Tampere
17 Jan, Sunday
-9° C

Proakatemian esseepankki

Miksi edes yrittää?



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yritä, erehdy, onnistu - helppo opas yrittäjyyteen
Mikko Järvinen & Matti Kari
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Miksi edes yrittää?

Meiltä kysyttiin eräässä pajassa, kuinka moni näkee itsensä yrittäjänä koulun päätyttyä. Suurin osa vastasi kysymykseen myöntävästi. Itse en valinnut puolia vaan pysyin avoimena kaikelle ja tästä juontaakin juurensa tämän esseen aiheeseen, yrittäjyyteen. Mitä se vaatii, mitä ominaisuuksia yrittäjällä on, mitkä tekijät tekevät jostain yrittäjän, motivaatio, intohimo ja rakkaus lajiin. Millaista olisi olla yrittäjä? Onko minusta yrittäjäksi?

”Yrittäjyys joko mahdollistaa tai estää sinua tekemästä sitä, mitä haluat elämässäsi tehdä.”
– Pekka Krook, yrittäjä, fokusvalmentaja, sparraaja

Miksi olla yrittäjä?

Yleisesti ajateltuna yksinkertainen syy on raha. Toinen tekijä on ainutlaatuinen osaaminen. Kolmas pykälä sisältää puhtaan intohimon ja palon omaa työtä kohtaan. Tutkimusten mukaan kuitenkin omat valinnat ovat rahaa tärkeämpi syy yrityksen perustamiseen. Vastuu vain itselleen tai yhtiökumppaneille antaa vapauden päättää käytännössä kaikesta itse. Mitä tehdään, miten tehdään, milloin tehdään, missä tehdään, kenen kanssa ja kuinka kauan. Kuka tahansa voi olla yrittäjä! Jyvät erotellaan akanoista kuitenkin siinä vaiheessa, kun lähdetään tarkastelemaan alusta alkaen, onko juuri minulla niitä ominaisuuksia, joita menestyvältä yrittäjältä vaaditaan.

Ominaisuudet

Järvinen ja Kari pohtivat kirjassaan tiedon monimuotoisuutta. Tietoa voi olla kirjallinen osaaminen ja esimerkiksi matemaattinen lahjakkuus. Tietoa voi olla ammatillinen osaaminen, esimerkiksi jonkin mekaanisen työn täydellinen hallinta. Tietoa on myös verkostot, potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tunteminen. Nämä jaotellaan kahteen lokeroon, jotka ovat osaamispääoma ja suhdepääoma. Yrittäjällä ei tarvitse olla näitä molempia, mutta ehdottomasti edes toinen. Noam Wasserman kertoo kirjassaan ”The Founder’s Dilemmas” että nämä pääoman muodot karttuvat kokemuksen myötä, samalla tavalla kuin taloudellinen pääoma. Tällaiset ominaisuudet usein määrittävät sen, onko kannattavaa alkaa yksityisyrittäjäksi vai löytää rinnalle itsesi lisäksi perustajajäsen tai jäseniä. Tässä kohtaa kuvioon astuu siis tiimi. Tiimin jäsenet tukevat toistensa heikkouksia ja vahvuuksia, jotta yritystoiminnan pyörittämiseen vaaditut osa-alueet täyttyvät. Järvinen ja Kari kertovat, että yrityksen laskelmat sujuvat melkeinpä alakoulun matematiikalla, kun taas psykologia ja ihmissuhdetaidot ovat elintärkeitä jokaiselle yrittäjälle ja myös osa heidän jokapäiväistä arkeaan. Hankkiakseen tällaista tietoa ja kokemusta, Wesserman
kehottaa ennen yrityksen perustamista olemaan palkkatöissä ja hankkimaan kokemusta alasta, jolle olet suunnitellut lähteväsi yrittäjäksi. Tästä löytyy ihan konkreettinen esimerkki omasta takaa. Olimme vapaaehtoisina Stream Festival -startup tapahtumassa viime vuonna ja päädyimme siellä rupattelemaan Mika Heikinheimon kanssa. Hän kertoi juuri tällaisen tarinan omasta urastaan. Hän työskenteli muutaman vuoden eri yritysten palkkalistoilla, hankki koulutuksia ja osaamista työnantajan piikkiin, perusti oman yrityksensä ja myi sen vuonna 2016 hintaan rapiat 49 miljoonaan euroa. Kyllä siinä otsarypyt ottivat askeleen kohti taivasta, kun tapaamisen jälkeen näpyttelin miehen nimen Googleen ja tulokset jysähtivät sivulle.

Kognitiivisia eroja yrittäjien tai ei-yrittäjien välillä on tutkittu useita kymmeniä vuosia, mutta varsinaista hopealuotia ei ole vielä löytynyt. Joitain tuloksia on kuitenkin saatu suodatettua ja niistä mainittakoon kyky yhdistää olemassa olevia käsitteitä uusiksi ideoiksi. Esimerkiksi teknologisesti harjaantuneet osaajat eivät osaa nähdä kaupallisia aspekteja omissa keksinnöissään. Kokeneet yrittäjät taas näkevät tällaisissa tilanteissa enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä. Jyvät akanoista, ja niin edespäin. Myös kontrafaktuaalinen ajattelu on yrittäjillä vähempää, toisin sanoen siis jossittelu. Miksi kukaan perustaisi yrityksen, jos olisi etukäteen tiedossa, että rahaa ei tule? Yrittäjä perustaa yrityksen + ottaa riskin = voiton tavoittelu. Uhkapelaamisen psykologia, mahdollisuus saavuttaa unelmansa näyttelee suurta osaa yrittäjillä. Rahan menettämiseen löytyy tuhansittain parempiakin vaihtoehtoja kuin yrittäjyys, jos minulta kysytään. Rahan tekemiseen taas sitten yrityksen perustaminen voi hyvinkin olla paras mahdollinen vaihtoehto.

Intohimo = yrittäjyys?

Järvinen ja Kari väittävät, että yrittäjä ei voi suhtautua intohimoisesti useampaan kuin yhteen ideaan tai asiaan kerrallaan. Tämä pätee totaalisesti projekteissamme. Monta projektia kiinnostaa ja kaikessa olisi hienoa olla mukana, mutta tosiasiassa olisi valittava vain yksi, ehkä maksimissaan kaksi kerrallaan. Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan on haastavaa tämänlaisessa koulussa, jossa mahdollisuuksia tuppaa ilmestymään joka nurkan ja oven takaa. Olen itse onneksi alkanut ymmärtämään tämän konseptin jujun ja tehnyt jo valintojani sen mukaan, mihin haluan milloinkin keskittyä. Intohimon löytäminen voi olla haastavaa, mutta kun sen kerran löytää, sen tietää löytäneensä. Hupparihörhö, sarjayrittäjä Sami Kuusela kuvailee intohimoa sarjapsykoosiksi. Tämä psykoosi saa tiimin uskomaan ja käyttämään energiansa ideaan ilman sen rationaalisempia perusteita. Joku voisi ajatella tätä sinisilmäisyytenä tai optimistisena sokeutena, mutta ymmärrätte ajatuksen takana.

Intohimo ja yrittäjyys voidaan jaotella kahteen osioon; toimeentuloon ja vaurastumiseen. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan vuonna 2015 päätoimisista yksinyrittäjistä 45 prosenttia tienasi bruttotulona alle 2000 euroa kuukaudessa ja 68,5 prosenttia alle 3000 euroa. Palkansaajien mediaaniansio kuukaudessa asettui 2963 euroon. Jotkut ovat valmiita luopumaan rahallisesta vauraudesta intohimon kustannuksella. Toimeentulo riittää, eikä vaurastumista arvoteta näiden yrittäjien maailmassa korkealle. Vaurastuminen onkin toimeentuloa kiinnostavampi käsite.

Vaurastuminen onkin toimeentuloa kiinnostavampi tavoite. Lähes puolet sadasta suurimpia pääomatuloja maksaneista suomalaisista vuonna 2015 oli yrityksen perustajia. Muunmuassa Elektrobitin, CRF Healthin ja Accountorin yrityskaupat toivat kymmenien miljoonien myyntivoitot perustajilleen heidän tehtyään onnistuneita exitejä. Tähän väliin motivaatiokirjasuositus EXIT, kirjoittajina Matias Mäenpää ja Anssi Kiviranta, jotka kokosivat 15 yrittäjän tarinat yksien kansien väliin. Alempaa listoilta taas löytyy kymmeniä tuhansia yrittäjiä, jotka varmistavat oman ja läheistensä elämänlaadun mukavilla osinkotuloilla.

Kasvuyrittäjyys ja yksinyrittäjyys kuitenkin eroavat suuresti riskinotossa. Nopea kasvu edellyttää riskinottoa, johon yksinyrittäjillä ei useinkaan ole tahtoa, kykyä tai taloudellisia edellytyksiä. Yksinyrittäjän ei ole mahdotonta vaurastua, mutta lukemat näistä henkilöistä ei ole kovinkaan suuri. Avoimessa markkinataloudessa ajoitus nauttii valta-asemaa siinä, miten yrityksesi tulee menestymään. Se, että mahtipontinen ideasi tuntuu hyvältä ja ehkä liiankin yksinkertaiselta; ”miten kukaan ei ole tehnyt tätä aiemmin?” Sille on todennäköisesti olemassa jokin syy, miksi sitä ei ole tehty aiemmin. Kultakaivoksiakin kuitenkin löytyy. Kirjassa mainitaan liiketoimintamahdollisuutta tutkiva yritys ja liiketoimintamahdollisuutta hyödyntävä yritys. Tutkiva yritys tarkoittaa uuden tuotteen luomista ja tuomista markkinoille, kun taas hyödyntävä yritys ainoastaan parantelee ominaisuuksiltaan tai muutoin uudistaa jo olemassa olevaa liiketoimintaa omakseen, tehden täten itselleen markkina-aseman. Kasvuryityksen perustaminen on todennäköisyyksiä vastaan pelaamista: onnistumisen todennäköisyydet eivät ole suuret, mutta ainakin yrittäjä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa lottoarvonnan lopputulokseen.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close