Tampere
27 Jan, Friday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Miksi työuupumuksesta on tullut nykyelämän yleisin työtapaturma?



Kirjoittanut: Rasmus Janakka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Oletko huomannut, että ympärilläsi olevat kollegat ovat välillä pitkiäkin aikoja pois töistä? Jos et niin hyvä niin olet todennäköisesti silloin hyvässä työpaikassa, jossa työntekijöistä huolehditaan kunnolla.  Kuitenkin nykyään on yhä yleisempää, että töistä jäädään pitkälle sairaslomalle uupumuksen vuoksi. Tämä ei tietenkään ole hyvä asia ihmisten puolesta ja ainakin yrittäjän näkökulmasta se on myös yritykselle erittäin kallista taloudellisesti. Mistä tämä ilmiö sitten oikein johtuu ja mitä sen taklaamiseksi voimme yhdessä mahdollisesti tehdä?

 

”Työuupumuksen esiintyvyys väestössä vaihtelee jossain määrin työelämän yleisen tilanteen mukaan. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 % kärsi vakavasta ja 23 % lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 % naisista kärsi vakavasta ja 24 % lievästä työuupumuksesta. Esiintyvyyttä ei ole arvioitu uudelleen tämän jälkeen, mutta Työterveyslaitoksen vuonna 2018 tehdyn työolotutkimuksen mukaan työuupumukseen viittaavat oireet ja työntekijöiden pelko työuupumuksesta olivat lisääntyneet. (Terveyskirjasto, 2022). Työuupumus ei itsessään ole varsinainen sairaus, mutta sen seurauksena liittyy iso riski sairastua muihin vakaviin sairauksiin kuten masennukseen tai unihäiriöihin, joilla taas voi olla vakaviakin seurauksia ennen pitkään. Välillä työuupumusta voi olla vaikeaa myös tunnistaa tai myöntää edes itselleen. Erityisesti jos työ mitä teet on kivaa, mutta kuitenkin siitä huolimatta kivakin työ voi uuvuttaa ja uuvuttaakin jos se hallitsee elämääsi.

 

Tänä päivänä meiltä vaaditaan töissä yhä enemmän asioita ja keskitytään tehostamaan kaikkea mahdollista toimintaa. Eli on siis hyvin yleistä, että työnkuormitus kasvaa työpaikoilla siitä huolimatta, että kuitenkaan meidän ihmisten resurssit eivät kasva tai lisäänny. Yritysten budjetit ovat myös vuodesta toiseen tiukempia, joka jossain kohtaa ajaa siihen tilanteeseen, että työntekijöitä irtisanotaan ja heidän vastuunsa jyvitetään jäljelle jääneille työntekijöille. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että jäljellejääneiden työntekijöiden resurssien käyttö hipoo jo maksimia. Työpaikoille syntyy myös helposti kulttuuri, joka ihannoi suorittamista. Tavoitteet saattavat olla hyvin epärealistisia, jotka ovat laadittu pelkkien numeroiden valossa Excelillä. Isommissa yhtiöissä ei välttämättä ole realistista tietoa ruohonjuuritasolta, jolloin tavoitteiden kanssa on helppo mennä metsään. Nykyään työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa 100 % suoritusta joka päivä vaikka 75 % pitäisi riittää. Kuinka me voimme sitten enää parantaa suoritustamme haastavan tilanteen edessä, jos annamme jo kaikkemme. On hyvin uuvuttavaa työskennellä koko ajan 100 % tehokkuudella. Se ei ole kestävää. Me ihmiset emme ole mitään koneita, joihin voi vaan vaihtaa uuden moottorin vanhan ylikuumentuessa ja leikatessa kiinni. Ikävintä on se, että jos yrität pitää rajoistasi kiinni ja tehdä vain vähimmäisvaatimusten verran töitä, joka on monesti jo hyvin paljon sitä ei katsota hyvällä. Todennäköisesti esihenkilösi pikkuhiljaa alkaa miettimään mistä hän saisi vielä tehokkaamman, oma aloitteisemman ja joustavamman työntekijän. (Wancken, 2022). Mielestäni on myös uskomatonta, että monissa työpaikoissa haetaan yrittäjämäisiä työntekijöitä, kun käytännössä se tarkoittaa, että joudut joustamaan paljon vapaa-ajastasi sekä palkastasi, mikäli viikko ei ole mennyt suunnitelmien mukaisesti. Vasta vuoroisesti yrityksellä ei ole tarjota työntekijälle yrittäjyyden hyviä puolia kuten päästä käytännössä vaikuttamaan aidosti asioihin.

 

Mielestäni tilanteen pitää muuttua ja siihen pitää myös puuttua. Ei ole oikein tai kenenkään etujen mukaista, että ihmisillä tulee rajat vastaan ja he jäävät pitkäksi aikaa pois töistä. Ei myöskään pitäisi olla niin, että tilanteeseen aletaan reagoimaan vasta kun työntekijän rajat tulevat vastaan. Asioihin pitää puuttua ennalta ehkäisevästi, jotta kukaan ei kärsisi. Työntekijöistä tulee pitää huolta sekä pystyä muovaamaan työtä ihmisiä varten, eikä ihmisiä pidä muovata liikaa töitä varten. Ei ole myöskään kestävää ajatella, että ihmiset voivat sitten turvautua psykologien palveluihin tarpeen tullen tai työpaikan virkkareilla tehdään kaikille pakollinen mindfulness harjoitus, jonka pitäisi muuttaa kaiken. Tänä päivänä onkin jo iso pula psykologeista ja ne ihmiset, jotka aidosti tarvitsevat heidän palveluitaan saattavat joutua odottamaan kuukausia. Psykologien vastaanotto onkin ruuhkaantunut ylikuormittuneista ihmisistä, joiden tilanteen olisi voinut välttää hyvällä työkulttuurilla sekä johtamisella työpaikalla. Onkin ehdottoman tärkeää, että esihenkilöiden tulisi olla helposti lähestyttävissä sekä läsnä, jotta asioista uupumukseen liittyen pystyisi keskustelemaan hyvissä ajoin. (Manka 2022).

 

Jotta emme olisi ylikuormittuneita ja rasittuneita jatkuvasti Ihmisen mieli tarvitsee lepoa, liikettä ja lääkettä eli unta. (Virtanen 2022). Onkin hyvin tärkeää, että työ- sekä vapaa-ajalle asetetaan selkeät rajat, jotta ne ei sekoitu keskenään. Mikäli työn ja vapaa-ajan rajat eivät ole selkeitä eivät ihmisen aivot sekä mieli pääse kunnolla palautumaan. Olen itse yrittäjä astunut tähän miinaan. Olenkin ollut koko vuoden ajan hyvin kuormittunut sillä en vielä omista erillistä työpuhelinta ja liittymää. Minulla onkin ollut lähes mahdotonta oikeasti pitää vuoden aikana edes yhtä oikeasti täysin vapaata päivää töistä. Aina kun puhelin soi en voi tietää onko kyseessä asiakas vai jokin muu tärkeä puhelu. Pyrin aina vastaamaan puhelimeen ja olemaan tavoitettavissa asiakkailleni ja muutenkin vaikka olisikin inhimillistä rauhoittua ja viettää omaa-aikaa, vaikka sitten klo 21.00 jälkeen. Olenkin tehnyt päätöksen ostaa uuden työpuhelimen sekä liittymän heti tammikuussa uuden tilikauden alkaessa. Olen nyt jo pidemmän aikaa keskittynyt uneeni ja se alkaa olemaan jo ihan hyvällä mallilla. Pyrin kuitenkin vielä rajaamaan työaikaani tai vähintäänkin ulkoistamaan ja jakamaan työmäärää jatkossa paremmin, jotta saan arkeeni mahdutettua ystävät sekä liikunnan. Tunnistan itsestäni, että olen myös pyrkinyt jopa suorittamaan vapaa-aikaani, jotta palautuisin. Eihän se tietystikään toimi vaan minun on pakko opetella rentoutumaan ja kuuntelemaan kroppani tarpeita paremmin. Huomasin syksyllä, kun olin stressaantunut ja menin tekemään tiukan treenin salille, jotta ”palautuisin” niin tulin heti kipeäksi, kun sain taas yhden uuden ärsykkeen keholleni sekä hermostolleni. Tämä oli hyvin opettavaista ja opinkin, että välillä on jopa parempi tyytyä hieman vähempään. Joskus pelkkä kävelylenkki voi olla tarpeeksi haastavaa sekä palauttavaa. Myös erilaiset mindfulness harjoitukset tai vaikka jooga voivat olla hyväksi. Niitä kuitenkin tulee tehdä säännöllisesti eikä yksittäinen kerta tuo pitkäkestoista apua. Isoin muutos kuitenkin tulisi lähteä töistä sekä arjen kuormittavista rutiineista. Työtä voi ja pitää muuttaa, ihmistä ei.

 

Lähteet:

Työhyvinvointi messut 2022

Seminaarien puhujat: Nicklas Wancken, Anniina Virtanen ja Marja-Liisa Manka.

Terveyskirjasto. 2022. Työuupumus. Nettisivut. Luettu 8.12.2022.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close