Miksi toimimme tietyllä tavalla (liike)elämässä?
Akateeminen essee
Antti Eloranta & Rasmus Piiroinen 

 

 

 

Tässä esseessä pohdimme neurologian, vapaan tahdon ja käyttäytymismallien, jotka ohjaavat sosiaalisia liikkeitä, markkinointi kampanjoita ja liiketoiminnan tulosta avulla tapoja, joita voitaisiin hyödyntää myös omassa, sekä tiimimme tekemisesä. Käyttäytymismallit muokkaantuvat kolmen erilaisen vaiheen kautta, vihje ja tavat, jotka muokkaantuvat ajan saatossa rutiineiksi, mitkä muuttuvat palkinnoksi ja kehittävät motivaation tähän kuvioon.  

 

Miten tavat muodostuvat? 

 

James Clearin artikkelissa How to start habits that actually stick selvennetään, kuinka ihmisille muodostuut tapoja ja rutiineja. Hän väittää ihmisten toimivan pitkälti erilaisten tapojen vallassa. Osa niistä on hänen mukaansa tiedostamattomia. Omaa tekemistään tutkimalla voikin huomata, kuinka paljon teemmekään rutiinin omaisia asioita. 

 

Clear kertoo rutiinin muodostuvan neljän vaiheen mukaisesti: vihje, halu, teko ja palkinto. Ensimmäinen vaihe on ympäristöstä tuleva vihje. Vihje aktivoi aivot haluamaan teon seurauksena tulevaa palkintoa. Ympäristöstä tuleva vihje voi olla esimerkiksi kävelymatkalla sijaitsevasta leipomosta tuleva tuoreen pullan tuoksu. 

 

Tuoreen pullan tuoksu saa kävelijän tahtomaan tuoretta pullaa. Halu toimii motivaationa tekoon. Clear kertookin, jos halu on ihmisen fyysisten ja psyykkisten mahdollisuuksien sisällä, johtaa se nopeasti tekoon. 

 

 Mielikuva herkullisesta pullasta saa ihmisen astumaan leipomoon ja ostamaan tuoreen pullan. Tämä on melko helppo tapahtuma, mikä johtaa suoraan palkintoon. Palkintoja ihminen saa herkullisen pullan minkä hän voi syödä. Tämän tapahtumaketjun johdosta aivot yhdistävät leipomon ohi kävelemisen suoraan palkintoon. Tästä helposti syntyy rutiini, kun aivot tiedostavat saavansa mielihyvää pienestä herkusta, mikä on helposti saatavissa. 

 

Artikkelissa kerrotaan, kuinka monen palkinnon takana on esi-isillemme kehittynyt tarve saada ruokaa, vettä tai seksiä. Clear kertoo, että nykyään keskitytään toissijaisiin palkintoihin, kuten rahaan, kuuluisuuteen tai rakkauteen. Hänen mukaansa nämä ovat toissijaisia, sillä ensisijaisena näiden takana ovat samat tarpeet, mitkä ovat kehittyneet aikoja sitten. Raha johtaa ruokaan ja juomaan, kuuluisuus ja rakkaus voivat johtaa lisääntymiseen. Kuntosalilla käymisen palkinto voikin olla terveys ja paremmat mahdollisuudet pariutua.  

 

Clear väittää artikkelissaan ihmisen kykenevän luomaan itselleen uusia rutiineja, kunhan luo vihjeestä tarpeeksi selvän, halusta entistä haluttavamman, teko vaiheesta mahdollisimman helpon ja palkinnosta tyydyttävimmän mahdollisen.  

 

Charles Duhigg kertoo kirjassaan The Power of Habit esimerkin, kuinka Claude Hopkins sai Pepsodentin hammastahnan käytön suurimpaan osaan USA:n talouksiin. Hän ymmärsi, että ihmiset tarvitsivat helpon vihjeen rutiinin muodostamiseksi. Hän kehotti mainoksissaan ihmisiä kokeilemaan kielenpäällään hampaidensa pintaa ja tunnustelemaan, jos hampaiden päällä tuntui pieni kalvo. Vihje oli helposti ihmisten testattavissa. Hopkins lupasi ihmisille hammastahnan poistavan kalvon ja saavan puhtaan tunteen suuhun. Ihmisten oli helppo rakentaa tästä rutiini, sillä vihje oli selkeä ja palkinto haluttava. Mutta palkinto ei ollut silti tarpeeksi haluttava. Pepsodent lisäsi hammastahnaan vaahtoutuvan ainesosan ja ainetta mikä sai ikenissä pienen kihelmöinnin tunteen. Näin ihmiset tiesivät tekemisensä toimivan. Ihmiset eivät siis saaneet palkinnoksi pelkästään puhdasta tunnetta suuhun, vaan kihelmöinnin ikeniin, mitä osattiin kaivata. Lisäksi itse hampaidenpesu operaatio ei ole monelle järkyttävän työläs. 

 

Huonosta tavasta pääsee vastaavasti eroon. Clearin mukaan vihjeen epäselkeyttäminen tai poistaminen on hyvä ensiaskel. Kun halusta tehdään ei niin haluttava, tekemisestä vaikeaa ja palkinnosta mahdollisimman huono, poistuu rutiini nopeasti. Duhigg kertoo kirjassaan toisin. 

 

Kun yksilö ymmärtää mistä vihje syntyy, on teko vaihe mahdollista kiertää. Hän esittääkin ajatuksen: Onko tupakoitsijan palkinto nikotiinin saaminen kehoon vai sosiaalinen tilanne kanssa tupakoitsijoiden kanssa? Jos palkintona on sosiaalinen tilanne, voidaan tekovaihe korvata jollain muulla. Voiko sosiaalisen tilanteen saavuttaa vaikkapa menemällä juttelemaan työkaverin kanssa? Duhigg kehottaakin miettimään millaisia keinoja yksilö voi kehittää saman palkinnon saavuttamiseksi, mitkä edistävät omiin tavoitteisiin pääsemistä. Clear kertookin, että tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa valjastaa rutiinit, sillä tavoitteisiin ei voi hänen mukaansa päästä ihmisluonnon vastaisella toiminnalla. 

 

Rutiinin valjastaminen työelämässä 

 

Charles Duhigg antaa kirjassaan esimerkin tapojen muodostamisesta työelämässä. Paul O’Neill aloitti alumiinin tuotantofirmassa, Alcoassa, toimitusjohtajana puhumalla paljon työturvallisuudesta. Työntekijät menivät hieman hämilleen, sillä edeltävät johtajat olivat aina puhuneet tuloksen lisäämisestä ja joulubonuksista. O’Neill usko vahvasti siihen, että saamalla työtapaturmien määrän mahdollisimman alhaiseksi, saavuttaisi yritys vahvaa voittoa. 

 

Hän aloitti luomalla käytännön, jossa tapaturmista piti ilmoittaa hänelle muutaman vuorokauden kuluessa. Tämä vaikutti ihmisille aluksi hieman vaikealta, mutta pian siitä muodostui tapa. Vihjeenä tavan muodostumiselle toimi yksinkertaisesti se, kun joku loukkaantui. Teko vaiheessa täytettiin raportti ja palkintona oli mahdollinen ylennys. Tämä toimi jokaisella asteella yrityksessä. Työntekijät ilmoittivat esimiehilleen tapaturmista ajoissa ja esimiehet heidän esimiehilleen. 

 

Duhiggin mukaan O’Neillin työturvallisuus suunnitelma alensi yrityksen viestintä kynnystä ja toi esimiehet lähemmäksi heidän alaisiaan. Kun viestintäkynnys laski, saatiin työntekijöiltä pikkuhiljaa myös tärkeitä kehitysideoita. Eräältä työntekijältä tulikin tuotantoon liittyvä kehitysidea, josta hän oli puhunut muille työntekijöille jo pitkään, mutta kertoi vasta viestinnän kehittyessä esimiehilleen ideasta. Kun tämä idea kuultiin, osoittautui se hyväksi ja nosti Alcoan tuotantoa huomattavasti. 

 

O’Neill myös syventyi työtapaturmien lähtökohtaan. Hän tahtoi tietää, mitä tuotannossa tapahtui,  kuntyötapaturmia sattui. Kävi ilmi, että useasti alumiinia roiskui hieman työntekijän käsille. Korjaamalla tuotannossa tapahtuvan roiskumisen, vähenivät työtapaturmat ja hävikki pieneni.  Luomalla alaisilleen rutiinin, säästi O’Neill ihmisten henkiä ja nosti Alcoan arvoa huimasti. 

 

Mieimmekin kuinka yrityksemme Apaja Crew voisi hyötyä rutiinin luomisesta. Me olemme pohtineet paljon, kuinka saisimme ihmiset reagoimaan viestintäkanavallamme tapahtuvaan viestintään. Selkeästi käskeminen ei toimi, joten meidän pitäisi varmaankin kehittää rutiini ihmisille. Ongelmaksi on noussut se, että viestintäkanavamme (Microsoft Teams) ei anna selkeää vihjettä. Yleensä viestintäkanavat antavat ilmoituksen puhelimeen, kun siellä on uutta luettavaa. Huomasimme, että Teams ei aina anna ilmoitusta uusista viesteistä. Eli ensiksi meidän tulisi luoda jokin muu vihje, mikä saisi ihmiset avaamaan Teamsin ilman ilmoitusta uudesta viestistä.  

 

Kun selkeä vihje olisi annettu tiimiläisille, toimisi tekovaiheena viesteihin kommentointi tai reagointi. Kirjan Power of habits oppeihin viitaten tämän pitäisi onnistua oikein hyvin, sillä reagointi ei mielestämme vaadi paljoa energiaa, ja Apaja Crew’ssa jokaisen on fyysisesti ja psyykkisesti mahdollista toteuttaa tämä. Mutta mitä yksilö saa palkinnoksi tästä teosta?  

 

Opiskelemme Tampereen ammattikorkeakoulussa yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Koulutukseemme kuuluu esseiden kirjoittaminen ja kirjojen lukeminen. Olemme huomanneet esseiden kirjoittamisen olevan joillekin haastavaa. Mietimmekin, voisiko esseiden tekemisestä luoda rutiinin? Jospa esseitä kirjoitettaisiin useammin, jos palkinnoksi saisi vaikkapa lahjakortin kirjakauppaan, mikäli pääsee tavoitteisiin. Vihjeenä voisi toimia se, kun opit jotain uutta projektista. Siihen oppiin voisi yksilö sen jälkeen syventymään ja rutiinin omaisesti kirjoittaa esseen aiheesta.  Palkinnoksi lopulta hän saisi kirjakaupasta haluamansa kirjan. Uskomme, että tätä ideaa jalostamalla voisimme saavuttaa hyvän essee kulttuurin.  

 

 

 

Vapaa tahto 

 

Olemmeko vastuussa rutiineistamme? “Patologiset uhkapelaajat näkevät pelikoneiden melkein voitetut kierrokset voittoina. Triggeröivä käytös pitää heidät pelaamassa, vaikka heidän tulisi loogisesti kävellä pois” Tämä on tutkittu käytösmalli, joka kertoo ihmisten aivojen toiminnasta. Välillä raja saattaa olla hyvin häilyvä sen suhteen, onko rutiini enää omassa hallinnassamme. Kirjassa (The power of Habit 2016) Charles Duhigg kertoo, että kaikkia tapoja, mitä olemme omaksuneet, voidaan muuttaa, mikäli ymmärrämme kuinka ne toimivat.  

 

Esimerkkinä kirjassa puhutaan tilanteesta, jossa aviopari on nukkumassa leirintäalueella ja tuntematon nuorisojoukko vandalisoi heitä. Yöllä mies “herää” siihen, että joku henkilö seisoo heidän edessään ja vaikuttaa uhkaavalta. Tähän mies reagoi alkamalla kuristaa tätä miestä, joka yrittää taistella vastaan. Hetken kuluttua mies ymmärtää, että tämä outo mieshahmo onkin hänen vaimonsa ja soittaa poliisille ikävän puhelun, jossa kertoo tappaneensa vaimonsa. Lopputilanteessa oikeudessa mies todetaan syyttömäksi, koska on koko ikänsä kärsinyt unissa kävelystä, sekä vaikeista uniongelmista ja ei tehnyt tekoaan hereillä. Tästä huolimatta oikeusjärjestelmän tuli syyttää miestä murhasta. Tämä on äärimmäinen esimerkki aivojen eri kognitiivisten lohkojen toiminnasta. 

 

Ihmisillä on satoja rutiineja päivittäin, joita voi myös tunnistaa yrityksessämme Apajassa. Jotkut aloittavat aamun ainaisella kiireellä, koska ovat edellisenä iltana saaneet palkinnoksi nauttia illasta pidempään. Palkinto tässä tapauksessa saattaa tulla jo illalla, vihje siitä aamulla, kun on kiire ja tapa muodostuu, kun siihen tottuu. Tässäkin tapauksessa yrityksessämme voisi olla hyvä selvittää, miksi on syntynyt rutiini myöhään nukkumaan menemisestä? Myös tiettyjä rutiineja näkyy jatkuvasti toiminnassamme ja olemme yrittäneet kehittää niitä, kun ne on tiedostettu. Esimerkiksi aiomme ottaa käyttöön palaverimuistio-järjestelmän, joka automaattisesti muokkaa palaverien rungon rutiininomaiseksi ja helpottaa, sekä selkiyttää ihmisten asennoitumista niihin, koska tavoitteet eli palkinto on selvillä. Kuinka pitkälle yksilö kuitenkin on vastuussa rutiineistaan, sillä niihin pystyy vaikuttamaan, mutta ei välttämättä aina. Onko mahdollista, että meillä on henkilöitä, joiden rutiinit ovat niin pysyviä, että niistä ei ole yksilö itse vastuussa, kuten edellä mainitussa esimerkissä? 

 

Toinen mielenkiintoinen näkökulma uhkapelaamisen kautta yritysmaailmaan on sijoittaminen ja sen psykologiset tekijät. Ikuisuuksia on mietitty ja mietitään, milloin pörssikurssit romahtavat, tai milloin tulee uusi teknologiakupla, joka ajaa maailmantalouden lamaan. Näitä mega–ilmiöitä lievempänä on kuitenkin yksilöiden sijoittamismotiivit ja rutiinit, mutta ne saattavat kuitenkin vaikuttaa useiden ihmisten elämään. Suomessa työntekijät ja yrittäjät maksavat eläkettä kuukausittain palkastaan, sekä yrittäjät myös osan työntekijöidensä eläkkeestä. Nämä summat rahastoidaan eläkevakuutusyhtiöiden haltuun, (Varma, Elo, Ilmarinen). Näissä yrityksissä keskitetään rahat erilaisiin sijoituskohteisiin, jotka tuottaisivat tarpeeksi rahaa, jotta nuoremmat ikäryhmät voisivat tulevaisuudessa nostaa itselleen eläkettä, jonka ovat työelämässä maksaneet.” Varman sijoitukset toivat tammi–syyskuussa vahvan 8,8 %:n sijoitustuoton. Sijoitukset tuottivat 3,9 miljardia euroa ja sijoitusten markkina-arvo nousi 47,4 miljardiin euroon.”  (Katri Viippola, HR, Varma.fi, uutishuone) 

Työeläkeyhtiöissä sijoituksista vastaavat tiimit ja loppukädessä yksilöt. Vaikka sijoitusinstrumenttien ja erilaisten johdannaisten kehitykseen ja kannattavuuteen on luotu ohjelmia, on silti suurin vastuu yksilöillä. Suomen yksi suursijoittajista Kari Niemistö on ollut Stockmannin suurin yksityinen sijoittaja jo pitkään, omistaen n. 5,5% kaikista osakkeista. ”Pitkäaikaiset sijoittajat joutuvat joskus kärsimään nahoissaan. Ei kukaan luonteelleen voi mitään”, Niemistö sanoo talouselämän haastattelussa 7.10.2016. Niemistön tuoton on pilannut perinteikäs Stockmann. Yhtiöstä 5,5% arvo vuonna 2016, 7 euron osakekurssilla oli noin 30 miljoonaa euroa. Vielä huippuvuosina 2005-2007 osuus oli 125-150 miljoonaa euroa. Tänään, Stockmann Oyj:n kurssi Helsingin pörssin päälistalla on tasan 2 euroa.  Niemistön kommentti” ei kukaan luonteelleen voi mitään” on äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä hän on aikaisemmin ollut treideri ja lyönyt päivittäin vetoa markkinoita vastaan ja toiminut hyvin nopeasti erilaisten muutosten kanssa. Tässä tapauksessa Stockmannin muutos huonompaan on tapahtunut kauan ja sen merkit ovat olleet ilmassa, sillä käyttäjäkokemus on huonontunut, ihmiset eivät puhu Stockmannista muussa yhteydessä, kuin hulluilla päivillä. Tähän jos lyö lisäksi muutokset hallinnossa, sekä jatkuva myynnin pieneminen, kahviloiden ulkoistaminen ja elektroniikan myynnin ulkoistaminen. Voisi hyvin väittää, että tässä on kyse juurikin luonteesta ja sijoitustavasta, uskomuksesta nähdä pieni lasku tai nousu “käännöksenä” parempaan päin. Tämä uskomus ja tapa on riskialtis ja se on varmasti sijoittajien keskuudessa tiedossa, mutta tämän kaltainen pitkäjänteinen sijoittaminen tuottaa useimmissa tapauksissa kuitenkin paremmin kuin nopeat liikkeet. 

 

 

Tahdonvoima 

 

Tahdonvoimaa ei ole tutkittu huomattavasti, verrattuna moniin muihin psykograafisiin ominaisuuksiin, mutta sen merkitystä ei voi vähätellä. Kirjassa esitellään tutkimus, joka toteutettiin tänäkin vuonna maailman arvostetuimmaksi yliopistoksi luokitellussa Stanfordissa vuonna 1960. Tutkimuksessa kohteena oli 4-vuotiaat lapset. Heidät vietiin huoneeseen, missä oli erilaisia herkkuja, kuten vaahtokarkkeja. Lapsille annettiin selkeä ohje, että mikäli syö heti vaahtokarkkinsa, ei saa toista. Mutta mikäli odotti 15-minuuttia ilman karkkia, saisi kaksi vaahtokarkkia. Vain 30% lapsista onnistui valjastamaan tahdonvoimansa ja tuplasi herkkumääränsä. Mielenkiintoista tästä tekee sen, että vuosien jälkeen tutkijat etsivät nämä lapset ja tutkivat heidän tuloksiaan koulussa, ystävyyssuhteita ja kykyjä selvitä vaikeammista ongelmista elämässä. Ne lapset, jotka neljä vuotiaina olivat odottaneet kärsivällisesti, olivat huomattavasti parempia koulussa, käyttivät vähemmän huumeita, saivat läksynsä tehtyä ajoissa ja menestyivät ystävyyssuhteissa ja parisuhteissa paremmin. Nämä henkilöt kestivät myös huomattavasti paremmin stressiä. 

 

Meidän tiimissämme olisi äärimmäisen tärkeää saada valistettua kaikille tahdonvoima tekemiseen, jotta usko siihen säilyy sinnikkäästi. On silti hyvin vaikeaa omata tahdonvoimaa, malttia ja uskoa, kun kyseessä on yrittäjyys ja ennen kaikkea raha. Kun menettää rahaa, se alkaa ennemmin tai myöhemmin stressaamaan ja saa tahdonvoiman koetukselle. Jos omaan tekemiseensä uskoo tarpeeksi, on mahdollista saada itseluottamuksen kautta rakennettua tahdonvoimaa. 

 

 

Yhteenveto 

 

Psykologian ja erilaisten esimerkkien kautta on helpompaa ymmärtää ihmisten käyttäytymistä yritys- kuin siviilielämässäkin. Kirjassa viitataan jopa Aristoteleen teorioihin, mikä kuvastaa sitä, että psykologiset tekijät ovat olleet jo kauan ja tulevat olemaan. Ihmiset ja maailma kehittyy, mutta rutiinit, luonteet ja ihmisten psykologia kehittyy niin hitaasti, että suurin osa jo tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista pätee edelleen tänä päivänä. Esseen pohjalta on hyvä viedä käytäntöön lukuisia asioita ja ymmärtää syy-seuraussuhteita helpommin. Varsinkin huipputiimiä luodessa on hyvä ottaa huomioon tapojen syntyminen ja niiden muutoksen toteuttamisen keinot. Tärkeää on myös pystyä ymmärtämään tahdonvoiman potentiaalin hyödyntäminen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet 

 

https://www.varma.fi/muut/uutishuone/uutiset/2019-q4/varman-sijoitukset-tuottivat-88–eli-39-miljardia-euroa/ (Uutishuone, Varman sijoitukset, Katri Viippola) Luettu 17.12.2019 

 

https://www.talouselama.fi/uutiset/sitkea-sijoittaja/82d08ac9-5cdc-360a-a98e-c595a3782622
(Talouselämä, Sitkeä sijoittaja artikkeli Kari Niemistöstä, Pekka Lähteenmäki 2016) Luettu 17.12.2019 

 

Duhigg, C, The Power Of Habit, Why we do what we do in life and business, 2014, New England 

 

https://jamesclear.com/three-steps-habit-change (jamesclear, How To Start New Habits That Actually Stick, James Clear) Luettu 17.12.2019