Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Mikäs homma tää on?



Kirjoittanut: Heidi Hydén - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

“Stipendiaatti 5.6.2019

Tiimimestari 108 ”Elämänturvan Etujoukot 3.0” -valmennusryhmä

Tiimimestari valmennus herätti mielenkiintoni jo heti ensimmäisillä pajatunneillani viime syksynä 2018. Minulle tuli tunne, että valmennuksen myötä minulla olisi saumaa tulevaisuudessa johtaa omaa tiimiä ja saisin virallisen pätevyyden. Minusta olisi mahtavaa olla esimerkkinä muille sekä antaa näkökulmia asioihin ja puskea tiimiä eteenpäin. Palan halusta päästä oppimaan, kuinka voisin parantaa tiimien toimivuutta ja tehokkuutta sekä johtajuuden saloja.

Syksyllä 2019 minulla alkaa toinen vuosi Proakatemialla ja koen, että nyt olisi hyvä hetki tarttua tähän valmennukseen ja viedä osaamiseni uudelle tasolle.Tavoitteenani on tiimimestari-valmennuksen myötä ottaa tiimissä Business Leaderin vastuu ja hyödyntää käytännössä valmennuksesta saatuja oppeja. Suurin haasteeni on luotsata meidän tiimistämme huipputiimi ennen valmistumistamme.

Kohtaan ihmiset ympärilläni ennakkoluulottomasti ja avoimella mielellä. Minulle on tärkeää, että tiimi puhaltaa yhteen hiileen. Minulla on aiempaa kokemusta ohjaamisesta ja valmentamisesta. Olen työskennellyt muoti- ja urheilumyymälöissä vuoronvetäjänä sekä koulutukseni ansiosta olen suunnitellut, ohjannut ja valmentanut eri asiakasryhmiä. Olen oppinut kuinka kohdata erilaisia ihmisiä, järjestelmällisyyttä, taidon organisoida muuttuvassa ilmapiirissä ja ennen kaikkea olen saanut arvokasta kokemusta siitä, kuinka ottaa vastuuta ja hoitaa ongelmatilanteita. Oma-aloitteisena ja aktiivisena ihmisenä uskon, että minulla olisi paljon annettavaa myös tässä valmennuksessa.

Olen positiivista ilmapiiriä luova persoona, eikä hymy hyydy tiukoissakaan tilanteissa. Rempseä olemukseni ja ulospäin suuntautunut asenteeni vievät minua eteenpäin. En pelkää haasteita, vaan otan ne asenteella vastaan. Mitä enemmän saan käyttää luovuuttani, sen palkitsevampaa se minulle on.

Toivottavasti kuulen valinnoista pian ja tarvittaessa kerron mielelläni lisää itsestäni.

 

Ystävällisin terveisin,

Heidi Hydén”

 

Tästä hakemuksesta alkoi matkani Tiimimestarit 108 valmennusryhmässä yhdessä LähtiTapiolan ja Turvan kanssa. Sanotaanko, että odotukseni olivat hakemukseni perusteella todella korkealla. Odotin todella, että pääsen oppimaan kokeneilta johtajilta kaiken mahdollisen. Minua siis kiinnosti Tiimimestarit-valmennuksessa eniten johtajuus ja sen kehittäminen. Olin kuullut paljon hyvää muilta Proakatemian opiskelijoilta Tiimimestareista ennen hakuani valmennukseen ja ensimmäinen kosketukseni aiheeseen oli ensimmäisen syksyn aikana valmentajaltamme Joonakselta, joka mainitsi valmennuksesta ohimennen. Itseni kehittäminen on kiinnostanut minua aina. Tavoitteenani on kuoria itsestäni paras mahdollinen minä. En tiennyt valmennuksen sisällöstä juuri muuta kuin lähivalmennuksien aiheet. Tässä kohtaa kuvittelin, että teemme erilaisia tehtäviä, opiskelemme itsenäisesti, teemme kaiken maailman testejä itsestämme, tarkastelemme yksilöä yms. Näin reilun 1,5 vuoden jälkeen voin todeta, että todellisuus on ollut täysin päinvastainen kuin kuvittelin. Haluankin avata Tiimimestarit-valmennuksen sisältöä ja jakaa omia kokemuksiani motorolan tapaan, mikä oli hyvää, mitä kehitettävää, mitä opin ja mitä aion viedä käytäntöön.

 

Mitä Tiimimestarit-valmennus on?

Tiimimestarit-valmennus antaa avaimet oppia tiimivalmentajaksi. Tiimivalmentamisella tarkoitetaan valmentavaa ja ohjaavaa tapaa ohjata työtä. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi johtamisessa tai opettamisessa. Tiimivalmentajana oppii ymmärtämään tiimioppimisen merkityksen ja hyödyt sekä sitä osaa hyödyntää erilaisissa olosuhteissa valmentaessa yksilöitä tai tiimejä. Tiimioppiminen käsittää yhteisön, itseohjautuvuuden, oppijakeskeisen ja sitä tukevan ympäristön. Tiimimestarit-valmennus antaa erilaisia menetelmätyökaluja, jotka auttavat käytännön toteutuksessa, avaa tiimioppimisen filosofiaa, joka perustuu ihmiskeskeiseen ajatusmalliin asettaen valmennettavan keskiöön, mahdollisuuden kehittää omaa ajatteluaan yhdessä muiden kanssa, antaa valmiuden ja rohkeuden kehittää muutoksia pienessä sekä isossa mittakaavassa ja luo mahdollisuuden kehittää uudenlaista toimintakulttuuria yhdessä ajattelun valossa. (Tiimiakatemia Global 2019.)

Tiimimestarit-valmennuksen sisältö (Tiimiakatemia Global 2019):

I ORIENTAATIO – 1 pv

  • Ohjelmaan tutustuminen
  • Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ohjelmalle
  • Tiimivalmentamisen ydinideat

II OPPIMINEN – 3 pv (yön yli)

  • Tiimivalmentamisen perusteet
  • Tiimivalmentajan tehtävät
  • Tiimin oppimista edistävät työkalut
  • Henkilökohtainen kehittyminen tiimivalmentajana

III JOHTAMINEN JA JOHTAVAT AJATUKSET – 3 pv (yön yli)

  • Tiimin johtavien ajatusten valmentaminen (tarkoitus, tavoitteet ja arvot)
  • Tiimin johtamisen perusteet
  • Tiimikulttuurin luominen
  • Muutosjohtaminen ja muutosjohtajien valmentaminen

IV ASIAKKUUDET – 3 pv (yön yli)

  • Tiimi osana toimintaympäristöä: verkostoitumisen sparraaminen
  • Tiimin asiakkuushankinnan valmentaminen

V INNOVOINTI – 3 pv (yön yli)

  • Luovuuden ja innovatiivisuuden valmentaminen
  • Innovoinnin työkalut

VI BRÄNDI JA TARJOOMA – 3 pv (yön yli)

  • Tiimivalmentaja ja brändi

VII TIIMIVALMENTAJAN KARAKTÄÄRIN LUOMINEN – 3 pv (yön yli)

  • Yhteenveto omasta kehittymisestä tiimivalmentajana
  • Yhteenveto aikaansaaduista tiimivalmennustuloksista
  • Tiimivalmentajan filosofia
  • Tiimivalmentajan karaktäärin luominen

 

 

KUVA 1. Dialogin periaatteet (Isaacs)

Tiimimestarit-valmennus perustuu kokemukselliseen oppimiseen. Proakatemialla tuttuun tapaan valmennuskerrat suoritetaan paja tyylisesti dialogia harjoittaen. Meille Proakatemialaisille tässä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta kokemuksesta voin todeta, että kaikille muille tämä on kuin taivaan lahja. Dialogi rinki ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, vaikka se meille opiskelun aikana onkin. Heti ensimmäisellä valmennuskerralla oli havaittavissa, kuinka dialogin periaatteet eivät olleet tuttuja muille kuin minulle ja kahdelle muulle Proakatemialaiselle. Voitte kuvitella puheen sorinan määrää, päälle puhumista, omien mielipiteiden puskemista esiin, 15 minuutin puheenvuoroja, hiljaisuuden välttämistä ja kuuntelematta jättämistä. Voin rehellisesti sanoa, että 48 tunnin valmennuskerralla pystyin muodostamaan ehkä kaksi puheenvuoroa. Antaa hieman perspektiiviä siihen, mitä tarkoitan, kun dialogin periaatteet eivät ole tiedossa tai sisäistetty. Ei voi tietenkään odottaakaan ensimmäisellä kerralla kaikkien osaavan täydellisen dialogin periaatteita, mutta oli yllättävää huomata silti, kuinka vähän sitä osattiin.

Tiedon ja käsitteiden yhteisöllinen rakentuminen on tiimivalmentamisen perusta. Tiedon ei pitäisi siirtyä oppijaan automaattisesti, vaan ideana on oppijan omien tarpeiden hyödyntäminen tiedon uudelleen rakentamisessa. Tilannesidonnainen vuorovaikutus eli dialogi ohjaa toiminnalliseen oppimiseen. Yksilön oppimisalustana toimii tiimi, jossa reflektointia hyödyntämällä vahvistetaan sekä tiimin että yksilön kasvua. (Toivanen 2020.)

KUVA 2. Tietoteoria (Nonaka, Ikujiro & Takeuchi)

Olen ymmärtänyt vasta nyt, mitä kuvan 2 Tietoteorialla tarkoitetaan. Mielestäni se on näyttäytynyt aina jotenkin sekavalta hömpötykseltä. Tiimimestarit-valmennus perustuu täysin Tietoteorian malliin. Erityisesti näen Tietoteorian joka kertaisessa ”synnytyksessä” valmennuksissa. Yksinkertaisesti selitettynä tietoteoria toimii näin:

 

  1. Dialogi -> avataan keskustelu aiheen tiimoilta. Keskustellaan yhdessä aiheesta ja tässä vaiheessa keskustelu voi olla laidasta laitaan
  2. Kiteytys -> aiheesta nousee esille jotain kiinnostavaa ja tähän halutaan tarttua. Ideat konkretisoituvat ja niitä työstetään tarkemmin
  3. Toimenpiteet -> mikä ideoista valitaan konkreettisesti, miten sitä halutaan kehittää tai miten se halutaan tuoda esille
  4. Kokeilut -> tuotoksen esittely ja tuominen käytäntöön eli sisäistetään sekä sen arvioiminen, kuinka vastaa sitä, mitä ajateltiin yhdessä

 

Tiimimestarit 108 valmennuksen motorola

 

Mitä hyvää?

Kokemuksena valmennus toi mukanaan uusia ajatusmalleja, verkostoja, itsevarmuutta ja käsityksen tiimivalmentajan roolista. Oma johtamisfilosofiani kehittyi valmennuksen aikana. En ollut aikaisemmin ajatellut sen kummemmin millainen johtaja olen tai millainen haluaisin olla. Käsitykseni johtamisesta on ollut aikaisemmin aika mustavalkoinen. Olen ajatellut, että johtaja on se, joka kertoo, miten asiat tehdään, tekee päätökset, määrää työtehtävät, ohjeistaa, neuvoo ja pitää narut tiukasti omissa käsissään. Valmennus sai minut oivaltamaan täysin uuden näkökulman johtamiseen. Valmentava johtaminen inspiroi. Voin vaikuttaa valmentavana johtajana täysin uudella tavalla ja mielestäni paljon paremmalla tavalla. Minulla on edelleen langat käsissäni, mutta antamalla muille enemmän vastuuta ja tilaa, voi saavuttaa huomattavasti paremman lopputuloksen kuin tyrannimaisilla otteilla. Uskon tällaisen tyylin johtaa vaikuttavan positiivisesti kaikkien hyvinvointiin. Jokainen haluaa jollakin tavalla olla mukana vaikuttamassa päätöksiin, joten miksi sellaista ei mahdollistaisi, jos se on mahdollista ja tuottaa tyytyväisyyttä.

 

Mitä kehitettävää?

Epämukavuusalue oli läsnä koko 1,5 vuoden aikana. Olen ekstrovertin ja introvertin jonkinlainen sekoitus, mutta erityisherkkyyteni nousi pintaan jokaisella valmennuskerralla ja heräsi jo ennen valmennuskertaa. Sosiaalinen läsnäolo uuvuttaa ja valmennuskerrat ovat todella pitkiä. Kirjaimellisesti yksi päivä valmennuksesta kestää riippuen aiheesta 9–12 tuntia eikä välissä ole juuri omaa aikaa tai tilaa rauhoittua. Lähivalmennuksessa nukutaan jonkun kanssa, syödään kaikkien kanssa, tauot käytetään kuulumisten vaihtoon, valmennus tapahtuu vuorovaikuttaen ja tähän päälle vielä yhteiset illanvietot. Tämä oli minulle erittäin haastavaa, koska en saanut mahdollisuutta ladata akkujani missään vaiheessa. Usein valmennuskertojen jälkeen meni vähintään muutama päivä, että palauduin takaisin elävien kirjoihin. Koronan tullessa kuvioihin kuvittelin tilanteen helpottavan, mutta sama kokonaisuus siirrettiin vain zoomiin. 10 tuntia koneen ääressä ruutua tuijottaen, keskustellen, läsnäollen oli erittäin rankkaa minulle.

Minulle jäi suoraan sanottuna hihhuli-kerho fiilis valmennuksen kokonaisuudesta. Uskon, sen olevan tarkoituskin, jos miettii mihin koko valmennus perustuu, mutta keikutaan siinä rajoilla, pidinkö tästä valmennus tyylistä vai en. Oikean mindsetin löytyminen valmennuskertoihin piti löytää, jotta valmennuksessa saisi jotain irti. Myönnän olleeni usein vähän haavi auki, mitä valmennuksissa todellisuudessa tapahtui. Meno oli kuin lastenkerhossa, jossa satusetä tai satutäti kertoo hassutteluvitsin ja tarinoi niitä näitä ja samalla muut yhtyvät mukaan ja kohta kaikki saattaa hyppelehtiä ringissä yhdellä jalalla laulaen. Piti oikein heittää estot nurkkaan ja heittäytyä mukaan, vaikka se olikin jopa minunlaiselle heittäytyjälle erittäin outoa. Tämä pitäisi jokaisen kokea, jotta ymmärtäisi, mitä tarkoitan. Saattaa tietysti riippua myös valmentajista, jotka valmennusta vetävät. Kaikki eivät tietenkään ole samanlaisia. Ehkä minulle sattui tällainen ”erilainen kerho”.

 

Mitä opin?

Oppeja on kertynyt erittäin paljon laidasta laitaan. Valmennuskerroilla en kokenut oppivani mitään, mutta näin myöhemmin huomaan oppineeni paljon ja erityisen iloinen olen muistiinpanoistani, mitä olen valmennuksissa kirjoittanut. Olen oppinut, kuinka ajatuksia on hyvä kirjoittaa ylös, vaikka siinä hetkessä niillä ei tunnu olevan sen suurempaa merkitystä, mutta jälkeenpäin ne voivatkin avautua täysin uudella tavalla. Listaan tähän ajatuksiani ja muistiinpanoja matkan varrelta:

  • Odotukset ennakoivat tulevaisuutta
  • Odotuskolmio: minä-valmentajat-muut osallistujat
  • Palaveri ilman pöytää -ajatus
  • 70–20–10 oppimismalli
  • ”Parastaminen” (varastetaan ideoita ja tehdään niistä parempia)
  • 80 % tiimioppimisesta on emotionaalista
  • Tiimioppimisen kulmakivet: yhteinen aika ja yhteinen suoritushaaste
  • Laajenna–kokoa–laajenna-ajatus
  • Nälkä+äly+nöyrä = paras mahdollinen joukkuepelaaja
  • Missä tahansa puhutkin, tee se arvoista käsin
  • Älä esitä mitään muuta kuin olet
  • Johtamisen portaat (John C. Maxwell)
  • Leadership (pehmeä) vs. management (kova)
  • Helpommin saa anteeksi kuin luvan
  • 3:1 (yhtä negatiivista asiaa kohden pitäisi olla kolme positiivista asiaa
  • Supertuottavuus teoria (J.T.Berqvist)
  • Uskallanko puhua suoraan, vaikka en ole johtaja?
  • Antamalla tilaa muille, voi saada jotain paljon parempaa
  • Ajatuksen ei tarvitse olla aina täysin selvä ja kirkas, jotta sen voisi tuoda esiin dialogissa #yhdessäajattelua
  • Ennen aloitusta mietitään motorolaa -> mitä haluaisimme motorolassa lukevan?
  • Riittävä, on uusi täydellinen
  • Älä puutu, kun pitäisi puuttua ja puutu, kun tuntuu, että ei pitäisi puuttua
  • Valmennus näkökulma -> aloitus (johdattelu aiheeseen), ohjaus (tilaa muille, sivusta seuraaja), lopetus (tiivistys kokonaisuudesta, päätesanat)
  • Sharing is caring
  • Ajattele ajattelun ajattelua (Esa Saarinen)
  • Valitse ihminen tiimistä, jolta haluat oppia jotain
  • ”Mikä on sulle paras tapa oppia?” suora kysymys esimerkiksi perehdytyksessä
  • Tehdään mahdollisimman epäselvä toimeksianto -> kukin käsittää toimeksiannon oikein (Johannes Partanen)
  • Kaikki tietää koulussa välitunneilla on hauskaa -> ratkaisuna muutetaan oppitunnit välitunneiksi (Johannes Partanen)
  • 1:10 (yksi mätä pilaa kymmenen)
  • Asian vierestä meneminen on ok -> rentouttaa, voi viedä uuteen sfääriin
  • Tiimivalmentaja ei ole puheenjohtaja
  • Topaasia (työkalu)
  • Ihminen pitäisi saada itse ymmärtämään asioita
  • Loppujen lopuksi keskeisin työkalu = oma persoona

 

Mitä vien käytäntöön?

Oppimaani olen vienyt käytäntöön jo aikaisemmin toimiessani tiimimme BL:nä. Rakensin omaa johtajuuttani valmentavan johtamisen näkökulmalla. Huomasin sen toimivan varsin hyvin ja olin tyytyväinen omaan panokseeni. Tiimiltä sain pääsääntöisesti positiivista palautetta. Sain myös palautetta siitä, että olisin voinut tuoda enemmän omia mielipiteitäni tiimiin, vaikka toimin BL:n roolissa. Ymmärrän tämän varsin hyvin, koska loppujen lopuksi olemme tiimissä kaikki tasa-arvoisia, vaikka vastuuta olisikin jaettu eri tahoille. Olin kuitenkin tehnyt tietoisen valinnan jättämällä itseni hieman vähemmälle ja nostamalla tiimin etusijalle. BL:nä toin yhden valmennuksen aikana oppimani asian käytännön tasolle konkreettisesti, mistä olen erityisen ylpeä. ”Opeta mua” -pajat jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksiin perustuen oli mielestäni tärkeä peliliike, jos Evision joskus haluaa saavuttaa huipputiimi kokemuksia. Huipputiimissä vaaditaan vahvuuksien tunnistamista. Minun BL kaudellani emme päässeet asettamaani tavoitteeseen huipputiimi kokemuksesta, mutta mielestäni vein meitä siihen suuntaan ja ehkä se ehtii muodostua vielä ennen kuin valmistumme.

Käytäntöön aion viedä myös uuden minän, mikä on syntynyt osittain valmennuksesta ja osittain Proakatemian aikana. Tunnen itseni huomattavasti paremmin tänä päivänä kuin aikaisemmin. Tiedän, mitä haluan ja erityisesti tiedän, mitä en todellakaan halua. En halua ajaa itseäni tilanteisiin, mitkä tiedän aiheuttavan ahdistusta tai turhautumista. Aion pysyä mukavuusalueella vahvasti, pitämällä kuitenkin silmät ja korvat auki, jos tilanne vaatii loikkaamisen epämukavuusalueelle. Silloinkin aion vain loikata sinne ja loikata takaisin mukavuusalueelle. Pidän avoimen mielen ja uskallan rohkeasti jakaa asioita ilman kummempia pohdintoja, mitä kaikki minusta ajattelevat. Valmennuksesta saadut työkalut kulkevat mukanani ja hyödynnän niitä tarpeen vaatiessa. Valmentaminen kiinnostaa jossakin määrin, joten mutustelen ajatusta siitä, mitä jos minusta tulisikin tulevaisuudessa valmentaja.

Kaiken kaikkiaan olen iloinen, kun lähdin tähän matkaan kirjaimellisesti takki auki, koska muuten tuskin olisin lähtenyt siihen mukaan, jos olisin tiennyt tarkalleen, mitä tuleman pitää. Voisinkin kiteyttää kokonaisuuden lainaamalla valmennuksessa opitun tiimivalmentajan periaatteista yhtä kohtaa: ”Tiimioppiminen on seikkailua kohti tuntematonta. Oppiminen on uskallusta lähteä matkalle”.

 

 

LÄHTEET:

 

Tiimimestarit 108. Elämänturvan etujoukot 3.0. valmennusryhmä. Ajalta 21.8.2019-30.1.2021.

https://tiimiakatemia.com/tuote/tiimiakatemia-tiimimestari/

Toivanen, H. 2020. Luettu 2.4.2020. https://tiimiakatemia.com/underground/heikki-toivanen-dialogi-luo-itseohjautuvuutta/

Photo by Maik Stahnke on Unsplash

Kommentit
  • Essi Keränen

    Kiitos taas tästäkin esseestä Heidi!

    Olipa kiinnostavaa lukea vielä tarkemmin sun kokemuksia ja ajatuksia Tiimimestarit-valmennuksesta, vaikka kevyesti ollaankin aiheesta jo juteltu. Tykkään sun rehellisestä, rennosta mutta selkeästä tavasta kirjoittaa. Tässä esseessä oli hauskoja elementtejä tuo alun hakukirje ja listaus valmennuskertojen parhaista muistiinpanoista. Samoja oppeja on tarttunut mulle Tiimimestareissa ja Proakatemialla! 😄

    Minullekin kolahti jo ensimmäisenä syksynä Joonaksen maininta Tiimimestareista ja kiinnostuin jo silloin. Oli kivaa lukea sun syistä hakea valmennukseen mukaan ja ylipäätään odotuksista Proakatemialla hypetettyä valmennusta kohtaan.

    Minun Tiimimestari-matka on suunnilleen puolessa välissä, olen ryhmässä Tiimimestari 114. Myös minulle juuri nuo dialogiringit ja niiden uutuus muille on ollut erittäin silmiä avaava kokemus. Kun muut puhuivat päälle, pilasivat luontevaa keskustelua heittelemällä koko ajan palloa tyylillä “sano Essi jotain”, ja pelkäsivät hiljaisia hetkiä, tajusin, kuinka paljon olen jo oppinut dialogista ja sen toimivuuden tärkeydestä. Minulle Tiimimestarit siis ovat näyttäneet, että okei olenhan mä oppinut näiden Proakatemia-vuosien aikana aika paljonkin. Siitä olen kiitollinen.

    Dialogi on paljon suurempi asia kuin keskusteleminen pajassa. Dialogissa on kyse siitä, että aidosti kuunnellaan, puhutaan suoraan sydämestä, odotetaan vailla minkäänlaista kiirettä edetä jonnekin ja kunnioitetaan niin toisia kuin itseäkin. Miia Järvilehto oli 13.2.2019 puhumassa Prosemmassa psykologisesta turvasta ja huipputiimeistä. Hänen mukaan dialogin pointti on saada erilaisia näkökulmia ja yhdessä syventää osapuolien näkökulmaa asiaa kohtaan. Yhdessä rakentaa molempien tiedoilla mielipide. Parasta on, jos ei olla lyöty mielipidettä lukkoon, vaan osapuolet haluavat laajentaa ajatusmaailmaansa ja oppia muilta. Rohkeaa on pystyä myöntämään, ettei tiedä. Dialogissa kannustetaan uteliaisuuteen.
    Jos tuolla Tiimimestarit-valmennuksessa joku oppii dialogin idean ja osaa viedä sitä edes hitusen työympäristössään ja vaikka ihan kotonaan käytäntöön, ajattelen, että valmennus on antanut paljon. Dialogi on avain kaikelle muutokselle ja ylipäätään yhteistyölle. Terapeutti ja yrittäjä Pekka Holmin mukaan “muutos edellyttää dialogisia ja eläviä suhteita ihmisten kesken ja toisten aktiivista sekä myötätuntoista kuulemista että spontaania vastaamista”. Holm on myös sanonut muutoksen syntyvän ihmisten välissä, tässä ja nyt, yhdessä ymmärtäen. Se, että ihminen tulee kuulluksi, on jo itsessään terapeuttinen kokemus ihmisten välillä ja se edesauttaa muutosta Holmin mukaan ehkä kaikkein eniten. (Holm 2003.)

    Niin kuin kuvasit, sinulla oli vaikeuksia saada puheenvuoroa, kun porukka oli niin puheliasta. Jos ei tule kuulluksi, se kertoo siitä, että dialogi ei toimi. Olen kokenut saman Apajassa useita kertoja, kun on tuntunut, ettei minua kuulla eikä edes yritetä ymmärtää.

    Kuvasit hyvin dialogin vaiheita pajoissa ja Tiimimestareissa Tietoteorian mukaan. Ajattelen, että tärkeintä olisi tehdä tilaa keskustelulle, jossa oivalletaan yhdessä, opitaan uutta ja innostutaan. Tämä johtaisi haluun kokeilla jotain uutta yhdessä tiimin tulevaisuudessa tai omassa työssä keskustelun innoittamana. Tärkeää on, että dialogissa ollaan asetelmassa ennemmin me eikä minä ja täydennetään toisiamme ilman kilpailua tai arvostelua. Apajassa tuntuu välillä siltä, että joku vain tarkkailee pajan kulkua ja antaa sitten motorolassa palautetta ja kertoo mitä mieltä oli keskustelusta, johon ei itse kuitenkaan viitsinyt osallistua. Toki olen välillä itsekin laiska antautumaan keskustelulle ja saatan tulla pajaan huonolla asenteella tiimiä kohtaan, mutta koitan muistaa, että se voi huomaamattani vaikuttaa koko dialogin tunnelmaan ja siksi en haluaisi toimia niin.

    Järvilehto totesi Prosemmassa, ettei tiimi ole ryhmä ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä, vaan ryhmä ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa. Psykologinen turvallisuus näkyy juuri niin, että tiimin jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi ottamaan riskejä ja olemaan haavoittuvaisia toistensa edessä. Tällaisen tilanteen rakentamiseen dialogin harjoittelu on loistava keino. Järvilehto tokaisi “sillä ei ole väliä, mitä me osataan, vaan sillä, miten opittua jaetaan”. Tämä kolahtaa ainakin minuun ja mieleen herää taas Apaja. Mitenköhän olemme omasta mielestämme tässä onnistuneet? Nuo teidän opeta mua -pajat kuulostavat mahtavalta idealta jakaa osaamista tiimissä ja osoittaa, että tiimiläisen tietotaito on huomattu ja se kiinnostaa muitakin.

    Järvilehto sanoi myös, etteivät ihmiset sinänsä ole organisaation tärkein voimavara, vaan tärkeintä on heidän väliset suhteet. Fiksu organisaatio huolehtii työyhteisön tunnelmasta, koska töiden teosta ei voi tulla mitään, jos yhteistyö ei toimi. Tuntuu, että Apajassa ihmisten välisten suhteiden ylläpito tai edes huomaaminen on jo haluttu unohtaa täysin. Ei jakseta enää puuttua vaivaaviin asioihin, sinnitellään joulukuuhun asti mahdollisimman pienellä panoksella tiimiä kohtaan. Tavallaan se harmittaa, mutta ymmärrän myös, että ei enää nähdä tarpeeksi painavaa syytä, että oikeasti esimerkiksi tavoiteltaisiin huipputiimikokemusta niin kuin teillä on Evisionissa ollut puheena.

    Esseessäsi huomioni kiinnitti myös se, kun kerroit bl-kaudestasi ja valinnastasi jäädä hieman taka-alalle nostaaksesi tiimiä esiin. Se kuulosti hienolta kokeilulta ja juurikin valmentavalta tyyliltä. Jos itse toimisin vielä Apajassa bl:nä, tuo voisi olla hyvä vinkki minulle. Sillä tiimin johtajana ainakin meillä Apajassa olisi tärkeää keskittyä nimenomaan tiimin edun ajatteluun, tiimiläisten nostamiseen ja vastuun jakamiseen tiimissä, tiimiläisten toiveet huomioiden. Eikä ottaa johtajan paikkaa saadakseen oman äänensä paremmin kuuluviin. Jos valitsisi oikeasti keskittyä tiimin kehittämiseen ja saisi muut kokemaan itsensä kuulluksi ja tärkeäksi tiimissä, voisi huipputiimikokemus oikeasti olla saavutettavissa. Ja tämänhän voi tehdä kuka vain tiimissä, ilman mitään titteliäkin.

    12.5.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close