Elämme tällä hetkellä niin nopeasti muuttuvaa maailmanaikaa, että tänään julkaistuja uutisia ei kukaan muista, tai muistele enää huomenna. Uutisia tippuu joka puolelta sellaista vauhtia, että jos uutissovelluksen jokaisesta uudesta uutisesta tulisi ilmoitus puhelimeen, niin puhelimelle ei jäisi muuta käyttötarkoitusta, kun niiden näyttäminen. Olen itse monesti poistanut uutissovellukset puhelimestani, koska niiden selaamiseen on tullut käytettyä liian paljon aikaa. Nykyään julkaisuja, uutisia ja ”uutisia” tulee joka puolella sosiaalista mediaa vastaan. Kuinka jokainen meistä voi parantaa omaa medialukutaitoaan ja mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota, kun selailee uutisia ja sosiaalista mediaa.

Valheellinen informaatio

Jokainen meistä on varmasti tullut joskus jakaneeksi jotain, joka on myöhemmässä tarkastelulla osoittautunut virheelliseksi. Mitä nopeampaa tahtia ulos pusketaan artikkeleita ja julkaisuja, sen todennäköisempää on, että joskus kolahtaa tämäkin omalle kohdalle. Näihin tilanteisiin onkin syytä osata varautua. Tärkein yksittäinen asia on se, että huomattuaan virheensä pyrkii sen viipymättä myös korjaamaan. Muutaman vuoden takainen juttu, josta annettiin myöhemmin käräjäoikeudessa tuomio kunnianloukkauksesta alkuperäisen julkaisun kirjoittajalle:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005883136.html

Ja tapaus päättyi näin:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0430baef-8465-4c37-908b-e7b4f57ac518

Nopeampaakin nopeat julkaisut

Sosiaalisessa mediassa on helppoa ottaa nopeastikin kantaa ja jakaa ajankohtaisia uutisia. Suurin riski näihin liittyen on se, että kuka ensimmäisenä ehtii tekemään julkaisun aiheeseen liittyen, niin sitä pidetään usein totuutena. Helpon jaettavuutensa takia julkaisu saattaa hyvinkin lyhyessä ajassa tavoittaa useita katsojia. Ongelmaksi muodostuu se, jos julkaisussa onkin jotain todellisuudesta poikkeavaa. Miten ja millä sen saat pois? Todennäköisesti et millään. Tästä syystä onkin erityisen tärkeää, että tarkastelisit kriittisesti jakamiasi julkaisuita. Omaa harkintaa olisi syytä käyttää eritoten silloin, kun on jakamassa tai julkaisemassa jotain suuren tunnekuohun vallassa.

Vaikuttajat

Jos haluaa pysyä pinnalla, on vaikuttajienkin tuotava itseään ja omia näkemyksiään esille. Mitä ajankohtaisemmista asioista ja teemoista puhuu, sen ajankohtaisempi on. Nykyään heiltä jopa vaaditaan kannanottoja, etteivät he itse joudu seuraavan kohun silmään, kun eivät ottaneet kantaa siihen ja siihen asiaan. Tämä tuo asioihin sen haasteen, että julkaistaan nopeasti ja jopa hatarin perustein asioita, jolloin virheiden määrä tietysti kasvaa. Näin ollen myös moni seuraava tulee tahtomattaankin jakaneeksi väärää tietoa. Mitä nopeammin asioihin otetaan kantaa, sen todennäköisempää on myös se, että niihin suhtaudutaan tunteella, sen sijaan, että taustat olisivat tarkastettu useasta lähteestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikuttajan mielipide ei ole uutinen.

Muista nämä

Kannattaa yrittää tarkistaa tieto eri lähteistä. Onko se julkaistu muualla, onko julkaisija luotettava, onko jutun alla toimittajan nimi? (Kilponen 2019)

Mitä kiihkeämmin nettikeskustelu rönsyää akuutin keskustelunaiheen tai uutistapahtuman ympärillä, sitä todennäköisemmin se sisältää myös tahattomia virheitä. Etenkin sosiaalisessa mediassa äkisti puhuttavia aiheita kannattaa siis seurata kriittisellä silmällä sekä pysähtyä googlettamaan faktoja ja tarkistamaan päivämääriä ennen kuin jakaa sisältöjä edelleen. (Sisältösekaannus)

Jokainen meistä on tehnyt ja tulee vielä tekemään monta virhettä, siitä ei pääse mihinkään. Virheistä vain täytyy kerätä opit talteen ja jatkaa matkaa. Kaiken kaikkiaan on jopa suotavaa puhua, ottaa kantaa ja jakaa eri alustoilla erinäisiä artikkeleita ja kuvia, mutta suotavaa olisi, että käyttäisi hieman aikaa myös asioihin perehtymiseen, eikä vain suorilta uskottaisi kaikkea mitä alustoilla vastaan tulee.

Lähteet:

Kilponen, Anna. 2019.  Mistä tietää, että uutinen on totta? – Viestinnän professori kertoo, miksi valeuutisiin uskotaan.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007324447.html

Salminen, Solmu. 2019. Forssan kidutuskohu: Aktivistin puheet sikojen hakkaamisesta olivat pötyä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0430baef-8465-4c37-908b-e7b4f57ac518

Sisältösekaannuksen selviytymisopas n.d. Tahattomat virheet ja misinformaatio.

https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/tahattomat-virheet-ja-misinformaatio/

Vaalisto, Heidi. 2018. Facebookissa hurjaa vauhtia leviävä kirjoitus sai HKScanin reagoimaan – pyytää eläinkuljettajalta selvitystä sikojen kohtelusta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005883136.html