Kirjoittanut: Milja, Petra ja Markus

Suuri osa suomalaisista kokee, että nuorten talousosaaminen ei ole riittävällä tasolla, ja että vastuu opettamisesta on sekä kouluilla että kodeilla. (TAT, 2019). Mutta mitä asioita taloudesta tulisi opettaa, ja miten? Ovatko rahaan liittyvät perustaidot hallinnassa nuorilla, ja ymmärretäänkö henkilökohtaiseen talouteen liittyviä ajatusmalleja syvemmin?

”It is not how much money you make, it is how much money you keep.”

Robert Kiyosaki

 

Miksi emme halua puhua rahasta?

Toisinaan kuulee puhuttavan siitä, että rahat ovat vähissä, taloustilanne on heikko, ei ole varaa tai jos vain olisi vähän ylimääräistä. Mutta juuri koskaan keskusteluissa ei mennä sen syvemmälle, että mistä heikko rahatilanne mahtaa johtua, tai että millä keinoilla se olisi mahdollista korjata. Ihmisiä pelottaa se, ettei rahaa ole tarpeeksi ja että osaako sitä käyttää oikein. Raha on ollut ja on osittain edelleenkin monelle vaikea puheenaihe, etenkin 1990-luvulla lama on ahdistanut monia perheitä ja taloustilanne on ollut vaikea, eikä siitä olla haluttu puhua. Pienituloisina opiskelijoina kohtaamme pintapuolisia keskusteluja siitä mitä mikäkin maksaa, missä asioissa voi säästää ja mistä saa edullisimmat lounaat. Rahaan liittyy kuitenkin paljon ahdistusta ja pelkoa, emmekä käy syvällisempiä keskusteluja siitä, mihin rahaa oikeasti kulutamme, onko meillä säästöjä tai velkaa, sijoitammeko tai paljonko saamme palkkaa. Toisen ihmisen rahan kuluttamisen kommentointi tai kyseenalaistaminen tuntuu hankalalta, emmekä ole tottuneet saamaan neuvoja talouteen liittyen esimerkiksi koulussa.

Rahasta on syytä puhua, sillä puhumattomuus voi pahimmillaan vaarantaa henkilökohtaista taloutta. Kun raha-asiat huolettavat, vaikeneminen tekee asioista vielä vaikeampia. Talouteen liittyvät ongelmat ovat varsin yleisiä, sillä suomalaisista aikuisista kahdeksalla prosentilla on maksuhäiriö merkintä. (Thuren, 2018.) Voitaisiinko nuorten ja aikuisten talousvaikeuksia ehkäistä sillä, että rahasta puhuttaisiin enemmän jo varhaiskasvatuksessa, sekä peruskoulussa? Myös kotikasvatuksen rooli on tärkeä, jotta ihminen oppii varhain ymmärtämään mistä raha tulee ja mihin se menee.

Tämänhetkisen opetussuunnitelman mukaan kouluissa mahdollistetaan taloustaitojen opetus joustavasti eri oppiaineiden välillä, mutta moni kuitenkin toivoo, että talousoppi tulisi kouluihin erillisenä oppiaineena. Nuoret myös itse toivovat käytännönläheisempää ja monipuolisempaa opetusta talousasioista. (Hellman, 2021.)

Omien kokemustemme mukaan, olemme oppineet henkilökohtaisen talouden pyörittämistä itse lukemalla ja hankkimalla tietoa, sekä keskustelemalla ystävien ja läheisten kanssa. On kiva huomata, että rahasta puhuminen on lisääntynyt viime aikoina ja sitä ovat edesauttaneet mediassa lisääntyneet keskustelut mm. sijoittamisesta ja säätämisestä. Useat podcastit ja helposti lähestyttävät kirjat talouden hallinnasta ovat edesauttaneet rahapuheen lisääntymistä ja madaltaneet kynnystä oppia lisää. Moni ihminen tavoittelee nykypäivänä taloudellista vapautta, ja on hyvä, että sen saavuttamiseen on tarjolla monipuolisesti tietoa. Kun luimme yhdessä Robert Kiyosakin teoksen Rich dad poor dad, moni talouteen liittyvä asia kuitenkin valkeni meille uudella tavalla, sekä aloimme ymmärtää vielä syvemmin rahaan liittyviä ajatusmalleja.

Työskenteletkö rahasta vai työskenteleekö raha sinulle?

Ihmisten talousvaikeudet ja muut rahaan liittyvät ongelmat, johtuvat pitkälti siitä, että he tekevät työtä rahasta, vaikka tarkoitus olisi saada raha tekemään työtä heidän puolestansa.

Jokaisella ihmisellä on heikko ja tarvitseva puoli sielussaan, joka on ostettavissa. Myös jokaisella on se päättäväinen ja vahva puoli, joka ei ole ostettavissa. Kysymys piilee siinä, kumpi puolista on se vahvempi. Tämä kiteyttää sen, että jokaisella ihmisellä on hinta. Jokaisella ihmisellä on myös inhimillisiä tunteita kuten ahneus ja pelko. Rahattomuuden tunne motivoi meitä tekemään ahkerasti töitä ja sitten kun palkka kilahtaa tileillemme, ahneus ja omistamisen halu astuu kuvioihin. Mietimme vain niitä ihania asioita, joita rahalla saa. Ympyrä on valmis. Ympyrä, jossa nousemme ylös, menemme töihin, maksamme laskut, nousemme ylös, menemme töihin… Kaksi tunnetta ohjaa tätä ympyrän kulkusuuntaa. Ahneus ja pelko. Enemmän rahaa, enemmän kulutusta. Tätä Kiyosaki kutsuu oravanpyöräksi. (Kiyosaki 2010, 42–43).

Edellä mainittu tapa on se yleisin ja jonka pyöritykseen suurin osa ihmisistä elämänsä aikana päätyy. Toinen tapa on se, jonka vain harvat löytävät. Kaikki lähtee liikkeelle totuuden kertomisesta. Ei totuuden kertomista muille, vaan itselle. Moni ihmisistä reagoi tunteidensa mukaan sen sijaan, että kertoisivat totuudenmukaisesti mitä tuntevat. He eivät siis kykene ajattelemaan. He käyvät töissä, toivoen että raha turruttaa pelon, mutta niin ei tapahdu. Pelko vainoaa heitä, he menevät takaisin töihin, toivoen taas, että raha turruttaisi pelon, mutta se ei taaskaan toimi. Pelko on asettanut ansan ja he lankeavat siihen. Miljoonat ihmiset menettävät yöunensa miettien rahattomuutta ja siitä aiheutunutta pelkoa. Raha ohjaa heidän elämäänsä, mutta eivät suostu myöntämään sitä. Raha hallitsee heidän tunteitaan ja sitä kautta heidän sielujaan. (Kiyosaki 2010, 43–44).

Toinen tunne, omistamisen halu. Tästä puhutaan usein myös ahneutena. Teemmekö työtä sen takia, että haluamme omistaa? Raha voi mahdollistaa jotain kaunista, jännittävää, parempaa. Mutta se harvoin kestää pitkään. Koska totuttuaan siihen hienoon ja hauskempaan, ihminen kaipaa lisää. Myös rahaa tarvitaan lisää ja näin ollen kierre ja pelko työntävät itseään jalustalle. Rikkaat ihmiset mukaan lukien eivät ole rikkaita sen takia, että he haluaisivat omistaa. Rikkauksiin on ajanut pelko rahattomuudesta. Ja kun rahan määrä kasvaa, ihminen pelkää menettävänsä ne. Ihmiset voivat tunne-elämältään olla hyvinkin epätoivoisia ja pakkomielteisiä, vaikka heillä olisikin paljon rahaa ja he näyttäisivät rikkailta. (Kiyosaki 2010, 43–44).

“En ole kiinnostunut rahasta”

Kiyosakin mukaan rahan vältteleminen on yhtä psykoottista kuin rahaan kiintyminen. Ihminen, joka sanoo, että häntä ei kiinnosta raha, mutta työskentelee kahdeksan tuntia päivässä, kieltää totuuden. Tunteiden suhteen täytyy olla rehellinen, mieluummin omaa mieltä ja tunteita käyttää hyödykseen kuin itseään vastaan. Erota tunteet ajattelusta. Useimmat ihmiset eivät ole tietoisia, että heidän tunteensa hoitavat ajattelun. Esimerkkinä ihminen, joka sanoo, että hänen on löydettävä töitä. Todennäköisesti tunne on hoitanut ajattelun. Ajatus rahattomuuden pelosta on tunteiden synnyttämä. Onko työpaikka oikeasti vain lyhytaikainen ratkaisu pitkäaikaiseen ongelmaan? Kuulostaako radikaalilta väitteeltä? Varmasti kaikki olemme kuulleet, kuinka ympärillä toitotetaan “käy koulut, niin saat varman hyvän työpaikan”! Koulutus ja työ ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa pelkoa katoamaan. Rahan voiman hallintaa täytyy opetella. Sitä ei pidä pelätä. Loppujen lopuksi olemme kaikki työntekijöitä, teemme vain työtä eri tasoilla. (Kiyosaki 2010, 46).

Kasa rahaa ei poista pelkoa tai omistamisen halua. Taloudellisten huolien syynä ovat tietämättömyys ja pelko, ei taloudellinen tilanne tai valtio. Aasi ja porkkana on varmaan monelle tuttu vertauskuva. Kärryissä istuu ihminen ja kärryjä vetää aasi ja aasin edessä pidetään porkkanaa. Se kuka ohjaa kärryjä tietää minne ollaan menossa, mutta aasille porkkana on pelkkä illuusio. Seuraavana päivänä aasin edessä on uusi porkkana. Raha on kuin porkkana, pelkkä illuusio. Jos aasilla olisi mahdollisuus nähdä kokonaisvaltaisempi kuva tilanteesta, se voisi harkita, onko porkkanan perässä kulkeminen kannattavaa. (Kiyosaki 2010, 48–49).

Sääntö numero yksi: sinun pitää oppia tuntemaan, että mitä eroa on varoilla ja sitoumuksilla

Taloudelliseen menestykseen ei vaadita perustasolla mitään sen suurempaa, kuin sääntö numero ykkösen selkeää ymmärtämistä ja sen toteuttamista oman elämän valinnoissa. Suurella osalla väestöä on hankaluuksia omassa taloudellisessa tilanteessaan, koska he eivät näe mitä eroa on varoilla ja sitoumuksilla. Rikkaat ihmiset hankkivat erilaisia varoja, vähävaraiset ja keskiluokka hankkivat sitoumuksia.

Mitkä ovat varoja ja mitkä sitoumuksia?

An asset puts money in my pocket. A liability takes money out of my pocket. (Kiyosaki 2017, 81). Varat ovat siis asioita, jotka laittavat lisää rahaa taskuusi, sitoumukset taas ottavat sinulta rahaa. Varallisuutta voi olla esimerkiksi oma yritys, sijoitusasunto, osake, rahasto, arvopaperi tai tietynlaisen tuotteen omistaminen, mistä saat enemmän rahaa, kuin mitä siihen käytät. Sitoumukset ovat asioita, jotka ottavat rahaa taskustasi. Näitä ovat esimerkiksi auto, oma talo, erilaiset kuukausimaksupalvelut, kodinkoneiden / huonekalujen osamaksut ja verot.

Opi tunnistamaan erilaisia varoja ja sitoumuksia

On helppo sanoa, että osta varoja ja vältä sitoumuksia, mutta on paljon vaikeampaa toteuttaa sitä todellisuudessa. Ensiksi sinun täytyy ymmärtää, että miten kyseiset termit (Assets and Liabilities) pyörähtävät sinun lompakkosi ympärillä arjessa. Sääntö numero yksi kuulostaa todella yksinkertaiselta ja helpolta, mutta miksi niin harva toteuttaa sitä. Uskomme, että taustalla on vajavainen taloudellinen oppi ja ymmärrys rahan liikkeistä. Kontrolli vaatii ymmärrystä ja ymmärrys erilaisia todentamismalleja. Ohessa löytyy kaksi hyvin yksinkertaisesta kaavaa rahan liikkumisesta, varojen ja sitoumuksien muodossa.

Erilaisten varojen muodostama rahankulku. “Income statement” kohdan voi ajatella omana pankkitilinään helpottaakseen omaa ajattelua. 

Cash flow pattern of an asset (Kiyosaki 2017, 83)

Cash-flow pattern of a liability (Kioysaki 2017, 84)

Rahavirta kaavio – heikko taloustilanne

Heikko taloudellinen tilanne johtuu yleensä ymmärryksen puutteesta. Harvalle meistä on pienestä pitäen opetettu, että osta varoja älä sitoumuksia. Puhumattakaan siitä, että meillä olisi ollut joku, kenestä ottaa mallia. Hyvin usein vielä meidän ikäluokkamme vanhemmat kertovat tarinaa, että hyvä työ johtaa varmaan taloudelliseen tilanteeseen ja niin edespäin. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Riippumatta siitä, että paljonko ansaitse kuukaudessa rahaa, yllättää huono taloudellinen tilanne todennäköisesti aina, jos sinulla ei ole vahvaa pohjaa siitä, miten raha kulkee ja toimii. Suuremmat ansiot työstäsi johtavat yleensä suurempien sitoumuksien hankintaan, jos et usko, tarkastele lähipiiriisi kuuluvia ihmisiä. Kun osaaminen ja palkka nousee, nousee usein myös sitoumuksien suuruudet, esimerkkeinä hyvinkin tavalliset auto, asunto, kesämökki ja matkailu. Edellä mainitut ovat nimenomaan sitoumuksia ei varoja, ne ottavat paljon rahaa kuukausittain taskustasi. Sitoumusten noustessa täytyy sinun pitää yllä rankkaa työtahtia, jotta pystyt pitämään itselläsi jo saavutetun sitoumusten tason, on hyvin vaikea päästää irti jo saavuttamastasi ylellisyydestä. Alempana yksinkertaistettu piirros heikon taloudellisen tilanteen omaavan henkilön rahavirrasta.

 The cash-flow pattern of a person in the middle class (Kiyosaki 2017, 87)

Rahavirta kaavio – vahva taloudellinen tilanne

 Haluatko olla taloudellisesti vahvemmassa tilanteessa? Keskitä ajatuksesi ostamaan ainoastaan tulovirtaa tarjoavia varoja, näin pääset koko ajan lähemmäksi vahvaa taloudellista tilannetta. Yksi hyvä nyrkkisääntö voisi olla, että voit ostaa sitoumuksen vasta, kun varasi mahdollistavat ostoksen. Pidä sitoumukset ja kulut alhaisina, keskity varojesi kasvattamiseen. Ihmiset saattavat ajatella, että hän vain sattuu olemaan rikas tai minä en koskaan tule olemaan rikas. Totuus on, että rikkaat ihmiset ymmärtävät eroavaisuuden, kun puhutaan varoista ja sitoumuksista. Alempana yksinkertaistettu piirros vahvan taloudellisen tilanteen omaavan henkilön rahavirrasta.

The cash-flow pattern of a rich person (Kiyosaki 2017,88)

Mind your own business

Suurin osa ihmisistä viettää koko elämänsä tehden töitä jollekulle toiselle, mutta Robert kehottaa muuttamaan ajatusmallia niin että ajattelee ennemminkin omaa bisnestä ja hankkii itselleen tuottavia om

aisuuseriä päivätyön rinnalle. Suurin syy ihmisten varattomuuteen on se, ettei taloudellista perustaa ole rakennettu kunnolla, ja että rahaa kulutetaan ainoastaan materiaan tai palveluihin, joilla ei ole taloudellista arvoa. Robert kannustaa pohtimaan omaa bisnestä luovasti, ja tutkimaan sitä millaisesta sijoittamisesta voisi itse innostua ja toteuttaa sitä omalla tavalla. Kun sijoittaa itselle tärkeisiin asioihin, niitä myös ylläpitää paremmin, niiden avulla on mahdollista oppia sekä ottaa myös helpommin riskejä. Jotta voi menestyä, on tärkeää oppia mahdollisimman paljon eri liiketoiminnan osa-alueilta, jolloin ymmärtää paremmin kokonaisuutta. Robert kehottaa vaihtamaan työpaikkaa useasti elämän aikana, ja toimima

an erilaisissa tehtävissä, jolloin saa paremman käsityksen, kuinka yritykset pyörivät ja oppii sellaisia taitoja, joita elämässä tarvitsee. Mikäli haluaa esimerkiksi perustaa oman yrityksen, ihan vaikkapa sivutulon lähteeksi, on tärkeää ymmärtää jokaista liiketoiminnan osa-aluetta, kuten myyntiä, markkinointia, taloutta jne. Vaikka uusien asioiden opettelu saattaa tuntua joskus turhalta ja vaikealta, tulokset näkyvät aina pitkässä juoksussa vasta paljon myöhemmin. Yleisesti ottaen asiat, jotka pelottavat eniten, ovat juuri niitä, joita kohti olisi syytä mennä, oppia ja ylittää itsensä. (Kiyosaki, 2017.)

Valitettavasti pelko, kyynisyys, laiskuus, pahat tavat ja ylimielisyys, ovat lopulta isoja syyllisiä siihen miksi moni ihminen elää keskitasolla tai sen alapuolella. Vaikka taloudellinen tietotaito olisi

hallussa, käytännön toteutus vaatii kuitenkin kovaa itsekuria ja omien kulutustottumusten tarkastelua sekä muokkaamista. (Kiyosaki, 2017.)

Jotta rahaa on mahdollista laittaa kuukausittain säästöön ja sijoituksiin, on todennäköisesti muutettava joitakin kuukausittaisia menoja ja pohdittava tarkkaan uusien tavaroiden hankkimista. Kuluttamalla määrittelemme omaa identiteettiämme muille, ja saatamme hankkia tiettyjä mukavuuksia elämäämme, jotka ovat statussymboleitamme. Vertailu muihin esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä aiheuttaa nuorille paineita elää tietynlaista elämää, jossa ravintolaillalliset, merkkituotteet ja matkustelu ovat arkipäivää. Moni nuori ei osaa budjetoida arkisia menojaan ja elää yli varojensa. Pahimmillaan tietämättömyys ja rahasta vaikeneminen voi johtaa velkakierteeseen jo varhaisessa vaiheessa. (Thure

n, 2017.)

Pelko, laiskuus ja kyynisyys ovat tuttuja siinä mielessä, että ne helposti ohjailevat omaa rahan käyttöä, ja talouden hallintaa. Jos jotakin asiaa esimerkiksi rahastosijoittamista ei ymmärrä tai se tuntuu vaikealta, ei siitä myöskään jaksa ottaa selvää. Tai helposti tulee ajatelleeksi, että ei minulla ole mitään missä voisin säästää tai ei se hyödytä mitään, jos laitan kymmenen euroa kuukaudessa sivuun. Mutta jos meille alettaisiin opettaa jo hyvissä ajoin lapsuudessa, kuinka rahaan tulisi suhtautua, ja että kaikilla on mahdollisuus kerryttää varallisuutta, olisi rahasta puhuminen ja oman talouden hallinta varmasti helpompaa.

Internetin vaikutukset nuorten kulutustottumuksiin

Lähde: Intrum European Consumer Payment Raport 2020 (Yle)

Kun tarkastellaan yllä olevaa kaaviota, huomataan, että suurin osa taloustaidoista opitaan kotoa vanhemmilta. Koulu ja internet olivat myös tärkeitä tietoläheteitä, erityisesti nuorimmille.

Internetin kautta nuoret törmäävät päivittäin eri sosiaalisen median vaikuttajien sisältöihin, mainoksiin, videoihin… Tuoreessa, vielä julkaisemattomassa, suomalaistutkimuksessa käy ilmi, että erityisen voimakkaasti kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaa YouTube videoita tekevät vaikuttajat. Ostohalut kasvavat nuorilla ja kulutusta ja luksusta ihannoidaan aivan omissa mittakaavoissa. Vähittäiskaupan tutkimussäätiön kuluttajakyselyssä (Talouselämä) tehdyt tulokset osoittavat, että nuoret ihailevat vanhempia ihmisiä ja enemmän kalliiden tavaroiden ostamista. Tutkimuksen mukaan myös yli kolmasosa piti omaisuuden hankkimista yhtenä elämän tärkeimmistä asioista.

Koemme, että erilaisilla ilmiöillä, esimerkiksi pikamuodilla, vahingoitetaan sitä käsitystä rahan hallinnasta ja sen käytöstä. Kun kirjoittaa Googleen

“kuinka tehdä rahaa” on ensimmäiset vaihtoehdot, kuinka tehdä rahaa nopeasti ja kuinka tehdä rahaa netissä. Tämä kertoo ihmisen ajatusmalleista, että elämä olisi yhtä kulutusjuhlaa ja sitten vasta kun rahat ovat jo loppu, mietitään mistä sitä saisi lisää. Ihmiset löytävät netistä keinoja ja vinkkejä nopeaan rahan hankintaan ja yleensä se on lyhytkestoista ja saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa velkaa- ja luottokierteeseen. Pelkästään jo rahan ansaitseminen “nopeasti” aiheuttaa vääristyneitä mielenmalleja. (Kosonen 2020)

Tukea ja tietoa raha-asioihin löytyy kyllä netistä, kun niitä jaksaa sieltä etsiä. Toivottavasti tulevaisuudessa nuorten ajatusmaailmaan löytää tiensä myös oman talouden hallinnan keinot ja vinkit sekä ajatuksia kuluttamisesta ja sijoittamisesta.

Pohdinta

 Tätä esseetä tehdessä, ja Kiyosakin kirjaa lukiessa aloimme ymmärtää syvemmin sellaisia rahaan liittyviä ajatusmalleja, joiden vaikutusta emme olleet aikaisemmin ymmärtäneet. Jotta talousvaikeudet ja rahaan liittyvät vääristyneet mielikuvat voitaisiin estää, tulisi mielestämme rahasta puhuminen aloittaa jo varhaisessa vaiheessa lapsuudessa. Aikuisiällä vääristyneitä mielikuvia ja omia kulutustottumuksia on todella vaikeaa muuttaa. Yhteiskuntamme määrittelemät normit ovat mielestämme hyvin kapeakatseisia ja ohjaavat meitä tietynlaiseen suuntaa elämässä. Eli siihen, että korkeakoulutettu ja hyvä palkkainen ihminen on automaattisesti taloudellisesti vakavarainen. Tämä ajatus on vanhanaikainen, eikä pidä paikkaansa. Havahduimme myös siihen kuinka paljon tunteet ohjaavat ajatteluamme, sekä talouden hallintaamme. Valtava määrä tietoa talouden hallinnasta, säästämisestä, sijoittamisesta ja tunteiden hallinnasta on kaikkien meidän saatavilla, mutta mikseivät ihmiset hyödynnä tietoa, vaan tyytyvät omaan kohtaloonsa oravanpyörässä? Ajatus siitä, että jotkut vain ovat automaattisesti rikkaita, ja toiset eivät, ei pidä paikkaansa. Jokainen meistä voi itse vaikuttaa omiin valintoihinsa elämässä, ja sitä kautta taloudelliseen tulevaisuuteen. Raha on tapa ajatella. Jos haluat vaurastua, tulee sinun muuttaa ajatusmallejasi.

Teimme aiheesta myös kahden podcastin sarjan, jossa keskustelemme lisää rahaan liittyvistä ajatusmalleista. Ensimmäisessä osassa pohdimme omien kokemustemme kautta rahasta puhumisen vaikeutta. Ja toisessa osassa puhumme lisää varoista ja sitoumuksista. Podcast sarja löytyy esseepankista nimellä Puhutaan rahasta osa 1 ja osa 2.

Lähteet:

Hellman, M. 2021. Opinnäytetyö. Nuorten taloustaidot. Turun ammattikorkeakoulu.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/512979/Opinn%c3%a4ytety%c3%b6_MarjaanaHellman.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu 11.11.2022

Kiyosaki, R. 2017. 20^th Anniversary edition. Rich dad poor dad. Plata publishing. Viitattu 11.11.2022

Kiyosaki, R. 2010. Rikas isä köyhä isä. Moreeni. Viitattu 16.11.2022.

Kosonen, L. 2020. Tukimus: somella luultua isompi vaikutus nuorten kuluttamiseen – yli 350 vastaajaa kertoi Ylelle, mitä perheissä ajatellaan merkkituotteista. Viitattu 18.11.2022 sivustolta Yle.fi. https://yle.fi/a/3-11254083

Thuren, J. 2018. E-kirja. Kaikki rahasta – Näin säästin kymppitonnin vuodessa. Gummerus. Viitattu 9.11.2022

Tutkimus: Talous ja nuoret, TAT. 2019.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/tutkimus-yli-puolet-suomalaisista-pitaa-nuorten-talousosaamisen-tasoa-huonona?publisherId=66144441&releaseId=69861877

Viitattu 14.11.2022

Kansikuva: https://www.canva.com/photos/MAEH5Y5O8Tc/ Ladattu 7.12.2022