Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Miksi minä, kun ei muutkaan?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Soluesssee: Henriikka Forsman, Janni Huura & Noora Qvick

 

1 Johdanto

Halusimme kirjoittaa esseen vastuullisuudesta ja siitä miksi meidän jokaisen on elettävä vastuullisesti, jos haluamme maapallomme voivan hyvin. Jo monien vuosien aikana maapallomme on saanut kärsiä. Uudet teknologiat ja teollistuminen ovat nostaneet hiilidioksidipäästöjä. Ihmiset kuluttavat ja ostavat tavaroita, vaatteita ja kosmetiikkaa, joita he eivät edes tarvitse. Lisääntyneen ostohalun myötä suuret yritykset tuottavat näitä tavaroita ja vaatteita vielä enemmän kuin ihmiset ostavat. Kaiken tämän päälle tavarat vielä tuotetaan kehitysmaissa, joissa poljetaan ihmisoikeuksia ja käytetään lapsi- ja orjatyövoimaa. On kehittynyt kertakäyttökulttuuri, jota maapallomme ei tule kestämään.

 

Olemme kaikki esseen kirjoittajat erittäin kiinnostuneita vastuullisemmasta elämästä ja valmiita muuttamaan omia valintojamme, jotta maapallomme tuhomainen saataisiin kuriin. Kuitenkin välillä mielen valtaa ajatus siitä, onko niillä omilla valinnoilla niinkään väliä. Usein keskusteltaessa vastuullisuudesta ja ekologisista valinnoista kuule kärkkäitä vastaväitteitä siitä, kuinka ei edes kannata yrittää ja kuinka suomalaisen hiilijalanjälki on niin pieni, ettei se merkitse mitään esimerkiksi kiinalaisten ja amerikkalaisten hiilijalanjäljen rinnalla. Tässä esseessä haluamme kumota tämän väittämän ja tuoda ilmi, että vastuullisuus todellakin kannattaa ja myös meidän pienellä Suomen kansalla on merkitystä vastuullisuus kysymyksissä. Haluamme myös tuoda ilmi, miten jokainen yksilö voi valinnoillaan vaikuttaa ja myös miten me tulevaisuuden yrittäjät pystymme valinnoillamme ja esimerkillämme vaikuttamaan ja edesauttamaan koko maapalloa kohti parempaa tulevaisuutta.

 

2 Mikä vastuullisuus ja kestävä kehitys?

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ympäristöministeriö. Mitä on kestävä kehitys. 10.12.2017.)

 

WWF:n Living Planet 2014- raportti on kovaa luettavaa. Vaikka kestävä kehitys on ollut näkyvästi esillä kansainvälisessä keskustelussa yli neljännesvuosisadan ajan ja vaikka puhumme kestävän kehityksen ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, taloudellinen ulottuvuus on edelleen ratkaisujen lähtökohtana ympäristön kustannuksella. Tietoisuus onneksemme lisääntyy jatkuvasti, muun muassa erilaisten, esimerkiksi WWF:n kaltaisten tärkeiden järjestöjen kautta, mutta sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat mahdollisia vain, jos maapallo on terve. (WWF: 2014.)

 

2.1 Ekologinen jalanjälki

“Kulutamme enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan.” Vuosi vuodelta se hetki, kun uutisoidaan, kuinka olemme eläneet yli tämän vuoden varojemme, aikaistuu. Jo yli 40 vuoden ajan ihmisten luonnonvarojen kulutus on ylittänyt maapallon uusiutumiskyvyn. Tämä pistää viimeistäänkin ajattelemaan: kuinka kauan voimme jatkaa tällä tavoin? Vastauksemme on lyhyesti ja ytimekkäästi: emme enää yhtään kauempaa. Tarvitsisimme 1,5 maapallon uusiutumiskyvyn korvataksemme kuluttamamme luonnonvarat.

 

Ekologinen jalanjälki muodostuu tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta ja niiden tuottamiseen tarvittavista luonnonvaroista. Se sisältää biologisesti tuottavan pinta-alan eli biokapasiteetin, joka tarvitaan viljelys- tai laidunmaiksi, rakennetuiksi ympäristöiksi, kalastusvesiksi ja metsätuotteiden tuottamista varten. Se sisältää myös pinta-alan, joka tarvitaan sitomaan ylimääräiset hiilidioksidipäästöt, joita valtameret eivät pysty sitomaan. Ekologista jalanjälkeä̈ ja biokapasiteettia kuvataan samalla yksiköllä̈, globaalihehtaarilla (gha).

Kuvan lähde: WWF Living Planet -raportti 2014

 

2.2 Tie kestävään kehitykseen

Toistaiseksi mikään maa ei ole vielä saavuttanut korkeaa kehityksen tasoa niin, että sen ekologinen jalanjälki pysyy maailmanlaajuisesti katsottuna kestävällä tasolla. Osa on kuitenkin jo menossa oikeaan suuntaan. Jotta maa pystyisi kestävään kehitykseen, on sen asukaskohtaisen ekologisen jalanjäljen oltava pienempi kuin maapallon asukaskohtaisen käytettävissä olevan biokapasiteetin. Samalla maan tulisi kuitenkin pitää yllä kohtuullista elintasoa. Tässä kohtaa usein kompastus tapahtuukin. On erittäin haastavaa pitää yllä jo nyt monien vuosien ajan hankittua ja totuttua elintasoa.

Kestävä kehitys on tärkeä asia ja YK onkin säätänyt 17 tavoitetta ja niille 169 alatavoitetta. Sen päätavoitteissa on tavoitteita monista eri kategorioista. Ne liittyvät sosiaalisiin tavoitteisiin ja ympäristöstä huolehtimiseen. Sosiaaliset ongelmat tuottavat myös ekologisia ongelmia, kun ihmiset eivät tiedä tai osaa toimia ekologisesti, he aiheuttavat enemmän ongelmia ympäristölle. On tärkeää, että jaamme tietoa ja taitoja elää ekologisemmin myös maihin, joissa tiedonsaanti on heikompaa kuin täällä meillä.

 

3 Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa

3.1. Kannattaako edes yrittää

Moni kuitenkin miettii; miksi minä miettisin omia valintojani, kun ei sillä ole mitään merkitystä tässä maailmassa? Oikeat valintani ovat vain pieniä ripauksia miljoonien väärien valintojen joukossa. Usein kuulee myös epäilyksen siitä, ettei se auta, vaikka me suomessa toimisimme vastuullisesti, koska esimerkiksi Amerikassa ja Kiinassa ei näin toimita ja mitään ei ole enää tehtävissä.

 

Totuus kuitenkin on, että suomalaisilla on kolmanneksitoista suurin ekojalanjälki. (Globalis. 2011.) Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset ja saastuttaisivat samaa tahtia, tarvitsisimme kolme maapalloa (Minimalismin ilo). On totta, että suurvallat kuten Australia, Yhdysvallat ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat kuluttavat järjettömän paljon luonnonvaroja ja toimivat vastuuttomasti, mutta myös me toimimme niin. Valtiot kuten Kiina ja Intia tulivat ekologisen jalanjäljen tilastoissa vasta paljon meidän jälkeemme. Esimerkillämme on kuitenkin suuri merkitys ja muutoksellamme pystymme saamaan myös muita ajattelemaan ja toimimaan toisin. Jos viisi miljoonaa suomalaista tekisi edes pieniä muutoksia kohti vastuullisempaa elämää kuin aiemmin on se paljon parempi, kuin se, että 5 miljoonaa suomalaista saastuttaisi ja kuluttaisi luonnonvaroja vain, koska niin kaikki muutkin tekevät.

Kuvan lähde: Globalis. 2011.

3.2 Vaikutusmahdollisuudet

Meillä jokaisella on osamme maapallon tuhoamisessa ja meidän vastuullamme on myös asioiden muuttaminen parempaan suuntaan. Jo pienilläkin askelilla saamme paljon aikaan. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen mihin suuntaan haluamme tilanteen kehittyvän tekemällä parempia valintoja jokapäiväisessä elämässä ja muuttamalla oman elämämme valintoja niin ruuan, kosmetiikan, kodin, kierrätyksen ja muiden arkipäiväisten asioiden suhteen. Jo pienilläkin askelilla saamme paljon aikaan ja pystymme vaikuttamaan myös muiden tottumuksiin ja siihen mihin suuntaan ruuan, tavaroiden sekä vaatteiden tuotantoa lähdetään kehittämään. Sillä todellakin on väliä, paljonko kulutan muovia? Miten kulutan rahani? Tuenko yrityksiä, jotka eivät ole kiinnostuneita ympäristöasioista? Miten ruokailen? Mitä laitan iholleni? Missä, miten ja mistä vaatteeni ovat tehty?

 

Minkälaisia konkreettisia tekoja yksilö voi tehdä? Koostimme pieniä arjen asioita, joilla me voimme ainakin yrittää pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Kaikki lähtee valinnoista, meillä kun on onneksemme mahdollisuus valita ja vaikuttaa.

 

Ruokakauppaan astuessamme nappaamme matkaan oman kangaskauppakassin, valitsemme ostoskoriimme kasvispainotteista ruokaa ja mikäli mahdollista niin luomutuotettua. Jos kokonaan kasvisruokavalioon siirtyminen tuntuu haastavalta, kannattaa aloittaa pienistä jutuista: kerran tai kaksi viikossa kasvisruokapäivä, keskittää kulutuksen broileriin tai kalaan, näillä on jo verraten huomattavasti paljon pienempi hiilijalanjälki kuin punaisenlihan tuotannolla.

 

Vältetään ylikuluttamista, ostetaan sekä ruokaa että muita asioita vain tarpeeseen sekä kierrätetään mitä voidaan. Kaikkea ei tarvitse saada uutena, esimerkiksi tori.fi -kaltaiset osta ja myy sivustot auttavat vanhan kelvollisen tavaran löytämään uuden omistajan. Itsellemme täysin itsestäänselvyyksiä ja jo täysin tavaksi muodostunut kierrättäminen arjessa.  Lasit, metallit, pahvit, sekajäte sekä paperinkeräys. Nämä löytyvät lähes jokaisen taloyhtiön pihapiiristä ja on helppo hoitaa. Aina on varaa parempaan, joten meilläkin olisi vielä mahdollisuus aloittaa biojätteen sekä muovin kierrättäminen.

 

Oman yksityisauton käytön vähentäminen on myös yksi tekijä, jota on helppo itsessään säädellä. Pienet matkat voisi helposti mennä kävellen tai polkupyörällä, kulkea töihin tai kouluun julkisilla sekä matkustaa enemmän junalla. Usein autolla tehty kauppamatka kumoaa jo muut pienet päivän aikana tehdyt valinnat. (Sainio. 2017.)

 

Mikään näistä luetelluista asioista ei ole suuria muutoksia ja ne ovat varmasti sellaisia, joihin kuka tahansa meistä pystyisi sitoutumaan. Kuten sanotaan, pienistä puroista syntyvät ne suurimmat virrat

 

3.3 Koko maailma vs. yksilö

Ekologisemman elämäntavan kanssa voi joskus tuntua yksinäiseltä ja turhalta. Se, ettei oma tekeminen tuota heti näkyviä tuloksia, voi turhauttaa. Esimerkiksi vegaanisuus on hyvä esimerkki. Vegaaneita on pidetty ituja syövinä hippeinä ja ruuasta valittajina jo useita vuosikymmeniä. Muutama vuosi sitten alkanut vegaanibuumi on kuitenkin muuttanut monien tuhansien ihmisten suhtautumista ruokaan, ruuantuotantoon, vastuullisuuteen ja eläinten oikeuksiin. Moni raavas mies vetää tofuburgeria ja facebookissa vertaillaan vuustoja eli siis Vegaanisia juustoja. Trendin ovat huomanneet myös isot yritykset. Hyvänä esimerkkinä McDonald’s, joka lanseerasi juuri Tampereelle vegaanisen hampurilaisen testiin. Ei voida enää puhua pienen porukan puuhastelusta, jos McDonald’sin kaltainen, maailman yksi suurimmista lihan tuottajista, suunnittelee oman tuotteen vegaaneille ja haluaa sen juuri Tampereelle testimyyntiin. Muutenkin yrittäjien kannattaisi ottaa vegaanisuus vakavasti. Jos ravintolastasi saa hyvää ruokaa myös vegaanisena, on sinulla varmasti uskollisia asiakkaita pidempäänkin. Nykypäivänä moni haluaa myös valita vegaanisen vaihtoehdon, vaikka ei täysin vegaani itse olisikaan.

 

4 Yrittäjän vastuu

4.1 Vaikutusmahdollisuudet

Meillä tulevilla ja nykyisillä yrittäjillä on mahdollisuudet ja vastuu huolehtia ekologisesta liiketoiminnasta. Maapallo on kärsinyt jo paljon huolimattomasta yritystoiminnasta ja monissa maissa raha menee ekologisuuden edelle. Esimerkiksi Amerikassa moni suuryrityskin toimii harmaalla alueella ja ei käy läpi alihankkijoidensa toimintatapoja. Miten minä sitten täällä suomessa voin harjoittaa ekologista liiketoimintaa?

 

Ensimmäisenä on pakkausmateriaalit ja niiden käyttö. Tuotteiden pakkaukset olisi hyvä pitää mahdollisimman vähäisinä. Olemme varmaan kaikki törmänneet esimerkiksi karkkipusseihin, joiden sisällä tuotteet on pakattu vielä kertaalleen muoviin. Tämä on aivan turha kuluerä ja se rasittaa myös luontoa. Muoviin pakkaamista parempi vaihtoehto onkin käyttää kierrätysmateriaalista valmistettuja pakkauksia. Tämä viestii myös kuluttajille vastuullisesta liiketoiminnasta, nykypäivänä monet kuluttajat ovat ympäristötietoisia. Yhä useampi haluaa kannattaa yrityksiä, joiden arvoissa näkyy ekologisuus. Ethän halua jättää kauppoja tekemättä sen takia, että arvosi eivät näy ulospäin?

 

Ruohonjuuri on ollut edelläkävijä pakkausmateriaalin vähentämisessä. Liikkeestä voi ostaa tuotteita omiin rasioihin. Tämä on yrityksillekin edullisempaa. Liikkeeseen iso erä yhdessä paketissa suoraan tukkurilta ja jakelu asiakkaille. Myös pakkausten uudelleen käyttäminen on edullista ja ekologista. Esimerkiksi pahvilaatikot kelpaavat uudelleen käyttöön, jos ne ovat ehjiä ja siistejä. Esimerkiksi tukkukaupassa pahvilaatikoiden kierrättäminen on kannattavaa.

 

4.2 Kuluttajien painostus

Tämän hetkisen suuren vastuullisuus trendin, joka toivottavasti ei jää vain trendiksi, ollessa suuressa suosiossa monet suuryritykset ovat joutuneet muuttamaan toimintatapojaan vastuullisemmiksi ja ekologisemmiksi. Tavallisen kuluttajan painostus ja esimerkin näyttäminen ovat johtaneet siihen, että jopa H&M:n kaltaiset suuryritykset joutuvat jo miettimään, miten muuttaa omaa imagoaan vastuullisemmaksi. Vaikka osat heidän teoistaan tämän eteen saattavat jäädä viherpesun tasolle, tapahtuu silti myös muutoksia parempaan, mikä on aina hyvä asia näin isoista yrityksistä puhuttaessa. Tämän takia, jos ei ole mahdollisuutta ostaa esimerkiksi vaatteitaan oikeasti vastuullisista hieman kalliimmista kaupoista, tulisi käyttää suurempia yrityksiä, jotka jo tekevät asioita sen eteen, että olisivat vastuullisempia. Samalla tulisi myös vaatia heitä toimimaan vielä vastuullisemmin. Mitä enempi ihmismäärä vaatii, sitä todennäköisemmin muutoksia tapahtuu. Älä siis boikotoi vaan vaadi. (Sainio. 2017.)

 

Arjen pienissä asioissa suurin muutos on tehty viime aikoina, kun moni suurempi liike on siirtynyt myös ekologisempaan suuntaan. Esimerkiksi monista kaupoista kuten Sokokselta, Finlaysonilta ja Suomalaisesta kirjakaupasta ei saa enää muovipusseja, vaan ne täytyy ostaa erikseen. Tällä halutaan painostaa myös kuluttajia vähentämään ostoskassien määrää. Monesti ostokset mahtuvatkin yhteen kassiin viiden sijasta. (Aamulehti. 2017.)

 

Samalla kun kuluttajat ovat painostaneet yrityksiä muuttumaan tähän suuntaan, kannustaa yritysten muutos myös loppuja kuluttajia muuttumaan samaan aikaan. Kestokassit varmasti lisääntyvät ja turhien muovipussien ostaminen varmasti vähentyy. Alkusysäys muovipussien maksullisuudelle on tullut lokakuussa 2016, kun kaupanliitto ja ympäristöministeriö solmivat Green Deal -muovikassisopimuksen. Tämä sopimuksen tavoitteena on vähentää suomalaisten muovikassien käyttö vuoden 2025 loppuun mennessä 40 kappaleeseen henkeä kohden vuodessa. Tällä hetkellä muovipusseja käytetään 55 kappaletta henkeä kohden vuodessa. Näihin lukuihin ei ole vielä laskettu kaupoissa pieniä ohuita muovipusseja, joiden tarjoaminen kaupassa lopetettiin jo aiemmin tänä vuonna. (Aamulehti. 2017.)

 

5 Tulevaisuus

Maapallon tulevaisuus ei näytä tällä hetkellä kovinkaan valoisalta. Voisimme joko luovuttaa ja jatkaa kuluttamista ja luonnonvarojen tuhoamista, mikä tarkoittaisi lopulta myös maapallon tuhoutumista. Tai sitten voimme vielä yrittää. Ehkä tulevaisuus ei olekaan niin synkkä kuin miltä vaikuttaa tällä hetkellä. Aivan näinä vuosina alkaneet erilaiset buumit ja trendit ovat toivottavasti tulleet jäädäkseen. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän niin ihmis- kuin eläinoikeudetkin. Haluamme ajatella koko ajan enemmän sitä, mikä vaikutus meidän omilla päätöksillämme on maapallon kehitykseen.

 

Lähteet:

Sainio, K. Hyvin eletty. 2017: Helsinki.

Minimalisminilo. Miksi minun pitäisi kun ei muutkaan. 10.12.2017:

https://minimalisminilo.wordpress.com/2015/02/05/miksi-minun-pitaisi-kun-ei-muutkaan/

Ympäristöministeriö. Ympäristö. Mitä on kestävä kehitys. 10.12.2017:

http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys

WWF Living Planet 2014 -raportti

https://wwf.fi/mediabank/6424.pdf

http://yk.fi/node/479

http://www.ess.fi/teemat/ruoka/art2275124

http://www.globalis.fi/Tilastot/Ekologinen-jalanjaelki

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/sokoksen-muovikassit-muuttuivat-maksullisiksi-helmikuussa-joka-kolmas-jattaa-ostamatta-24411429/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close