininen ja he käyttävät someissaan sinistä
väriä. Tämä tuskin on sattumaa, sillä sinisen värin kerrotaan viestivän
ihmisille turvallisuutta ja rauhaa. Poliisin Instagram sivuillakin sininen väri on vahvasti
läsnä.

(Kuva 4)
Ensin on tärkeää miettiä, mitä yritys haluaa viestivän väreillä somessa. Kun yritys on
saanut kehiteltyä tähän vastauksen, on aika miettiä olennaisia värejä viestimisen
kannalta. Värit vaikuttavat myös ihmisten tunteisiin ja sosiaalinen media pohjautuu
tunnepohjaiseen vuorovaikutukseen. Tämän takia värivalinnoilla somessa on suuri ja
merkittävä vastuu.

ONNISTUNUT BRÄNDÄYS – HYVÄ TARINA
Brändäys on yksi somemarkkinoinnin avainsanoista ja asia, jonka merkitystä yrittäjä ei voi
aliarvioida. Yksinkertaisuudessaan brändi kuvaa yrityksen tunnettavuutta ja
mainetta. Brändi on mielleyhtymiä ja identiteettiä asiakkaan silmissä. Brändi nähdään
yleensä myönteisenä terminä ja arvokkaana asiana. Termi brändi tulee englannin kielen
sanasta brand, joka tarkoittaa alun perin polttomerkkiä, mutta nykyisin tuotemerkkiä ja
laatua. (Ojanlehto 2017)
Brändin luominen nähdään usein hyvin konkreettisina asioina, kuten logo, nimi, iskulause
ja mainokset. Brändin luominen on kuitenkin paljon laajempi ja monimutkaisempi prosessi.
Oikeastaan brändin voisi nähdä tarinana, joka kerrotaan asiakkaalle. ”Hyvä brändi on kuin
tarina, joka koskettaa, naurattaa, herättää tunteita ja on ihmisläheinen. Sanotaan, että
hyvän tarinan muistaa toisin kuin yksittäistä tilastollista faktaa. Hyvää tarinaa myös
kerrotaan mielellään eteenpäin, jolloin yrityksen asiakkaista ja muista sidosryhmistä tulee
aktiivisia brändimielikuvan rakentajia.” (Törmälä 2016)
Yrityksen jokainen valinta ja teko rakentaa brändiä pala kerrallaan. Asiakkaalle yritys
näyttäytyy yrityksen oman brändiviestinnän lisäksi myös kanavissa, joihin yrityksen
vaikutusvalta on rajallinen. Esimerkiksi toimittajan tekemä lehtiartikkeli voi jäädä asiakkaan
mieleen huomattavasti paremmin, kuin sosiaalisen median sisällöt viimeisen 10 vuoden
ajalta. Siksi yrittäjän on mietittävä tarkkaan, mitä tietoja yrityksestä annetaan ulos.
Kilpailijoille ja median edustajille ei pidä antaa mahdollisuutta negatiiviseen uutisointiin.
Avainsana tässäkin on brändäys. Jos yritys on tunnettu vastuullisuudestaan ja
erinomaisesta julkisuuskuvastaan, ei kellään ole lähtökohtaisesti tarvetta mustamaalata
sitä. Jos taas yrityksen viestintä on epäluotettavaa ja puskaradiossa liikkuu arveluttavaa
tietoa, yrityksen toimintaa lähdetään helposti tutkimaan myös tiedotusvälineiden toimesta.
Onnistuneena brändäyksen tarinana voi pitää esimerkiksi Äkäslompololaista Jounin
Kauppaa. Kaupan brändi kulminoituu kauppias Sampo Kaulaseen ja hänen
somesisältöihinsä. Kaulanen päivittää Facebookiin ja Instagramiin tarinaa kaupastaan
omaan ”hullun lappalaisen” tyyliinsä. Kaulasen persoonalliset ja hauskat päivitykset,
tempaukset, sekä kilpailut ovat toimineet vuosien varrella esimerkkinä myös muille yrityksille siitä, miten tavallisesta pk-yrityksestä ja yrittäjästä voi somen kautta tulla
valtakunnallinen ilmiö. Tuskin Kaulasen isoisä Jouni, olisi kauppaa perustaessaan 1950-
luvulla kuvitellut, että 70 vuoden kuluttua pienen kyläkaupan toiminnot kiinnostavat
päivittäin puolta miljoonaa ihmistä ja monet ihmiset ympäri Suomen tulevat Äkäslompoloon
vain ja ainoastaan Jounin kaupan takia (Vapamedia 2014).
Sampo Kaulasen brändi perustuu rehellisyyteen ja aitouteen. Kaulanen on yrityksensä
markkinoinnin lisäksi kertonut somessa avoimesti muun muassa talous-, mielenterveys- ja
päihdeongelmistaan. Kaulasen julkisuuskuva ei ole siloiteltu, vaan äärimmäisen avoin ja
rehellinen. Ihmisten on helppo samaistua henkilöhahmoon ja seurata tätä myös
ikävämpien asioiden kohdatessa. Vaikka Kaulasen elämään on kuulunut myös
rikostuomioita ja somekohuja, seuraajat ovat pysyneet mukana ja kaupan tulos pysynyt
voitollisena laajennuksista huolimatta (Kirssi 2018).

POHDINTA
Sosiaalinen media on markkinoinnin alusta, jonka merkitys tulee kasvamaan edelleen.
Paluuta somea edeltävään aikaan ei ole. Siksi yrittäjän on pohdittava, onko hänellä varaa
jättää somen kaltainen markkinointipotentiaali hyödyntämättä. Myös somen käyttämättä
jättäminen on tietoinen valinta, joten yrittäjän on perusteltava se itselleen. Jos yrityksellä
on vankka asiakaskunta, eikä tavoitetta kasvusta, voi somen käyttö näyttäytyä
tarpeettomana. Kuitenkin on muistettava, että asiakaskunta elää jokaisessa yrityksessä
jatkuvasti, eikä kukaan asiakas ole ikuinen. Jos yritys haluaa selvitä hengissä 2030-luvulle,
on sosiaalisen median käyttöön etsittävä toimiva tapa. Jollekin se on vain aukioloaikojen
jakaminen Facebookissa ja jollekin laaja-alainen sosiaalisen median imperiumi, johon
kuuluu niin podcastit Spotifyssa, kuin livelähetykset Instagramissa. Yrityksen on löydettävä
keinot omaa asiakasryhmää kiinnostavan sisällön tuottamiseen.
Yksikään yritys ei tee täydellistä somesisältöä. Se mikä toimi kolme vuotta sitten, ei toimi
välttämättä tänä päivänä. Jos yritys liittyy Facebookiin tänä vuonna, on se auttamattomasti
myöhässä. Alustat ja sisältötyypit vaihtuvat, eivätkä trendit säily päiviä pidempään. On
osattava reagoida nopeasti muutoksiin. Jos yrityksellä ei ole tarvittavaa osaamista tähän,
on sitä hankittava. Varsinkin, jos yrityksellä on kunnianhimoisia kasvutavoitteita, ei
sosiaalisen median osaamista voi vähätellä. Vai tuleeko mieleen joku brändi viime
vuosikymmeneltä, joka menestyi merkittävästi maailmalla täysin ilman sosiaalista mediaa?
Sellaista brändiä ei nimittäin ole.

LÄHTEET

Kirssi, E. 2018. Sekakäytön takia sairaalaan joutunut Sampo Kaulanen: ”En ole vielä valmis
laittamaan lusikkaa sivuun” Luettu 20.11.2021.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201809092201188765

Koivumäki, A. & Kortesuo K. 2019. Sata faktaa myynnistä. Helsinki: Alma Talent Oy.

Ojanlehto, J. 2017. Pienenkin yrityksen kannattaa brändätä – se näkyy viivan alla. Luettu
18.11.2021. https://www.yrittajat.fi/uutiset/pienenkin-yrityksen-kannattaa-brandata-senakyy-viivan-alla/

Primaq. 2020. Miksi yrityksen kannattaa olla somessa? + Vinkkejä!. Luettu 15.11.2021.
https://www.primaq.fi/post/yrityssomessa

Pääkkönen, L. 2017. Näin aloitat somemarkkinoinnin – 4 vinkkiä yrittäjälle. Luettu
15.11.2021. https://mma.fi/ajankohtaista/artikkelit/nain-aloitat-some-markkinoinnin-4-
vinkkia-yrittajalle/

S&O visual. 2021. Väripsykologia sosiaalisessa mediassa. Luettu 20.11.2021. https://www.sovisual.fi/varipsykologia-sosiaalisessa-mediassa/

Trötschkes, R. 2012. Värit ovat ikivanha visuaalinen kieli. Luettu 18.11.2021
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/10/varit-ovat-ikivanha-visuaalinen-kieli

Törmälä, M. 2016. Brändi ei ole logo – se on hyvä tarina. Luettu 19.11.2021.
https://www.oulu.fi/blogs/node/42508

Vapamedia. 2014. Jounin Kauppa eli Sampo Kaulanen. Luettu 20.11.2021. https://www.vapamedia.fi/2014/09/08/jounin-kauppa-eli-sampo-kaulanen/

Visu-opisto. 2020. Värien merkitys ja käyttö markkinoinnissa. Katsottu 20.11.2021. https://www.youtube.com/watch?v=orsoF4PBegs&list=LL&index=2

KUVIEN LÄHTEET

Kuva 1.
Leivo, N. 2021. Instagram päivitys. Katsottu 20.11.2021.
https://www.instagram.com/p/CV7_VpxNQHe/

Kuva 2.
Selänne, T. 2021. Instagram tarina. Katsottu 20.11.2021.
https://www.instagram.com/sel8nneteemu/

Kuva 3.
Cleopatra Ink Tampere Studio. 2021. Instagram story. Katsottu 20.11.2021.
https://www.instagram.com/cleopatrainktamperefi/

Kuva 4.
15

Suomen Poliisin Instagram sivu. 2021. Instagram sivu. Katsottu 21.11.2021. https://www.instagram.com/suomen_poliisi/