Tampere
22 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

MIKÄ YHDISTÄÄ ÄITI TERESAA JA HITLERIÄ?



Kirjoittanut: Mona Räsänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Matkustin Joensuun Polku-yrittäjyysviikolle ja halusin käyttää lähes viisituntisen junamatkan hyödyksi lukemalla kirjaa. Yksi yrittäjyysviikon järjestäjistä oli suositellut minulle aikaisemmin tapahtumassa puhujaksi tulevan Katleena Kortesuon kirjaa ”Karisman käsikirja”. Kuinka ollakaan kyseinen kirja löytyi sähköisenä Kauppakamarin e-kirjapalveusta (kauppakamarietieto.fi), joten valintani oli selvä. Kiskaisin junassa yli puolikirjaa mennessä ja loput tullessa. Tässä esseessä käsittelen pintaraapaisuna karisman muodostavia osa-alueita.

 

1.1         Karisman resepti

”Karisma on kuin kunniamitali. Sitä ei voi itse myöntää itselleen, vaan tunnustuksen on tultava muilta. Kukaan meistä ei voi itse sanoa, että ”olenpas minä karismaattinen”. Päinvastoin: oman karisman julistaminen tuntuu muista kiusalliselta ja vaivaannuttavalta.”, kirjoittaa Kortesuo kirjan esipuheessa. Jokainen meistä varmaan kykenee kuvittelemaan tilanteen, jossa joku kuvailisi itseään karismaattiseksi. Voisin kuvitella, että siinä samassa kyseinen henkilö kadottaisi karismansa, jos sitä alkuunkaan oli oikeasti ollut. Erikoinen ilmiö. Kaikki me tunnemme karismaattisia henkilöitä. Olemmeko kuitenkaan pysähtyneet miettimään syvällisemmin mistä se johtuu, että joku henkilö on mieleenpainuvan karismaattinen?

 

Kortesuon mukaan karisma koostuu itsetuntemuksesta, läsnäolosta, vuorovaikutustaidoista, persoonallisuudesta, ilmaisutaidosta ja itseluottamuksesta. Lista on kattava, ja se on kaikista kirjassa esitellyistä muista ”karismatutkielmista” aukottomin. Karisma ei ole yksinkertaista, joten on luonnollista, että sen muodostuminen vaatii useamman osa-alueen karisman muodostumiselle mahdollistavat toiminnot.

 

Itsetuntemuksen tärkeyden karisman muodostumiselle voi parhaiten esittää kertomalla mitä ongelmia vähäisestä itsetuntemuksesta kumpuaa. Vähäisen itsetuntemuksen seurauksena henkilö ei tiedosta tiettyjä esiintymisensä tai vuorovaikutuksensa ongelmia. Tällöin hän toimii todennäköisesti enemmän tai vähemmän ”haavojensa” kautta erityisesti stressaavissa tai yllättävissä tilanteissa. Huomiokipeys saattaa näkyä siten, että yrittää vetää huomion itseensä kaiken aikaa. Epävarmuus äänen sortumisena tai diaesityksen takana piilotellessa ja niin edelleen. Kun henkilö tuntee itsensä ja tiedostaa omat heikkoutensa, pystyy hän huomioimaan tilanteessa paremmin kyseiset asiat. Tilanteisiin valmistautuminen onnistuu todennäköisesti paremmin ja sitä kautta kehittyminen näissä taidoissa. Läsnäolo on selkeä elementti: kukaan ei ole karismaattinen uppoutuneena esimerkiksi puhelimensa maailmaan. Poissaoleva henkilö ei vuorovaikuta ja karisma itseasaissa syntyy vain vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen laatuun taas vaikutta vahvasti vuorovaikutustaidot. Karisman muodostumiselle on oleellista kyky huomioida vastapuolta ja kyky tulkita vastapuolen viestintää. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu pelisilmä ja tilannetaju. Persoonallisuutemme tekee meistä juuri meidät. Ilman persoonaa ei ole karismaa. Jokaisella meistä on persoona, siispä kannattaa oppia tuntemaan itsensä. Ilmaisutaito tarkoittaa ilmaisun monimuotoisuutta, kuten kielen rikkautta, tunneilmaisua ja elekieltä. Sanomattakin on selvää, että nämä kaikki edellä mainitut osa-alueet rakentuvat itseluottamuksen varaan. Itseluottamuksen taso määrittää paljon lopullista suoriutumista kaikilta osa-alueilta. Se, mihin ihminen uskoo itse pystyvänsä ennustaa usein lopputulosta yllättävän tarkasti.

 

1.2         Opeteltavissa oleva taito

Tarkoittaako karisma siis pähkinän kuoressa vetovoimaista henkilöä, jolla on erityisen hyvät sosiaaliset taidot ja kyky vaikuttaa muihin? Tällaisista taidoista on varmasti hyötyä liike-elämässä. Karisma on kaksiteräinen miekka. Karismaattinen henkilö voi saada vaikuttavuutensa avulla paljon hyvää aikaan, mikäli hänellä on hyvät aikeet ja tarkoitus.  Aivan samoja taitoja voi toisaalta taas käyttää manipulointiin ja silkan oman edun tavoitteluun. Karisma on kuin työkalu. Myös vasaraa voi käyttää rakentamiseen tai vahingoittamiseen. Äiti Teresa ja Hitler käyttivät karismaansa hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Vastuu siitä, miten työkaluja käyttää on aina ihmisellä itsellään.

 

Olettaen, että haluamme käyttää karismaamme hyviin asioihin, on lohdullista kuulla, että karismaa voi opetella. Karismaattisuus ei ole meihin valmiiksi asennettu ominaisuus, kuten vaikkapa silmien väri. Meidän ei siis tarvitse vain tyytyä kohtaloomme, jos emme koe olevamme kovin karismaattisia.

 

Itsetuntemusta voi lisätä pysähtymällä miettimään toimintaansa ja pohtimalla miksi toimii, kuten toimii. Välillä on suotavaa tarkastella toimintaansa melkoisen kriittisestikin vuorovaikutustilanteen jälkeen, jos ei ole pystynyt tarkastelemaan sitä tilanteen aikana. Tehokkainta tietenkin on, jos saa itsensä kiinni rysän päältä ja tiedostaa toimintansa siinä samassa ja pystyy jopa muuttamaan toimintaansa. Esimerkiksi allekirjoittanut on melkoisen puhelias dialogitilanteissa. Kyllä, olen innostuva persoona ja juttua tulee myös siksi paljon, mutta vaikuttaa siis siltä, että kaipaan paljon huomiota mielipiteilleni. Tämän toteaminen auttaa minua muuttamaan toimintaani. Henkilökohtaisesti haluan oppia paljon ja huomioida muut. Siispä toimintaani täytyy lisätä kuuntelua. Vain kuuntelemalla voi oppia ja vain kuuntelemalla voi antaa tilaa muille. Itsetuntemusta karttuu luonnollisesti koko ihmisiän ajan, mutta prosessia voi vauhdittaa tekemällä itsetuntemuksen tarkastelusta tietoisempaa ja antamalla itselleen useammin palautetta sekä kehitysehdotuksia esimerkiksi esiintymisien jälkeen.

 

Läsnäolon taito on siinä mielessä simppeli juttu, että siihen täytyy vain keskittyä. Antamalla jakamattoman huomion nykyhetkelle ja vastapuolelle, olet läsnä. Käytännössä sen tekee hankalaksi se, että vähäinenkin kiire, puhelin tai muu päättömyys saattaa puskea tilanteissa päälle. Itse koen helpoksi puhelimen sivuun laittamisen, mutta vaikeaksi sen, että pongahtaisin hajamielisen professorin ajatuksistani, kun joku keskeyttää minut tehdessäni jotakin omaa tehtävääni. Tähän totean omalla kohdallani, että A) päivään ei saa ottaa liian monta asiaa tehtävien prioriteettilistalle. B) Tarvitsen kunnollisen työrauhan toteuttaessani vaativampaa kokonaisuutta alusta loppuun. Kun nämä asiat toteutuvat, pystyn olemaan vuorovaikutustilanteissa toiselle ihmiselle läsnä tuhat kertaa paremmin, kuin silloin, kun oma pakka on levällään.

 

Vuorovaikutustaitoja voi lisätä vain vuorovaikutustilanteita lisäämällä. Ihmisten kanssa oppii keskustelemaan vain keskustelemalla ihmisten kanssa. Kirjassa oli valtavan paljon erilaisia asioita, jotka vaikuttavat vuorovaikutustaitojen laatuun. Niistä tärkeimpänä nostan taitavan vuorovaikuttajan piirteinä, että hän huomioi ja tarkkailee vastapuolta ja kysyy paljon kysymyksiä olettamisen sijaan.

 

Mikä tekee sinusta sinut? Omaa persoonallisuuttaan voi yksinkertaisimmillaan lähteä tutkimaan henkilöbrändäyksen näkökulmasta. Kaikilla meillä on muista erottavia tekijöitä, mutta kaikki eivät tuo niitä niinkään esille, jolloin saattaa tuntua siltä, että olisi vaan se tavis muiden joukossa. Omia uniikkeja piirteitä esiin tuomalla luot itsestäsi mieleenpainuvan persoonan.

 

Ilmaisutaitoa harjoittelemalla voi ehkä helpoiten lisätä karismaansa, sillä se on karisman osa-alueiden taidoista kaikista mekaanisin taito. ilmaisutaitoa voi harjoitella vaikka yksin. Taitava itseilmaisija antaa tunteen näkyä ja hän hyödyntää monimuotoista sanavarastoa sekä osaa rytmittää ja painottaa puhettaan. Hän osaa käyttää sopivissa määrin kielen tehokeinoja. Käytännössä jos haluaa tulla tällä osa-alueella kertaheitolla paremmaksi, ei olisi ollenkaan hassumpi ajatus lähteä mukaan jonkinlaiseen ilmaisutaidon ryhmään hiomaan taitojaan.

 

Karismassa riittää pohdittavaa. Se on mielenkiintoinen elementti, joka kypsyy meissä kokemuksen ja itsetuntemuksen myötä. Voimme harjoittelemalla nopeuttaa karisman kypsymistä, vaikka se ei välttämättä ihan helppoa tai yksinkertaista olekaan.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close