Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Miksi yrittäjän on käytettävä sosiaalista mediaa 2020-luvulla?



Kirjoittanut: Joona Merviö - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
100 faktaa myynnistä
Andrei Koivumäki, Katleena Kortesuo
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Tekijät: Joona Merviö ja Tommi Riikonen

JOHDANTO
Sosiaalisen median alustat ovat nousseet viimeisen 20 vuoden aikana lähes jokaisen ihmisen arkipäiväiseen käyttöön. Jopa 69 % suomalaisista käyttää sosiaalisen median alustoja päivittäin ja nuorisosta jopa yli 80 %. Määrä on jatkuvassa kasvussa ja muutoksessa, joten on vaikea arvioida tarkkoja lukuja. Fakta on kuitenkin se, että sosiaalisen median vaikutus ihmisten elämään kasvaa koko ajan. Some on kaikkialla: kun nykyihminen herää kännykän ääneen aamulla, puhelin ilmoittaa uusista pikaviesteistä ja päivityksistä. Aamupalan lomassa sanomalehtien sijaan nykyihminen selaa Instagramin ja Facebookin feediä ja työmatka kuluu sopivasti podcastia kuunnellen. (Näin aloitat somemarkkinoinnin – 4 vinkkiä yrittäjälle 2017).

Töissä työkavereiden ja perheenjäsenten WhatsApp -viestit pilkkovat päivää jatkuvasti. Kun lopulta työpäivä on ohi, kotisohvalle on mukava köllähtää Netflixin pariin, samalla totta kai uusimpia TikTokkeja selaillen.

Nykypäivänä ihminen on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa jatkuvasti. On vaikea ajatella viimeistä hetkeä, milloin netti ja sosiaalisen median alustat eivät olisi olleet käden ulottuvilla. Vaikka ystävät asuisivat toisella puolella maapalloa, he ovat silti napinpainalluksen päässä joka hetki. Samoin ovat yritykset, tuotteet ja palvelut.

Verkkokaupat ovat tuoneet kaikki tuotteet saataviksi mantereesta riippumatta. Paketti voi matkustaa muutamassa päivässä tuhansien kilometrien päähän. Nopea kulttuurinmuutos ihmiskunnan viestinnässä on laittanut kaupankäynnin uusiksi. Vanha lehti-ilmoitus ei tavoita enää asiakkaita samalla tavalla, kun 10 vuotta
sitten. Yritysten on haastettava jatkuvasti omaa sosiaalisen median viestintäänsä ja pyrittävä pysymään ajan hermolla. Viestintä sosiaalisessa mediassa ei ole helppoa, mutta onko se kaiken vaivan arvoista?

MILLAISIA MAHDOLLISUUKSIA SOME TARJOAA YRITTÄJÄLLE?

Some on yrittäjille ilmainen viestintäkanava. Se on täynnä erilaisia ominaisuuksia sekä mahdollisuuksia. Siellä ovat myös asiakkaat. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on kohdentaa asiakasryhmä.

Missä asiakkaat liikkuvat ja mitä somealustoja he käyttävät? Jos tuotteet ovat nuorille, yrityksen on hyvä olla nuorten suosimilla alustoilla, jos asiakaskunta taas on iäkkäämpi, yrittäjän on käytettävä sen ikäryhmän suosimia alustoja. Esimerkiksi nuorten suosimassa TikTokissa on turha mainostaa, jos kohderyhmä on yli 50-vuotiaat ihmiset. Sen sijaan yrittäjän kannattaa käyttää esimerkiksi Facebookia. TikTok taas sopii teini-ikäisille kohdennettuun mainontaan loistavasti. Yrittäjän on oltava siellä missä asiakaskin. (Kortesuo, K & Koivumäki, A 2019, 17)

On myös hyvä miettiä sitä, mihin yrittäjällä itsellään riittää tekniset valmiudet. Jos yrittäjä on hyvä muokkaamaan videoita ja puhumaan kameralle, hänen kannattaa käyttää somealustaa, missä voi luoda
videoita ja käyttää liikkuvaa kuvaa markkinointiin. Näihin tarkoituksiin sopii loistavasti muun muassa Instagram, YouTube ja TikTok. ( Miksi yrityksen kannattaa olla somessa? + Vinkkejä! 2020).

Yrittäjän on myös hyvä pohtia millaiseen sisältöön kannattaa palkata ulkopuolista apua. Useat mainostoimistot ja sosiaalisen median ammattilaiset tarjoavat yrityksille räätälöityjä palveluita, joilla yrityksen sometilit saadaan
kertaheitolla ammattimaisemmiksi ja mielenkiinto seuraajien silmissä kohoaa pilviin.

Asiakashankinta somen kautta

Kun kuluttajalle tulee tarve hankkia uudet juoksukengät, hän saattaa hakea niitä esimerkiksi Instagramista aihetunnisteella #juoksukengät tai #runningshoes.

Tässä vaiheessa asiakas on lähettänyt ensimmäisen ostosignaalin ja ilmaissut kiinnostuksensa ostamaan uudet juoksukengät. Instagramin algoritmit työntävät seuraavaksi kuluttajan silmille hänelle suositeltuja kenkiä. Kengät eivät ole sattumanvaraisessa järjestyksessä. Ensimmäisiä hakutuloksia yhdistää suosio, maksettu mainossisältö ja kuluttajalle personoitu näkymä. Edelliset haut, sovelluksen muut tiedot kuluttajasta ja käyttäjäprofiilille luotu algoritmi suodattavat kuluttajan silmien eteen hänelle parhaiten sopivat kengät.

Tässä vaiheessa kuluttaja ei välttämättä tee heti ostopäätöstä, mutta hänen mieleensä painuu tietyt merkit ja mallit, jotka ovat tällä hetkellä pinnalla. Tässä vaiheessa kilpailusta on jo tippunut useita merkkejä, valmistajia ja myyjiä. He ovat menettäneet tulevan asiakkaan. Kun asiakas myöhemmin tekee ostopäätöstä joko verkkokaupassa tai kivijalkamyymälässä, hän tekee valintansa hyvin pitkälti ennalta määräityneiden skeemojen mukaan. (Kortesuo, K & Koivumäki, A 2019, 109).

Kengiksi valikoitui Instagramissakin mainostetut Niket, vaikka kaupoissa oli satoja muitakin vaihtoehtoja. Ne saattoivat olla laadukkaampia ja hinnaltaan kilpailukykyisempiä, mutta somemainonta niiden kohdalla epäonnistui. Alla kuva edellä mainituista “hästägeistä” ja niiden käytöstä.

(Kuva 1)

 

Ostohalun herättäminen

Myös ilman erillistä asiakkaan ostotarvetta yritys voi luoda asiakkaalle somen kautta idean ostaa. Tarpeeksi hyvällä somesisällöllä luodaan asiakkaalle tarve tuotteeseen, vaikkei asiakas sitä välttämättä oikeasti tarvitsisikaan.

Kuvitellaan tilanne, että uusi yritys myy jääkiekkomailoja. Asiakas on juuri ostanut uuden mailan, mutta
näkee Instagramissa, että Teemu Selänne mainostaa uuden yrityksen mailoja ja kehuu näitä maailman parhaiksi. Tässä kohtaa asiakas voi “unohtaa”, että on juuri hankkinut itsellensä uuden mailan. Kun suuri esikuva mainostaa tätä uutta mailaa ja esittää sen “hittinä”, voi asiakkaalle yllättäen tulla halu ostaa tuote.

Alitajunnassaan asiakas voi pohtia, että tällä mailalla hänestäkin voisi tulla Teemun veroinen kiekkoilija. Monella julkisuuden henkilöllä tai sosiaalisen median vaikuttajalla on iso joukko seuraajia, jotka ovat usein samanhenkisiä ihmisiä. Esimerkiksi juuri Teemu Selänteellä on Instagramissa 400 000 seuraajaa. Kun aikaisemmassa esimerkissä Teemu mainosti uuden firman mailoja sivullaan, julkaisu pystyi tavoittamaan jopa 400 000 ihmistä. Ilman somea Teemu saisi arkisin mainostettua mailaa vain ystävilleen, keitä hän
tapaa kasvokkain. (Kortesuo, K & Koivumäki, A 2019, 91)

(Kuva 2)

ASIAKASKONTAKTIT SOMESSA

 

Some on myös hyvä viestintäalusta, kun ajattelee vuorovaikutuksen näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi jälleen Instagram.

Instagramissa yritys voi mainostaa tuotteita hienoilla mainoskuvilla ja videoilla. Asiakkaalle tulee usein kysymyksiä tuotteeseen liittyen. Sähköpostin lähettäminen voi joillekin tuntua etäiseltä, vaikealta tai jopa vanhanaikaiselta. Tässä vaiheessa on tärkeää, että yrityksen some on pidetty ajan tasalla ja päivityksiä on tullut usein. Kun asiakas näkee yrityksen hoitavan somea aktiivisesti, kynnys viestin lähettämisestä madaltuu.

On tärkeää, että yritys tuntuu olevan asiakkaan tasolla, eikä kynnys ottaa yhteyttä ole liian korkea. Liian korkeaksi kynnys voi nousta esimerkiksi luomalla somessa kiiltokuvaa yritykselle. Yritys näyttää vaikeasti tavoitettavalta ja liian hyvältä asiakkaalle.

Yrittäjän on oltava aito ja läsnä. Vastaaminen yrittäjänkin puolesta käy helpommin ja vaivatta somessa, kuin sähköpostin puolella. Samassa sovelluksessa yrittäjä voi viestitellä asiakkaille ja asiakkaat voivat tehdä ostoksen yhden linkin takaa tämän jälkeen.

Instagramissa voi myös järjestää esimerkiksi äänestyksiä, mistä näet asiakkaiden mielipiteitä asioista. Suorat tulokset kyselytutkimuksista ovat myös yrittäjälle helppo keino seurata asiakkaiden mielipiteitä. Myös julkaisujen kommenttikenttiin ilmestyvät vastaukset ovat helppo keino lähestyä asiakasta ja samalla vastaus näkyy myös muille julkaisua seuraaville. (Miksi yrityksen kannattaa olla somessa? + Vinkkejä! 2020).

(Kuva 3)

Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka yrittäjä on suorittanut kyselytutkimuksen omalla some kanavallaan. Kyseisten tutkimusten tekeminen on täysin ilmaista ja sen luominen onnistuu vaivatta.

MIELIKUVIIN VAIKUTETAAN VÄREILLÄ

Somesisällöissä kannattaa käyttää erilaisia menetelmiä, jotta ne jäävät ihmisten mieleen. Värejä on tärkeää käyttää, koska ihmiset ostavat silmillään. Erilaiset värit kuitenkin herättävät ihmisissä erilaisia tunteita. Päävärit luovat pohjan muille väreille. Sinistä pidetään luottamuksen värinä ja sen koetaan tuomaan turvaa ihmisille. Sinisen värin koetaan myös rauhoittamaan ihmistä ja sen koetaan tuomaan uskottavuutta ja rauhaa. Punaista puolestaan pidetään vahvana ja intohimoisena värinä. (Värit ovat ikivanha visuaalinen kieli 2012).

Punainen väri koetaan viestivän rakkaudesta. Keltainen koetaan iloisena värinä ja se usein yhdistetään luovuuteen. Musta ja valkoinen on usein nähty väri yrityksissä. Musta on tyylikäs väri ja sitä pidetään rohkeana ja virallisena. Valkoinen väri puolestaan viestii puhtautta ja sitä pidetään myös kevyenä, mutta virallisena värinä. Yhteistä mustalle ja valkoiselle on se, että ne ovat ajattomia ja virallisia värejä. Molempia näistä on myös helppo yhdistää muiden värien kanssa. Vihreän värin koetaan viestivän terveydestä, raikkaudesta sekä luonnollisuudesta. Ruskea väri nähdään maanläheisenä värinä, minkä koetaan viestivän vakautta ja turvallisuutta. Vihreää ja ruskeaa kuvataan usein yhdessä, ne luovat kuvan luonnon läheisyydestä ja luonnollisuudesta.

Monikaan ihmisistä ei ajattele värien merkitystä niinkään, vaikka alitajuntaisesti ne vaikuttavat paljon siihen mitä ihminen jostain ajattelee. Mainitsimme edellisessä kappaleessa sinisestä väristä ja siitä mitä tämä väri viestii. Poliisin logo on sininen ja he käyttävät someissaan sinistä väriä. Tämä tuskin on sattumaa, sillä sinisen värin kerrotaan viestivän ihmisille turvallisuutta ja rauhaa. Poliisin Instagram sivuillakin sininen väri on vahvasti
läsnä. (Väripsykologia sosiaalisessa mediassa 2021).

(Kuva 4)

Ensin on tärkeää miettiä, mitä yritys haluaa viestivän väreillä somessa. Kun yritys on saanut kehiteltyä tähän vastauksen, on aika miettiä olennaisia värejä viestimisen kannalta. Värit vaikuttavat myös ihmisten tunteisiin ja sosiaalinen media pohjautuu tunnepohjaiseen vuorovaikutukseen. Tämän takia värivalinnoilla somessa on suuri ja merkittävä vastuu. (Väripsykologia sosiaalisessa mediassa 2021).

ONNISTUNUT BRÄNDÄYS – HYVÄ TARINA

Brändäys on yksi somemarkkinoinnin avainsanoista ja asia, jonka merkitystä yrittäjä ei voi aliarvioida. Yksinkertaisuudessaan brändi kuvaa yrityksen tunnettavuutta ja mainetta. Brändi on mielleyhtymiä ja identiteettiä asiakkaan silmissä. Brändi nähdään yleensä myönteisenä terminä ja arvokkaana asiana. Termi brändi tulee englannin kielen sanasta brand, joka tarkoittaa alun perin polttomerkkiä, mutta nykyisin tuotemerkkiä ja laatua. (Pienenkin yrityksen kannattaa brändätä 2017).

Brändin luominen nähdään usein hyvin konkreettisina asioina, kuten logo, nimi, iskulause ja mainokset. Brändin luominen on kuitenkin paljon laajempi ja monimutkaisempi prosessi. Oikeastaan brändin voisi nähdä tarinana, joka kerrotaan asiakkaalle. ”Hyvä brändi on kuin tarina, joka koskettaa, naurattaa, herättää tunteita ja on ihmisläheinen. Sanotaan, että hyvän tarinan muistaa toisin kuin yksittäistä tilastollista faktaa. Hyvää tarinaa myös kerrotaan mielellään eteenpäin, jolloin yrityksen asiakkaista ja muista sidosryhmistä tulee aktiivisia brändimielikuvan rakentajia.” (Minna Törmälä, Oulu.fi 29.9.2016)

Yrityksen jokainen valinta ja teko rakentaa brändiä pala kerrallaan. Asiakkaalle yritys näyttäytyy yrityksen oman brändiviestinnän lisäksi myös kanavissa, joihin yrityksen vaikutusvalta on rajallinen. Esimerkiksi toimittajan tekemä lehtiartikkeli voi jäädä asiakkaan mieleen huomattavasti paremmin, kuin sosiaalisen median sisällöt viimeisen 10 vuoden ajalta. Siksi yrittäjän on mietittävä tarkkaan, mitä tietoja yrityksestä annetaan ulos.
Kilpailijoille ja median edustajille ei pidä antaa mahdollisuutta negatiiviseen uutisointiin. Avainsana tässäkin on brändäys. Jos yritys on tunnettu vastuullisuudestaan ja erinomaisesta julkisuuskuvastaan, ei kellään ole lähtökohtaisesti tarvetta mustamaalata sitä. Jos taas yrityksen viestintä on epäluotettavaa ja puskaradiossa liikkuu arveluttavaa tietoa, yrityksen toimintaa lähdetään helposti tutkimaan myös tiedotusvälineiden toimesta.

Onnistuneena brändäyksen tarinana voi pitää esimerkiksi Äkäslompololaista Jounin Kauppaa. Kaupan brändi kulminoituu kauppias Sampo Kaulaseen ja hänen somesisältöihinsä. Kaulanen päivittää Facebookiin ja Instagramiin tarinaa kaupastaan omaan ”hullun lappalaisen” tyyliinsä. Kaulasen persoonalliset ja hauskat päivitykset, tempaukset, sekä kilpailut ovat toimineet vuosien varrella esimerkkinä myös muille yrityksille siitä, miten tavallisesta pk-yrityksestä ja yrittäjästä voi somen kautta tulla valtakunnallinen ilmiö. Tuskin Kaulasen isoisä Jouni, olisi kauppaa perustaessaan 1950- luvulla kuvitellut, että 70 vuoden kuluttua pienen kyläkaupan toiminnot kiinnostavat päivittäin puolta miljoonaa ihmistä ja monet ihmiset ympäri Suomen tulevat Äkäslompoloon vain ja ainoastaan Jounin kaupan takia. (Jounin Kauppa eli Sampo Kaulanen 2014).

Sampo Kaulasen brändi perustuu rehellisyyteen ja aitouteen. Kaulanen on yrityksensä markkinoinnin lisäksi kertonut somessa avoimesti muun muassa talous-, mielenterveys- ja päihdeongelmistaan. Kaulasen julkisuuskuva ei ole siloiteltu, vaan äärimmäisen avoin ja rehellinen. Ihmisten on helppo samaistua henkilöhahmoon ja seurata tätä myös ikävämpien asioiden kohdatessa. Vaikka Kaulasen elämään on kuulunut myös rikostuomioita ja somekohuja, seuraajat ovat pysyneet mukana ja kaupan tulos pysynyt
voitollisena laajennuksista huolimatta. (Sekakäytön takia sairaalaan joutunut Sampo Kaulanen: ”En ole vielä valmis laittamaan lusikkaa sivuun” 2017).

POHDINTA

Sosiaalinen media on markkinoinnin alusta, jonka merkitys tulee kasvamaan edelleen. Paluuta somea edeltävään aikaan ei ole. Siksi yrittäjän on pohdittava, onko hänellä varaa jättää somen kaltainen markkinointipotentiaali hyödyntämättä. Myös somen käyttämättä jättäminen on tietoinen valinta, joten yrittäjän on perusteltava se itselleen.

Jos yrityksellä on vankka asiakaskunta, eikä tavoitetta kasvusta, voi somen käyttö näyttäytyä tarpeettomana. Kuitenkin on muistettava, että asiakaskunta elää jokaisessa yrityksessä jatkuvasti, eikä kukaan asiakas ole ikuinen. Jos yritys haluaa selvitä hengissä 2030-luvulle, on sosiaalisen median käyttöön etsittävä toimiva tapa.

Jollekin se on vain aukioloaikojen jakaminen Facebookissa ja jollekin laaja-alainen sosiaalisen median imperiumi, johon kuuluu niin podcastit Spotifyssa, kuin livelähetykset Instagramissa. Yrityksen on löydettävä keinot omaa asiakasryhmää kiinnostavan sisällön tuottamiseen.

Yksikään yritys ei tee täydellistä somesisältöä. Se mikä toimi kolme vuotta sitten, ei toimi välttämättä tänä päivänä. Jos yritys liittyy Facebookiin tänä vuonna, on se auttamattomasti myöhässä. Alustat ja sisältötyypit vaihtuvat, eivätkä trendit säily päiviä pidempään. On osattava reagoida nopeasti muutoksiin. Jos yrityksellä ei ole tarvittavaa osaamista tähän, on sitä hankittava. Varsinkin, jos yrityksellä on kunnianhimoisia kasvutavoitteita, ei sosiaalisen median osaamista voi vähätellä.

Vai tuleeko mieleen joku brändi viime vuosikymmeneltä, joka menestyi merkittävästi maailmalla täysin ilman sosiaalista mediaa. Sellaista brändiä ei nimittäin ole.

LÄHTEET:

Trötschkes, R. 2012. Värit ovat ikivanha visuaalinen kieli. Luettu 18.11.2021 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/10/varitovatikivanhavisuaalinenkieli

 

Ojanlehto, J. 2017. Pienenkin yrityksen kannattaa brändätä – se näkyy viivan alla. Luettu 18.11.2021. https://www.yrittajat.fi/uutiset/pienenkinyrityksenkannattaabrandatasenakyyviivanalla/

 

S&O visual. 2021. Väripsykologia sosiaalisessa mediassa. Luettu 20.11.2021. https://www.sovisual.fi/varipsykologiasosiaalisessamediassa/

 

Primaq. 2020. Miksi yrityksen kannattaa olla somessa? + Vinkkejä!. Luettu 15.11.2021. https://www.primaq.fi/post/yrityssomessa

 

Koivumäki, A. & Kortesuo K. 2019. Sata faktaa myynnistä. Helsinki: Alma Talent Oy.

 

Törmälä, M. 2016. Brändi ei ole logo – se on hyvä tarina. Luettu 19.11.2021. https://www.oulu.fi/blogs/node/42508

 

Visu-opisto. 2020. Värien merkitys ja käyttö markkinoinnissa. Katsottu 20.11.2021.

https://www.youtube.com/watch?v=orsoF4PBegs&list=LL&index=2

 

Pääkkönen, L. 2017. Näin aloitat somemarkkinoinnin – 4 vinkkiä yrittäjälle. Luettu 15.11.2021. https://mma.fi/ajankohtaista/artikkelit/nainaloitatsomemarkkinoinnin4vinkkiayrittajalle/

 

Vapamedia. 2014. Jounin Kauppa eli Sampo Kaulanen. Luettu 20.11.2021. https://www.vapamedia.fi/2014/09/08/jouninkauppaelisampokaulanen/

 

Iltalehti. 2018. Sekakäytön takia sairaalaan joutunut Sampo Kaulanen: ”En ole vielä valmis laittamaan lusikkaa sivuun” Luettu 20.11.2021.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201809092201188765

 

KUVIEN LÄHTEET

 

Kuva 1.

Leivo, N. 2021. Instagram päivitys. Katsottu 20.11.2021.

https://www.instagram.com/p/CV7_VpxNQHe/

 

Kuva 2.

Selänne, T. 2021. Instagram tarina. Katsottu 20.11.2021.

https://www.instagram.com/sel8nneteemu/

 

Kuva 3.

Cleopatra Ink Tampere Studio. 2021. Instagram story. Katsottu 20.11.2021.

https://www.instagram.com/cleopatrainktamperefi/

 

Kuva 4.

Suomen Poliisin Instagram sivu. 2021. Instagram sivu. Katsottu 21.11.2021.

https://www.instagram.com/suomen_poliisi/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close