Tampere
28 Mar, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Miksi tarvitsemme tunneälytaitoja



Kirjoittanut: Salla Vaittinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunneäly työelämässä
Daniel Goleman
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

 

Johdanto

Proakatemia on poikkeuksellinen koulu siinä mielessä, että meillä on visio ja arvot – niinkuin yleisesti yrityksissä on. Monella opinahjolla ei ole vastaavaa, ainakaan sellaisessa mittakaavassa ja arvossa, mitä se meillä on. Sääntöjä toki monilla kouluilla on, mutta Proakatemialla uskomme ennemmin vahvaan kulttuuriin ja toimintamme on arvopohjaista.  

Vanha visiomme, mitä kohti olemme viitenä vuotena menneet “Parhaan tiedon ja osaamisen korkeakoulu 2020-luvun yrittäjille”. Syyskuussa Proakatemian 20-vuotis synttäreillä julkistettiin uusi visio: “Uuden yrittäjyyden esikuva”. Tähän kuuluu esimerkiksi luovuustaidot, kompleksisuustaidot, tunneälytaidot, planetaarisen elämän taidot sekä verkostoituminen. Tässä esseessä käsittelen tunneälytaitoja siitä näkökulmasta, että miksi se on tärkeää tällä hetkellä ja miten se esimerkiksi voisi näkyä arjessamme ja tapahtumissamme Proakatemialla.

Tunneälyllinen ajattelu tarkoittaa esimerkiksi empatiaa, aloitekyvykkyyteen, sopeutuvaisuuteen ja suostuttelutaitoon (Goleman s.15). Tunneälyä tarvitsemme tiimissä ja siinä, että hyväksymme erilaisuuden ja ymmärrämme sen. 

 

 

 

Miksi tunneäly? 

Nykyaikaisessa elämässä sekä bisneksessä teknologian tuomat mahdollisuudet ovat tehneet kaikesta nopeampaa. Työtä voi tehdä melkeinpä missä tahansa ja ihmisiä pystyy tavoittamaan mistä tahansa päin maailmaa, ja varsin nopeastikin. Se mitä ihmiset kaipaavat, ovat kommunikointi, aito toisen kuunteleminen ja yhteyttä toisiinsa (Goleman s.22). Uudenlaiset haasteet vaativat uudenlaisia taitoja, ja kun monet yritykset ovat päässeet kattorajaan teknologiassa, ihmisiin panostaminen on alkanut näkyä eri tavalla, varsinkin kun hyvistä tekijöistä halutaan pitää kiinni. Mitä enemmän työmme koostuu erilaisten teknologioiden hyödyntämisestä, sen tärkeämmäksi koetaan ihmisten kanssa käytävät keskustelut. 

Aikaisemmin on kenties riittänyt tietotaito ja se, mitä perinteisesti kouluissa opetetaan. Nyt se ei enää riitä, sillä se pärjää kuka tulee itsensä kanssa toimeen ja sekä myös muiden ihmisten kanssa. 

Tunneäly on osa uutta visiotamme, sillä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa avainasemassa on yhteistyö ja yhdessä tekeminen muiden ihmisten kanssa, missä väistämättä tarvitaan ainakin riittävä osaaminen tunneälystä. Pähkinänkuoressa me opimme kuinka yksin tekemisestä tulee yhdessä tekemistä.  

Itsensäjohtaminen on johtamisen muoto, mikä puhututtaa tiimejä ja yksilöitä koko Proakatemian ajan. Itsensäjohtamisessä on tärkeää osata tiedostaa ja sanoittaa omat tunteensa ja tuntemuksensa, mutta myös tiedostaa ja kuunnella muiden. Opiskeluaika on aikamoista myllerrystä, joten omien tunteidensa johtamisesta on välitöntä hyötyä arjessa. Tiimityössä todennäköisesti myös kohtaa sellaisia tunteita ja ajatuksia, mitä mahdollisesti aikaisemmin ei ole kohdannut. 

Se, että opimme hallitsemaan tunteita ja sanoittamaan niitä, ei tarkoita että muuttuisimme tunteettomiksi. Tunteet tuovat energiaa, kuten esimerkiksi innostustuminen tai jännittäminen. Tunteet tuovat meille myös paljon tietoa. Tunteet tuovat meille tietoa. Ne tuovat esimerkiksi tietoa siitä, kulkeeko kohti omia tavoitteita, sillä omat tavoitteet ovat usein tunnesidonnaisia. Meillä on oikeus tehdä sellaisia asioita, mistä sytymme ja mistä innostumme. Usein sellaiset tunnereaktiot kertovat, että tekee itselleen oikeita asioita. 

 

Mitä se voisi tarkoittaa Proakatemialla? 

Proakatemia on siitä oiva paikka tämän taidon oppimiselle, sillä meillä on isoja tiimejä, joissa yksilöt ovat erilaisia keskenään. Se vaatii empatiaa ja kuuntelutaitoja, että osaa astua toisen saappaisiin ja nähdä asioita toisten ihmisten näkökulmasta. Tärkeäksi asiaksi on myös noussut se, että minkälaisten ihmisten tai minkälaisessa tiimissä on hyvä tehdä töitä, ja tähän vaikuttaa paljon yksilöiden sekä tiimin tunneälytaito. 

Tiimimme muodostuvat noin kahdestakymmenestä opiskelijasta. Lyhyesti sanottuna valmentajat  muodostavat tiimit ja he ovat erittäin tietoisia siitä että se ei ole tekemisen kannalta tehokas tiimikoko. Se on oppimisen kannalta tehokasta, sillä konflikteilta ei voi välttyä, ja niitä opettelemme käsittelemään ja selviämään. Isossa tiimissä varmistetaan, että tiimiläiset ovat tarpeeksi erilaisia keskenään, jotta keskustelua tulisi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Opiskelijan näkökulmasta tämä on joskus turhauttavaa, mutta äärettömän hieno opin paikka oppia toimimaan hitaasti ja kärsivällisesti. 

Me opiskelemme yrittäjyyttä ja tiimijohtamista, johon varsinkin tiimijohtamisessa tunneälyä mitataan. Se tarkoittaa, että opimme hallitsemaan omia tunteita, miten tulee toimeen muiden kanssa, kuinka hyvin kykenee yhteistyöhön ja ylipäätään kuinka soveltuu johtajan tehtäviin. 

Tiimioppimisen kulttuurin johtamisessa onnistuvat parhaiten ihmiset, jotka ovat kiinnostuneempia toisista ihmisistä kuin omasta asemastaan muiden silmissä. Visio- ja arvotyön tulisi lähteä yhteisön kirjoittamattomista säännöistä ja toimintatavoista, jotka vaikuttavat toiminnan taustalla (Laatupoikkeamasta esikuvaksi s.98). Puhumme paljon tiimeissä myös rehellisyydestä, ja se on yksi tunneälytaitojen edellytys. Esa Saarisen sanoin “raakarehellisyys” ei kuitenkaan tarkoita ikinä toista loukkaavaa tai pahaa tarkoittavaa. Se tarkoittaa sitä, että sanoo toiselle mitä häneltä toivoo ilman, että pitää osata lukea ajatuksia. Rehellisyys itseään kohtaan on tärkeää. Jos tekee itse rehellisesti sellaisia asioita mistä syttyy, muutkin sen huomaavat. 

 

Tunneälytaidoissa oleellista on erilaisuuden hyväksyminen. Se on tärkeää, sillä saatamme rajoittaa omia mahdollisuuksiamme bisnesmielessä sekä myös kaveruusmielessä. Tämä on uskomattoman vaikeaa ja vaatii ajatustyötä, mutta esimerkiksi projektin lopputuloksesta usein huomaa tekevänsä parempaa tulosta mikäli tiimi on koostunut erilaisista ihmisistä. Kuten Proakatemialla sanotaan; luota prosessiin ja learning by doing, joten tässäkin asiassa nämä pätevät. 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close